Keskustelu:Luettelo Tuusulan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Osaisiko joku lisätä nämä

• Helsingin olympialaisten maratonin muistomerkki, Maantiekylä, Vanhan Tuusulantien varressa, Marathon-nimisen linja-autopysäkin vieressä, N=6691777, E=389870
• Helsingin olympialaisten 50 km kävelyn muistomerkki, Riihikallion ja Hyrylän rajamailla, noin 250 metriä Sulan teollisuusalueelta etelään, Tuusulantien varressa
• Metsätieteen professori Erkki Lähteen 60-vuotismetsän muistomerkki, Paratiisimäki, Ruotsinkylän tutkimusmetsä
• Aleksis Kiven äidin Anna-Kristiina Stenvallin os Hamberg (1793−1863) syntymäkodin muistomerkki, Nahkela, Nahkelantien ja Seutulantien risteyksessä, N=6697839, E=385626

Metsäpoika (keskustelu) 13. joulukuuta 2017 kello 20.19 (EET)

Olisko lähdettä näille?

Koskin muokkauksesi muotoon sen verran, että erotin kohteen omiksi pampuloikseen lukemisen helpottamiseksi. --Aulis Eskola (keskustelu) 13. joulukuuta 2017 kello 20.22 (EET)

OK --Aulis Eskola (keskustelu) 8. syyskuuta 2020 kello 08.16 (EEST)

Olen itse käynyt jokaisella paikalla. Voin ottaa valokuvat ja antaa koordinaatit. Metsäpoika (keskustelu) 13. joulukuuta 2017 kello 20.26 (EET)

Lisäsin kohteet. Julkaistuista lähteistä voisi löytää esim. paljastusvuodet, jos sellaisista on tietoa. Kuvia ootellen... :) --Aulis Eskola (keskustelu) 13. joulukuuta 2017 kello 20.32 (EET)

Osaisiko @Metsänpoika: täsmentää Helsingin olympialaisten 50 km kävelyn muistomerkin paikkaa. Tarkoitatko, että muistomerkki olisi Tuusulanväylän lähistössä? Onko esimerkiksi kevyen liikenteen väylän vierellä, etelään tai pohjoiseen mennessä? Olisiko koordinaatteja? --Paju (keskustelu) 1. kesäkuuta 2019 kello 03.55 (EEST)

Maastokarttaan on merkittynä muistomerkki paikkaan, joka vastaa hyvin tuota sijainnin sanallista kuvausta "Riihikallion ja Hyrylän rajamailla, noin 250 metriä Sulan teollisuusalueelta etelään, Tuusulantien varressa". Paikka on Tuusulanväylän itäpuolella, osoitteessa Amerintie 1, N 60.37823 E 25.02383. Koordinaattipiste osuu osoitteessa olevan liikerakennuksen (Street View:ssa 2011 autoliike) pihan laitaan, pihaan menevän ajotien itäreunaan, aivan aidan viereen, joko sisä- tai ulkopuolelle. Paikalla näkyy Street View:ssa aidan sisäpuolella laatikkomainen, noin metrin korkuinen esine, josta kyllä tulee ensimmäiseksi mieleen sähkökaappi, mutta voi se olla laatikkomainen muistokivikin. En löytänyt tästä kävelymuistomerkistä mitään konkreettisia tietoja, vaikka aika monilla hakusanoilla ja yhdistelmillä etsinkin, joten siitä ei ole tietoa minkälainen muistomerkki siellä pitäisi olla. Vuoden 1991 peruskartassa on muistomerkki noin 50 m pohjoisempana, Amerintien vastakkaisella puolella. Sinne on sen jälkeen rakennettu uusia taloja, joten muistomerkki on ehkä siirretty. Street View:ssa (2011) uudet talot ovat jo paikallaan, eikä tien pohjoispuolella näy mitään muistomerkkin viittaavaa. Joka tapauksessa tuo edellä mainittu koordinaattipiste kannattaisi käydä tarkastamassa. Jos sieltä jokin muistomerkki löytyy, se todennäköisesti kuuluu luetteloon. --AB (keskustelu) 6. kesäkuuta 2019 kello 20.15 (EEST)

Se laatikkomainen esine ei ole 50 km kävelyn muistomerkki, jos niitä sitten ei ole kahta. Kävelyn muistolaatta on Tuusulanväylän varrella kallioleikkauksessa, noin 900 m Itäväylästä pohjoiseen, Helsingisä tultaessa oikealla puolen Tuusulanväylää. Kävin kuvaamassa ja Commonsissa on pari kuvaa lisää lähimaastosta. Ei ole tietoa, mikä muistomerkki on liikkeen pihassa.--Htm (keskustelu) 17. kesäkuuta 2019 kello 20.08 (EEST)

Ja osaatko kuvata vähän tarkemmin, missäpäin laajahkoa Ruotsinkylän tutkimusmetsää professori Erkki Lähteen 60-vuotismetsän muistomerkki on? Mistä lähtien, mihin suuntaan ja kuinka pitkälle pitäisi kävellä? Olisiko koordinaatteja? --Paju (keskustelu) 1. kesäkuuta 2019 kello 03.55 (EEST)

Ei tarvitse enää kertoa tarkemmin, Erkki Lähteen 60-vuotismetsän vaatimaton muistokivi on kuvattu. --Paju (keskustelu) 2. heinäkuuta 2019 kello 22.52 (EEST)

Ilmari Juutilainen

Lisäilin kaksikertaisen mannerheimristin ritari Ilmari Juutilaisen hautapaasin luetteloon. Jos ette näe sopivaksi luetteloon poistakaapa se sitten. Luettelon järjestys ei ole aakkosellinen --Hotarju (keskustelu) 12. tammikuuta 2018 kello 20.51 (EET)

Oliskohan Juutilaisen hautapaaden sopivin paikka hautausmaan yhteydessä.

Luettelo aakkostettu. --Aulis Eskola (keskustelu) 12. tammikuuta 2018 kello 22.17 (EET)

Kuuluuko yksittäisten vainajien - vaikka sankaritöitä on tehnyt - hautamuistomerkki julkisten muistomerkkien listalle? Erilaisia sankareita ja kuuluisuuksia presidenteistä sotasankareihin (myös itsenäisyyttä vanhemmalta ajalta), taiteilijoihin ja muihin merkkihenkilöihin on hautausmaille laskettu paljonkin, ja näitä voi halutessaan käsitellä kunkin hautausmaan artikkelissa, tai keskisteysti jonkun kunnan hautausmaiden yhteisartikkelissa sopivassa määrin. Mutta julkisten taideteosten ja muistomerkkien listalla? Mannerheimristin ritarista voinee tehdä myös ainakin lyhyen erillisartikkelin, jonne kuvan muistomerkistä voi laittaa. --Paju (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 04.14 (EEST)

On pidetty tapana, että yksittäisten henkilöiden hautojenmuistomerkkejä ei ole patsasluetteloissa.--Htm (keskustelu) 17. kesäkuuta 2019 kello 20.20 (EEST)

Poistin listalta. Jos joku haluaa kerätä Mannerheimristin ritarien hautamuistomerkkejä, niin mainitsen tiedoksi, että suuremmalla Paijalan hautausmaalla taisi olla kolmen Mannerheimristin ritarin haudat. --Paju (keskustelu) 4. heinäkuuta 2019 kello 01.00 (EEST)

OK --Aulis Eskola (keskustelu) 21. lokakuuta 2020 kello 11.38 (EEST)

Lisättäviä

Hautausmaiden muistomerkkejä

Lisäsin lähteeksi Paijalan hautausmaan (Paijalannummentie 11, Hyrylä) puistomerkkikartan pdf-tiedostona. Sen mukaan listasta uupui 17.10.2018 kolme muistomerkkiä. Näiden sijainti hautausmaalla käy ilmi lähteestä. --Paju (keskustelu) 17. lokakuuta 2018 kello 22.17 (EEST)

Nämä kolme yhteismuistomerkkiä lisätty listalle. --Paju (keskustelu) 1. kesäkuuta 2019 kello 03.31 (EEST)

Keravan seurakunnan hautausmaa

Keravan seurakunnan hautausmaa (poislukien Keravan sankarihautausmaa) on Tuusulan puolella. Sieltäkin tulisi tarkistaa yhteismuistomerkit ja vastaavat. Hautausmaa: Kappelikuja 24-26, 04340 Tuusula --Paju (keskustelu) 7. marraskuuta 2018 kello 00.06 (EET)

Muualle haudattujen muistoristi lisätty. --Aulis Eskola (keskustelu) 25. lokakuuta 2020 kello 12.23 (EET)

Kellokosken patsaspuisto

Kellokoskella on patsaspuisto (skulptoretum), jossa on ainakin puusta veistettyjä töitä (per Virtuaali-Tuusula, kuva 7/11, Kellokosken polku (websivuna), vrt. myös sivulla oleva Kellokosken polun kohteiden sijaintikartta). Patsaspuiston todetaan leviävän eri puolelle Kellokoskea. --Paju (keskustelu) 17. lokakuuta 2018 kello 22.17 (EEST)

Alueella on varmaankin kymmenkunta merkittävää teosta. Alueella pitäisi käydä kuvaamassa ja hankkimassa teosten tietoja. Netistä ei tahdo löytyä luetteloa näistä, mutta tässä on kuvia: https://www.youtube.com/watch?v=qRAtzksJqG8 --Aulis Eskola (keskustelu) 3. marraskuuta 2020 kello 08.59 (EET)

Kellokosken tehtaan ensimmäinen polttomoottori "Maija"

Löytyy museoituna Kellokosken ruukin kirkon vierestä. Epäselvää, onko tällä muistolaattaa vai ei, mielestäni olisi kuitenkin syytä tarkistaa/ käydä kurkkaamassa, jos läheisestä Ruukin(kirkon)puistosta käy kuvaamassa muistomerkin. Maijan alustavat koordinaatit 60.5316 N, 25.1045 E. Lisätietoa: --Paju (keskustelu) 17. lokakuuta 2018 kello 22.17 (EEST)

Lisätty Kellokosken teollisuushistorian muistomerkkinä listalle ainakin alustavasti, niin tulee kuvattua. --Paju (keskustelu) 1. kesäkuuta 2019 kello 03.08 (EEST)

Anna Pakalénin patsas

Kellokosken sairaalan ylihoitaja Anna Pakalénin näköispatsaan veisti Oskars Mikansin 1998. Lähde väittää Kellokosken Annapuiston ruusutarhassa sijaitsevan patsaan olevan kahdeksas naisen mukaan nimetty julkinen veistos Suomessa ja maailman toinen sairaanhoitajaa esittävä patsas Lontossa olevan Florence Nightingalen patsaan jälkeen. Annapuiston todetaan sijaitsevan keskellä Kellokosken kylää. Annanpuistoa rajoittavat Tuusulan karttapalvelun mukaan etelässä Toimelantie, luoteessa Annanpolku, ja idässä Vanha Valtatie. Alustavat puistoon koordinaatit 60.5346 N, 25.1110 E.--Paju (keskustelu) 17. lokakuuta 2018 kello 22.17 (EEST)

Viety taulukkoon, samoin saman Annanpuiston suihkulähteen karhut (kummatkin kohteen kuvattava). --Paju (keskustelu) 8. marraskuuta 2018 kello 22.43 (EET)

Eino Leinon muistolaatta

Jokelan rautatieaseman seinään Tuusulan Jokelan kunnanosaan on 23.11.2017 lisätty Eino Leinon muistolaatta. Koordinaatit 60.5527 N, 24.9705 E. --Paju (keskustelu) 17. lokakuuta 2018 kello 22.47 (EEST)

Viety taulukkoon (kuvattava). --Paju (keskustelu) 8. marraskuuta 2018 kello 22.43 (EET)

Kuvattu.--Htm (keskustelu) 17. kesäkuuta 2019 kello 20.22 (EEST)

Onnela (nykyinen Impivaara) seinässä Eino Leinon laatta (lähde Tuusulan rantatien polkuopas) - OK --Aulis Eskola (keskustelu) 21. lokakuuta 2020 kello 16.04 (EEST)

Josephine

Nykyisin Lottamuseona toimivan Syvärannan puistossa on nimellä Josephine tunnettu vaaleasta marmorista veistetty, matalaan pylvääseen nojaava neitopatsas. Sen todetaan olevan "raharuhtinaan hylkäämä" ja peräisin loistokaudelta ennen (suomalaisten taiteilijoiden) lomakotiaikaa. Teoksen on ilmeisesti hankkinut moskovalainen miljonääri Ushkov (tai ollut siellä jo aiemmin), joka pianistivaimoaan miellyttääkseen muokkasi Syvärannasta ylellisen taiteilijakodin, jossa vieraili mm. säveltäjä Sergei Rahmaninov... Lisäsin lähteineen taulukkoon. Lähdeteoksessa kuvan kanssa mainittu veistos näkyy hyvin myös Google Street View:llä. Lisätty koordinaatteineen. --Paju (keskustelu) 4. kesäkuuta 2019 kello 22.47 (EEST)

Tämä on hankittu 1904 ja paljastettu 1905. Alunperin oli nimetön, nimi ei liity alkuperään vaan on 1970-luvun tienoilta tullut. Lottamuseon piha-alueen esitteestä saa tietoa (voin lähteistää esim. siitä), juttelin myös kesäk. alussa kuvatessani asiasta Lottamuseossa työskentelevän taidehistorioitsija kanssa. --Paju (keskustelu) 17. kesäkuuta 2019 kello 06.36 (EEST)

OK --Aulis Eskola (keskustelu) 8. syyskuuta 2020 kello 08.23 (EEST)

Kivinen kotimatka

Markus Konttinen, 1995, Hyrylä, Taidekeskus Kasarmin edessä. --Paju (keskustelu) 17. kesäkuuta 2019 kello 06.27 (EEST)

Hienoa, että tälle on löytynyt nimi ja tekijä, olen nimittäin tätä Street View:ssa ihmetellyt useammankin kerran. Tekijän sivulla [1] on valokuva, josta teoksen tunnistaa samaksi kuin Street View:ssa näkyvä. Siinä kuvassa teos kuitenkin on jossain muualla. "Deponointi Keravan taidemuseo", mutta ajankohta ei siitä selviä. Hesarin vuoden 2010 jutun [2] alkuosassa sanotaan, että "Tuusulan veistospuiston kaksi ensimmäistä veistosta, Markus Konttisen Kivinen kotimatka ja Antti Maasalon Luonnonvoimat, on pystytetty Hyrylän keskustaan." (loppuosa maksumuurin takana) Toisaalta haku löytää myös Facebook-päivityksen [3], jonka mukaan teos "on tullut Tuusulaan jo vuonna 2008". Laitoin nyt sen paljastusvuodeksi nykyisellä paikalla. Korjattakoon, jos tulee uutta tietoa. Sijainniksi laitoin Jääkärin puisto, kuten viereisellä Metsän pojalla. --AB (keskustelu) 22. kesäkuuta 2019 kello 20.43 (EEST)

Tämä ja muut Hyrylän puuttuvat kohteet kuvattu. Löytyi lisäksi lyhyellä kierroksella yksi uusi mobile, yksi valoteos ja kaksi muistolaattaa, joita ei ollut listalla. --Paju (keskustelu) 2. heinäkuuta 2019 kello 22.54 (EEST)

Kivinen kotimatka ja Luonnonvoimat OK. --Aulis Eskola (keskustelu) 8. syyskuuta 2020 kello 08.30 (EEST)

Auringon kehrä

Antero Koskinen, 2000, graniitti/diabaasiveistos, Hyrylä, Tuusulan kunnantalon edessätakapihalla/luoteispuolella. --Paju (keskustelu) 17. kesäkuuta 2019 kello 06.27 (EEST)

Mainitsen, että tämäkin on kuvattu. --Paju (keskustelu) 2. heinäkuuta 2019 kello 22.55 (EEST)

Lisäsin tämän, vaikken vielä lähteistänyt. Ainakin Tuusulan karttapalvelun yhdessä kartassa tekijä, teosnimi ja vuosi mainitaan suurinpiirtein kohdistettuna. Loput aukot täytän kunhan ehdin (3.7. taas ajoa ja iltapäivällä kuvaamista joten voi olla, ettei tuu valmista silloin)--Paju (keskustelu) 3. heinäkuuta 2019 kello 03.50 (EEST)

Lisäyksiä

Neljä tai viisi Hyrylästä kuvattua, vielä listalta uupuvaa työtä. Näille voisi (voisin) kaivaa lähteitä, paljastusvuosia ja teosnimeäkin.:

• Antti Maasalon toinen mobile-veistos Tuusulan uimahallin lounaispuolella (Tuusulan asuntomessujen 2020 mainoksen vieressä), Rykmentintie 1. Ikäänkuin Tuulten tarinat -teoksen matalampi ja pienempi variaatio. Sijaitsee noin 20 m päässä nyt listatusta teoksesta. Kuvattu ja rajattu, mutta teosnimi ja vuosi sekä lähde uupuu joten en lisää vielä, ettei tarvitse uudelleennimetä tiedostoa. Voisi selvitä nopeimmin ottamalla yhteyttä taiteilijaan? Päivitin hänen wikipedia-artikkelin Aiheesta muualla -kohtaan toimivia verkkosivuja, artikkelin olemassaolevat lähdeviitteet olivat pääosin vanhentuneet.
• Tuusulalaisen valotaiteilija Toni Luoteen Sibelius-valoteos, sijaitsee lautalla Tuusulanjärven lounaispään venerannan lähellä. Liittyy (kumollaan olevan) kyltin mukaan Suomi100-juhlavuoteen, eli paljastettu ilmeisesti silloin (2018? 2017). Uskon että lehdistölähteitä löytyy kunhan ehdin/joku ehtii etsiä. (Eila Hiltusen Sibeliusveistosta mukaeleva, valkoisista akryyliputkista tehty pienempimittakaavainen Sibeliusveistos, joka hohtaa pimeään aikaan led-valojen valaisemana, päivällä auringon valaisemana. Kuvattu ja rajattu. Kuulemma talvella erityisen hieno (voisi ottaa paremman kuvan jos valoteos heijastaa valojaan myös jäästä tai ympärillä on lunta).

Paljastettu 2017. https://www.facebook.com/Sibeliusvaloteos/ ja Sibelius-valoteos rakennetaan Tuusulanjärvelle kuukaudeksi – "Hassu idea oli tehdä se ponttonin päälle" (31.7.2017). Teos on liikuteltava, ja sitä on siirrelty ainakin 1. talvella joksikin aikaa maihin Gustavelundin pihalle. Liikuteltavuus herättää kysymyksen, voidaanko sen paikka aina tietää? Onko liikuteltavia, mutta toistuvasti samoilla nurkilla esillä olleita teoksia listallamme? --Paju (keskustelu) 3. heinäkuuta 2019 kello 04.58 (EEST)

• Aleksis Kiven muistolaatta/reliefi Taidekeskus Kasarmin pääsisäänkäynnin vieressä eli lounaissivustalla. Jääkärinpolku 2, Hyrylä. Ei tietoa tekijästä, laatassa "1972 Tuusulan kunta", eli lienee paljastettu silloin (onko siirretty nykypaikalleen myöhemmin?). Olisi lähteistettävä. - Lisätty luetteloon
• Hyrylän vanhan kasarmin muistolaatta Taidekeskus Kasarmin luoteispäädyn seinässä. Jääkärinpolku 2, Hyrylä. pelkistetty muistolaatta, ei tietoa paljastusajasta. Olisi lähteistettävä. - Lisätty luetteloon
• Mahdollinen lisäys: "Aapiskukko ja kanatoppilaat" (oma luonnehdintani). Lisään kuvan tuonnempana arvoitavaksi tälle sivulle, tiedot uupuvat. Työ on asunnoiksi kunnostetun/kunnostettavan rakennuksen (entisen koulutalon ?) päädyssä koulukellon vieressä, Pataljoonatie 2.

--Paju (keskustelu) 3. heinäkuuta 2019 kello 03.50 (EEST)

Etsitään: töille lähteistystä, paljastusajankohtaa ja teoksen nimitietoja sekä tekijää

• Etsitään teostietoja: Apuasi kaivataan. Päivityksiä toivotaan lähteistäen. Tai voi lisätä lisätietoja keskustelupuheenvuorona tähän tai ylläolevaan Lisäyksiä-listaan.--Paju (keskustelu) 3. heinäkuuta 2019 kello 22.40 (EEST)

Julkinen teos	Paikka	Alue	Kartalla	Tekijä	Paljastusvuosi	Kuva	WD
Aapiskukko ja oppilaat (teema; työn nimi?)	Pataljoonantie 2, talon luoteispääty	Hyrylä	60.4°N, 25.0273°E	?	?
Mobile-teos (työn nimi?)	Tuusulan uimahallin lounaispuolella, Rykmentintie 1	Hyrylä	60.4008°N, 25.0282°E	Maasalo, AnttiAntti Maasalo	?
Sibelius-valoteos	Koskenmäen venerannan edusta, Tuusulanjärvi, Kirkkotie 2	Hyrylä	60.4054°N, 25.0215°E	Luode, ToniToni Luode	2017

Seitsemän veljestä

Koskenmäen kiertoliittymä 2019. - OK --Aulis Eskola (keskustelu) 1. syyskuuta 2020 kello 16.46 (EEST)

Aleksis Kiven muistolaatta

Aleksis Kiven muistolaatta Saksan talon seinä (lähde Tuusulan Kirkkotien kotiseutuprojekti) - OK --Aulis Eskola (keskustelu) 21. lokakuuta 2020 kello 16.13 (EEST)

Ritari liikenneympyrässä

Jyväskyläisen kuvataiteilija Samuli Alosen taideteos Ritari on Ristikiventien ja Lahelantien risteyksen liikenneympyrän keskellä, valmistunut marraskuussa 2020. --2001:14BB:CB:2851:2165:6A67:D6A0:B13 9. lokakuuta 2022 kello 14.14 (EEST) - OK

[4] 60.39720|24.98240 --Aulis Eskola (keskustelu) 5. elokuuta 2023 kello 22.23 (EEST)

Tulossa: Asuntomessujen 2020 myötä Rykmentinpuistoon runsaasti veistoksia

• Katso Kartta taiteen sijoittumisesta alueelle. Lähde: Rykmentinpuiston taideohjelma. https://www.rykmentinpuisto.fi/rykmentinpuisto/
• Kesällä 2019: Kolme taiteilijaa valittu toteuttamaan teoksia Tuusulan Rykmentinpuiston kevyenliikenteen väylän varrelle (15.2.2019)
• eli täydennettävää tulee jo loppuvuoden 2019 aikana, ensi vuonna lisää.

--Paju (keskustelu) 3. heinäkuuta 2019 kello 04.58 (EEST)

• Aiemmin uutisoidun kolmen taiteilijan teosten ohella neljäntenä työnä on tulossa Pekka Jylhän 10-metriä korkea teos The Sun Bridge valmistuu vuoden 2020 puolella. --Paju (keskustelu) 29. elokuuta 2019 kello 01.22 (EEST)

• Auringonsilta-teos lisätty taulukkoon (julkistus 11.6.2020), kohdistettu alustavasti suunnitelmapiirroksen pohjalta. --Paju (keskustelu) 11. kesäkuuta 2020 kello 15.04 (EEST)

Rykmentinpuiston taideohjelma - lisättävää: --Aulis Eskola (keskustelu) 3. marraskuuta 2020 kello 09.21 (EET)

• Kaisu Koivisto, Teknoluonto I - OK
• Kaisu Koivisto, Observatorio - OK
• Lars-Gunnar Nordström, Elementti - OK
• Lars-Gunnar Nordström, Veistos (kuutioteema) - OK
• Lars-Gunnar Nordström, Kasvavat dimensiot - OK
• Lars-Gunnar Nordström, Rinnakkaisulottuvuus - OK
• Vesa-Pekka Rannikko, Kirjoverkkoperhonen - OK
• ...

Kiitos tästä esitteestä! Kävin su 8. syyskuuta 2020 iltapäivän lopulla lyhyehköllä kävelyllä Tuusulan kesäisellä asuntomessualueella. Lars-Gunnar Nordströmin neljä teräsveistosta oli kaikki sijoitettu samalle viljelypalsta-alueen itäpään pikkupalstalle, ja nämä oli kuvattu kahdella teoslaatalla nimillä Elementti (1968-75) ja Veistos Rinnakkaisulottuvuus Kasvavat dimensiot. Ajattelin yhdistää nimikkeet luetteloon tämän mukaisesti; niin ne valokuvasinkin. Kaisu Koiviston kaksi teräsveistosta sijaitsivat samalla viljelypalsta-alueella, kumpikin omalla palstallaan. Michael Johanssonin kaksiosainen (oranssi ja sininen osa), varuskunta-alueen historiaan viittaava "pienoismallisarjan" jättiversio oli melko lähellä Kaisu Koivistön läntisempää teräsveistosta, editoin (leikkaan ja liimaan) osat ehkä yhdeksi kuvatiedostoksi. Illan pimennyttyä (lapsen leikkiessä ja kuuran alkaessa muodostua leikkikentällekin) jätin Vesa-Pekka Rannikon Kirjoverkkoperhosen ja muutaman muun Tuusulan kohteen myöhemmäksi, mutta suutasin uudelleen Pekka Jylhän Auringonsillan luo ja otin siitä nyt iltakuvan. Mainitsen samalla, että viljelypalsta-alueen vierssä oli sähkömuuntamo, jonka neljälle sivulle oli tulostettu suurennettu kopio Keudan Pekka Halosen akatemian Grete Slikin suunnittelemaksi merkitystä teoksesta Lines. Tälle väripiirrokselle (?) ei oltu merkitty teosvuotta, eikä alkuperäistä tekniikkaa. Levypinnalle (tai pintakalvolle) tehty tulostuskopio on mittakaavaltaan niin suuri, että se on jo rakeinen. En ainakaan tässä vaiheessa lisää tätä muuntamorakennukseen kiinnitettyä teosnimikettä listalle, mutta mielelläni tästä tai vastaavista (on muutamia muraalein peitettyjäkin, joita ei vielä kuntalistoissa) voisi keskustella. Tuusulan vuoden 2020 asuntomessualueen viereisen viljelypalsta-alueen kierrätys-/jäteastioista moniin oli myös kiinnitetty valokuvatulosteita. --Paju (keskustelu) 8. marraskuuta 2020 kello 23.47 (EET)+ edit 9. marraskuuta klo 16.34 (EET)

Kävin läpi valokuvia viljelypalsta-alueen sähkömuuntamon pinnoille vedostetusta Grete Slikin suunnittelemaksi merkitystä teoksesta Lines. Vaikuttaisi siltä, että kuvat tulostanut ja/tai muuntamon seinien kuvituksen toteuttanut yritys on kiinnittänyt teoksen kuvasarjan sähkömuuntamon päätyihin väärässä järjestyksessä niin, ettei teos jatkukaan viereisellä sivulla, vaan katkeaa. Vaihtamalla päätyseinien kuvatulosteet teos ilmeisesti jatkuisi sitä kierrettäessä. Tämä vedostusvirhe (?) vääristää osaltaan katselijan käsitystä alkuperäisesestä teoksesta. --Paju (keskustelu) 9. marraskuuta 2020 kello 16.56 (EET)

Muistutan tässä, ettei wikipedia ennusta, eikä siksi käytäntönä ole ollut taulukoida suunniteltuja teoksia. Eli Rykmentinpuiston taidesuunnitelmassa on useita kohteita, joita ei oltu vielä loppuvuodesta 2020 ymmärtääkseni toteutettu. Käytäntönä on kai ollut kirjata vasta toteutetut hankkeet (tai sellaiset paikallaan viimeisteltävänä olevat, joiden julkistamisajankohta on jo julkaistu). On useita taidesuunnitelmia, jotka eivät sellaisenaan ole toteutuneet. --Paju (keskustelu) 11. helmikuuta 2021 kello 16.55 (EET)

Kirjoverkkoperhonen kommenttiin, eipäs kait vieläkään paikoillaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 12. helmikuuta 2021 kello 17.58 (EET)

• Pasuuna 2023 [5], Satu-Minna Suorajärvi, Tykkimiehenraitti; likimääräinen 60.3988|25.0347 --Aulis Eskola (keskustelu) 6. elokuuta 2023 kello 15.33 (EEST) - OK

Muuntamoteoksia [6]:

• Ida Sipola "Tuusulan ilo" 2020; päiväkodin vieressä
• Grete Slik "Lines" 2020
• Josefiina Lampela "Ainutlaatuinen" 2020 --Aulis Eskola (keskustelu) 7. elokuuta 2023 kello 02.01 (EEST)

Gustavelundin terassin veistos

Kävin kuvaamassa Gustavelundia, josta tein artikkelinkin. Kuvasin pääsisäänkäynnin oikealla puolella olevan ison veistoksenkin, mutten löydä sille tietoja. Tyyli viittaa ehkä Kari Juvan tai Kauko Räiken suuntaan. En lataa kuvaa vielä, ennen kuin joku keksii kenen se on ja miltä vuodelta. Kotivalo (keskustelu) 22. kesäkuuta 2023 kello 09.20 (EEST) - OK

Tarkoitatkohan Jäiden lähtö, Toivo Jaatinen ja Ossi Somma 1964 tai 1965? Monumentaalinen pronssinen mutikka. [7] 60.413402°N, 25.038385°E --Aulis Eskola (keskustelu) 22. kesäkuuta 2023 kello 14.18 (EEST)

Kiitos, tuo sen täytyy olla. Ajalleen tyypillinen Hiroshiman sienipilveä muistuttava möhkäle, jollaisia silloin pantiin symboloimaan milloin mitäkin. Kotivalo (keskustelu) 22. kesäkuuta 2023 kello 19.29 (EEST)

Yritin laittaa kuvan ja teostiedot tähän luetteloon, mutta en enää osaa kun en ole näitä teosluetteloita pitkään aikaan muokannut. Kotivalo (keskustelu) 26. kesäkuuta 2023 kello 16.27 (EEST)

Laitoin teostiedot ja kuvan. Lähteeksi varmaan tulee tuo AE:n antama linkki? Laita senkin joskus. Somman etunimi on Ossi. Onko se veistos jossain kattoterassilla vai katolla? -- Htm (keskustelu) 26. kesäkuuta 2023 kello 20.36 (EEST)

Kiitos. Veistos on pääsisäänkäynnin tasolla, siitä oikealle kaarevan seinän keskellä. Näkyy hyvin Google Mapsin satelliittikuvassa. Suomen kieli on jännittävää: kun kirjoitat "Laita senkin joskus", osaan päätellä se- sanan genetiivinnäköisestä akkusatiivimuodosta että lupaat itse laittaa. Jos haluaisit minun laittavan, olisit kirjoittanut "Laitan se joskus". Kotivalo (keskustelu) 26. kesäkuuta 2023 kello 21.36 (EEST)

Nyt kun näen kuvani muiden seassa, huomaan että se on kamalan sininen. Kamerani värilämpötila oli viturallaan enkä saanut sävyä kunnolla korjatuksi Photoshop Elementsissä. Jos lähiaikoina ajelen taas Tuusulan suunnalla, käyn ottamassa paremman. Ellei joku teistä sitten saa sävyä korjattua? Kotivalo (keskustelu) 26. kesäkuuta 2023 kello 21.48 (EEST)

Nyt kun sanoit, että se on pääsisäänkäynnin tasolla, hoksaankin, että se on pääsisäänkäynnin tasolla. --Htm (keskustelu) 26. kesäkuuta 2023 kello 22.19 (EEST)

Toi alarinteessä kerrosta alempana oleva naapurirakennus hämää kuvissa tehokkaasti :p Aulis Eskola (keskustelu) 27. kesäkuuta 2023 kello 08.28 (EEST)