Keskustelu:Luettelo Tuusulan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Osaisiko joku lisätä nämä[muokkaa wikitekstiä]

  • Helsingin olympialaisten maratonin muistomerkki, Maantiekylä, Vanhan Tuusulantien varressa, Marathon-nimisen linja-autopysäkin vieressä, N=6691777, E=389870
  • Helsingin olympialaisten 50 km kävelyn muistomerkki, Riihikallion ja Hyrylän rajamailla, noin 250 metriä Sulan teollisuusalueelta etelään, Tuusulantien varressa
  • Metsätieteen professori Erkki Lähteen 60-vuotismetsän muistomerkki, Paratiisimäki, Ruotsinkylän tutkimusmetsä
  • Aleksis Kiven äidin Anna-Kristiina Stenvallin os Hamberg (1793−1863) syntymäkodin muistomerkki, Nahkela, Nahkelantien ja Seutulantien risteyksessä, N=6697839, E=385626

Metsäpoika (keskustelu) 13. joulukuuta 2017 kello 20.19 (EET)

Olisko lähdettä näille?
Koskin muokkauksesi muotoon sen verran, että erotin kohteen omiksi pampuloikseen lukemisen helpottamiseksi. --Aulis Eskola (keskustelu) 13. joulukuuta 2017 kello 20.22 (EET)

Olen itse käynyt jokaisella paikalla. Voin ottaa valokuvat ja antaa koordinaatit. Metsäpoika (keskustelu) 13. joulukuuta 2017 kello 20.26 (EET)

Lisäsin kohteet. Julkaistuista lähteistä voisi löytää esim. paljastusvuodet, jos sellaisista on tietoa. Kuvia ootellen... :) --Aulis Eskola (keskustelu) 13. joulukuuta 2017 kello 20.32 (EET)
Osaisiko @Metsänpoika: täsmentää Helsingin olympialaisten 50 km kävelyn muistomerkin paikkaa. Tarkoitatko, että muistomerkki olisi Tuusulanväylän lähistössä? Onko esimerkiksi kevyen liikenteen väylän vierellä, etelään tai pohjoiseen mennessä? Olisiko koordinaatteja? --Paju (keskustelu) 1. kesäkuuta 2019 kello 03.55 (EEST)
Maastokarttaan on merkittynä muistomerkki paikkaan, joka vastaa hyvin tuota sijainnin sanallista kuvausta "Riihikallion ja Hyrylän rajamailla, noin 250 metriä Sulan teollisuusalueelta etelään, Tuusulantien varressa". Paikka on Tuusulanväylän itäpuolella, osoitteessa Amerintie 1, N 60.37823 E 25.02383. Koordinaattipiste osuu osoitteessa olevan liikerakennuksen (Street View:ssa 2011 autoliike) pihan laitaan, pihaan menevän ajotien itäreunaan, aivan aidan viereen, joko sisä- tai ulkopuolelle. Paikalla näkyy Street View:ssa aidan sisäpuolella laatikkomainen, noin metrin korkuinen esine, josta kyllä tulee ensimmäiseksi mieleen sähkökaappi, mutta voi se olla laatikkomainen muistokivikin. En löytänyt tästä kävelymuistomerkistä mitään konkreettisia tietoja, vaikka aika monilla hakusanoilla ja yhdistelmillä etsinkin, joten siitä ei ole tietoa minkälainen muistomerkki siellä pitäisi olla. Vuoden 1991 peruskartassa on muistomerkki noin 50 m pohjoisempana, Amerintien vastakkaisella puolella. Sinne on sen jälkeen rakennettu uusia taloja, joten muistomerkki on ehkä siirretty. Street View:ssa (2011) uudet talot ovat jo paikallaan, eikä tien pohjoispuolella näy mitään muistomerkkin viittaavaa. Joka tapauksessa tuo edellä mainittu koordinaattipiste kannattaisi käydä tarkastamassa. Jos sieltä jokin muistomerkki löytyy, se todennäköisesti kuuluu luetteloon. --AB (keskustelu) 6. kesäkuuta 2019 kello 20.15 (EEST)
Se laatikkomainen esine ei ole 50 km kävelyn muistomerkki, jos niitä sitten ei ole kahta. Kävelyn muistolaatta on Tuusulanväylän varrella kallioleikkauksessa, noin 900 m Itäväylästä pohjoiseen, Helsingisä tultaessa oikealla puolen Tuusulanväylää. Kävin kuvaamassa ja Commonsissa on pari kuvaa lisää lähimaastosta. Ei ole tietoa, mikä muistomerkki on liikkeen pihassa.--Htm (keskustelu) 17. kesäkuuta 2019 kello 20.08 (EEST)
Ja osaatko kuvata vähän tarkemmin, missäpäin laajahkoa Ruotsinkylän tutkimusmetsää professori Erkki Lähteen 60-vuotismetsän muistomerkki on? Mistä lähtien, mihin suuntaan ja kuinka pitkälle pitäisi kävellä? Olisiko koordinaatteja? --Paju (keskustelu) 1. kesäkuuta 2019 kello 03.55 (EEST)
Ei tarvitse enää kertoa tarkemmin, Erkki Lähteen 60-vuotismetsän vaatimaton muistokivi on kuvattu. --Paju (keskustelu) 2. heinäkuuta 2019 kello 22.52 (EEST)

Ilmari Juutilainen[muokkaa wikitekstiä]

Lisäilin kaksikertaisen mannerheimristin ritari Ilmari Juutilaisen hautapaasin luetteloon. Jos ette näe sopivaksi luetteloon poistakaapa se sitten. Luettelon järjestys ei ole aakkosellinen --Hotarju (keskustelu) 12. tammikuuta 2018 kello 20.51 (EET)

Oliskohan Juutilaisen hautapaaden sopivin paikka hautausmaan yhteydessä.
Luettelo aakkostettu. --Aulis Eskola (keskustelu) 12. tammikuuta 2018 kello 22.17 (EET)
Kuuluuko yksittäisten vainajien - vaikka sankaritöitä on tehnyt - hautamuistomerkki julkisten muistomerkkien listalle? Erilaisia sankareita ja kuuluisuuksia presidenteistä sotasankareihin (myös itsenäisyyttä vanhemmalta ajalta), taiteilijoihin ja muihin merkkihenkilöihin on hautausmaille laskettu paljonkin, ja näitä voi halutessaan käsitellä kunkin hautausmaan artikkelissa, tai keskisteysti jonkun kunnan hautausmaiden yhteisartikkelissa sopivassa määrin. Mutta julkisten taideteosten ja muistomerkkien listalla? Mannerheimristin ritarista voinee tehdä myös ainakin lyhyen erillisartikkelin, jonne kuvan muistomerkistä voi laittaa. --Paju (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 04.14 (EEST)
On pidetty tapana, että yksittäisten henkilöiden hautojenmuistomerkkejä ei ole patsasluetteloissa.--Htm (keskustelu) 17. kesäkuuta 2019 kello 20.20 (EEST)
Poistin listalta. Jos joku haluaa kerätä Mannerheimristin ritarien hautamuistomerkkejä, niin mainitsen tiedoksi, että suuremmalla Paijalan hautausmaalla taisi olla kolmen Mannerheimristin ritarin haudat. --Paju (keskustelu) 4. heinäkuuta 2019 kello 01.00 (EEST)

Lisättäviä[muokkaa wikitekstiä]

Hautausmaiden muistomerkkejä[muokkaa wikitekstiä]

Lisäsin lähteeksi Paijalan hautausmaan (Paijalannummentie 11, Hyrylä) puistomerkkikartan pdf-tiedostona.[1] Sen mukaan listasta uupui 17.10.2018 kolme muistomerkkiä. Näiden sijainti hautausmaalla käy ilmi lähteestä. --Paju (keskustelu) 17. lokakuuta 2018 kello 22.17 (EEST)

Nämä kolme yhteismuistomerkkiä lisätty listalle. --Paju (keskustelu) 1. kesäkuuta 2019 kello 03.31 (EEST)
Keravan seurakunnan hautausmaa (poislukien Keravan sankarihautausmaa) on Tuusulan puolella. Sieltäkin tulisi tarkistaa yhteismuistomerkit ja vastaavat. Hautausmaa: Kappelikuja 24-26, 04340 Tuusula --Paju (keskustelu) 7. marraskuuta 2018 kello 00.06 (EET)

Kellokosken patsaspuisto[muokkaa wikitekstiä]

Kellokoskella on patsaspuisto (skulptoretum), jossa on ainakin puusta veistettyjä töitä (per Virtuaali-Tuusula, kuva 7/11, Kellokosken polku (websivuna), vrt. myös sivulla oleva Kellokosken polun kohteiden sijaintikartta). Patsaspuiston todetaan leviävän eri puolelle Kellokoskea. --Paju (keskustelu) 17. lokakuuta 2018 kello 22.17 (EEST)

Kellokosken tehtaan ensimmäinen polttomoottori "Maija"[muokkaa wikitekstiä]

Löytyy museoituna Kellokosken ruukin kirkon vierestä. Epäselvää, onko tällä muistolaattaa vai ei, mielestäni olisi kuitenkin syytä tarkistaa/ käydä kurkkaamassa, jos läheisestä Ruukin(kirkon)puistosta käy kuvaamassa muistomerkin. Maijan alustavat koordinaatit 60.5316 N, 25.1045 E. Lisätietoa: [2]--Paju (keskustelu) 17. lokakuuta 2018 kello 22.17 (EEST)

Lisätty Kellokosken teollisuushistorian muistomerkkinä listalle ainakin alustavasti, niin tulee kuvattua. --Paju (keskustelu) 1. kesäkuuta 2019 kello 03.08 (EEST)

Anna Pakalénin patsas[muokkaa wikitekstiä]

Kellokosken sairaalan ylihoitaja Anna Pakalénin näköispatsaan veisti Oskars Mikansin 1998. Lähde väittää Kellokosken Annapuiston ruusutarhassa sijaitsevan patsaan olevan kahdeksas naisen mukaan nimetty julkinen veistos Suomessa ja maailman toinen sairaanhoitajaa esittävä patsas Lontossa olevan Florence Nightingalen patsaan jälkeen. Annapuiston todetaan sijaitsevan keskellä Kellokosken kylää.[2] Annanpuistoa rajoittavat Tuusulan karttapalvelun mukaan etelässä Toimelantie, luoteessa Annanpolku, ja idässä Vanha Valtatie. Alustavat puistoon koordinaatit 60.5346 N, 25.1110 E.--Paju (keskustelu) 17. lokakuuta 2018 kello 22.17 (EEST)

Viety taulukkoon, samoin saman Annanpuiston suihkulähteen karhut (kummatkin kohteen kuvattava). --Paju (keskustelu) 8. marraskuuta 2018 kello 22.43 (EET)

Eino Leinon muistolaatta[muokkaa wikitekstiä]

Jokelan rautatieaseman seinään Tuusulan Jokelan kunnanosaan on 23.11.2017 lisätty Eino Leinon muistolaatta.[3] Koordinaatit 60.5527 N, 24.9705 E. --Paju (keskustelu) 17. lokakuuta 2018 kello 22.47 (EEST)

Viety taulukkoon (kuvattava). --Paju (keskustelu) 8. marraskuuta 2018 kello 22.43 (EET)
Kuvattu.--Htm (keskustelu) 17. kesäkuuta 2019 kello 20.22 (EEST)

Josephine[muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin Lottamuseona toimivan Syvärannan puistossa on nimellä Josephine tunnettu vaaleasta marmorista veistetty, matalaan pylvääseen nojaava neitopatsas. Sen todetaan olevan "raharuhtinaan hylkäämä" ja peräisin loistokaudelta ennen (suomalaisten taiteilijoiden) lomakotiaikaa. Teoksen on ilmeisesti hankkinut moskovalainen miljonääri Ushkov (tai ollut siellä jo aiemmin), joka pianistivaimoaan miellyttääkseen muokkasi Syvärannasta ylellisen taiteilijakodin, jossa vieraili mm. säveltäjä Sergei Rahmaninov... Lisäsin lähteineen taulukkoon. Lähdeteoksessa kuvan kanssa mainittu veistos näkyy hyvin myös Google Street View:llä. Lisätty koordinaatteineen. --Paju (keskustelu) 4. kesäkuuta 2019 kello 22.47 (EEST)

Tämä on hankittu 1904 ja paljastettu 1905. Alunperin oli nimetön, nimi ei liity alkuperään vaan on 1970-luvun tienoilta tullut. Lottamuseon piha-alueen esitteestä saa tietoa (voin lähteistää esim. siitä), juttelin myös kesäk. alussa kuvatessani asiasta Lottamuseossa työskentelevän taidehistorioitsija kanssa. --Paju (keskustelu) 17. kesäkuuta 2019 kello 06.36 (EEST)

Kivinen kotimatka[muokkaa wikitekstiä]

Markus Konttinen, 1995, Hyrylä, Taidekeskus Kasarmin edessä. --Paju (keskustelu) 17. kesäkuuta 2019 kello 06.27 (EEST)

Hienoa, että tälle on löytynyt nimi ja tekijä, olen nimittäin tätä Street View:ssa ihmetellyt useammankin kerran. Tekijän sivulla [1] on valokuva, josta teoksen tunnistaa samaksi kuin Street View:ssa näkyvä. Siinä kuvassa teos kuitenkin on jossain muualla. "Deponointi Keravan taidemuseo", mutta ajankohta ei siitä selviä. Hesarin vuoden 2010 jutun [2] alkuosassa sanotaan, että "Tuusulan veistospuiston kaksi ensimmäistä veistosta, Markus Konttisen Kivinen kotimatka ja Antti Maasalon Luonnonvoimat, on pystytetty Hyrylän keskustaan." (loppuosa maksumuurin takana) Toisaalta haku löytää myös Facebook-päivityksen [3], jonka mukaan teos "on tullut Tuusulaan jo vuonna 2008". Laitoin nyt sen paljastusvuodeksi nykyisellä paikalla. Korjattakoon, jos tulee uutta tietoa. Sijainniksi laitoin Jääkärin puisto, kuten viereisellä Metsän pojalla. --AB (keskustelu) 22. kesäkuuta 2019 kello 20.43 (EEST)
Tämä ja muut Hyrylän puuttuvat kohteet kuvattu. Löytyi lisäksi lyhyellä kierroksella yksi uusi mobile, yksi valoteos ja kaksi muistolaattaa, joita ei ollut listalla. --Paju (keskustelu) 2. heinäkuuta 2019 kello 22.54 (EEST)

Auringon kehrä[muokkaa wikitekstiä]

Antero Koskinen, 2000, graniitti/diabaasiveistos, Hyrylä, Tuusulan kunnantalon edessätakapihalla/luoteispuolella. --Paju (keskustelu) 17. kesäkuuta 2019 kello 06.27 (EEST)

Mainitsen, että tämäkin on kuvattu. --Paju (keskustelu) 2. heinäkuuta 2019 kello 22.55 (EEST)
Lisäsin tämän, vaikken vielä lähteistänyt. Ainakin Tuusulan karttapalvelun yhdessä kartassa tekijä, teosnimi ja vuosi mainitaan suurinpiirtein kohdistettuna. Loput aukot täytän kunhan ehdin (3.7. taas ajoa ja iltapäivällä kuvaamista joten voi olla, ettei tuu valmista silloin)--Paju (keskustelu) 3. heinäkuuta 2019 kello 03.50 (EEST)

Lisäyksiä[muokkaa wikitekstiä]

Neljä tai viisi Hyrylästä kuvattua, vielä listalta uupuvaa työtä. Näille voisi (voisin) kaivaa lähteitä, paljastusvuosia ja teosnimeäkin.:

  • Antti Maasalon toinen mobile-veistos Tuusulan uimahallin lounaispuolella (Tuusulan asuntomessujen 2020 mainoksen vieressä), Rykmentintie 1. Ikäänkuin Tuulten tarinat -teoksen matalampi ja pienempi variaatio. Sijaitsee noin 20 m päässä nyt listatusta teoksesta. Kuvattu ja rajattu, mutta teosnimi ja vuosi sekä lähde uupuu joten en lisää vielä, ettei tarvitse uudelleennimetä tiedostoa. Voisi selvitä nopeimmin ottamalla yhteyttä taiteilijaan? Päivitin hänen wikipedia-artikkelin Aiheesta muualla -kohtaan toimivia verkkosivuja, artikkelin olemassaolevat lähdeviitteet olivat pääosin vanhentuneet.
  • Tuusulalaisen valotaiteilija Toni Luoteen Sibelius-valoteos, sijaitsee lautalla Tuusulanjärven lounaispään venerannan lähellä. Liittyy (kumollaan olevan) kyltin mukaan Suomi100-juhlavuoteen, eli paljastettu ilmeisesti silloin (2018? 2017). Uskon että lehdistölähteitä löytyy kunhan ehdin/joku ehtii etsiä. (Eila Hiltusen Sibeliusveistosta mukaeleva, valkoisista akryyliputkista tehty pienempimittakaavainen Sibeliusveistos, joka hohtaa pimeään aikaan led-valojen valaisemana, päivällä auringon valaisemana. Kuvattu ja rajattu. Kuulemma talvella erityisen hieno (voisi ottaa paremman kuvan jos valoteos heijastaa valojaan myös jäästä tai ympärillä on lunta).
Paljastettu 2017. https://www.facebook.com/Sibeliusvaloteos/ ja Sibelius-valoteos rakennetaan Tuusulanjärvelle kuukaudeksi – "Hassu idea oli tehdä se ponttonin päälle" (31.7.2017). Teos on liikuteltava, ja sitä on siirrelty ainakin 1. talvella joksikin aikaa maihin Gustavelundin pihalle. Liikuteltavuus herättää kysymyksen, voidaanko sen paikka aina tietää? Onko liikuteltavia, mutta toistuvasti samoilla nurkilla esillä olleita teoksia listallamme? --Paju (keskustelu) 3. heinäkuuta 2019 kello 04.58 (EEST)
  • Aleksis Kiven muistolaatta/reliefi Taidekeskus Kasarmin pääsisäänkäynnin vieressä eli lounaissivustalla. Jääkärinpolku 2, Hyrylä. Ei tietoa tekijästä, laatassa "1972 Tuusulan kunta", eli lienee paljastettu silloin (onko siirretty nykypaikalleen myöhemmin?). Olisi lähteistettävä.
  • Hyrylän vanhan kasarmin muistolaatta Taidekeskus Kasarmin luoteispäädyn seinässä. Jääkärinpolku 2, Hyrylä. pelkistetty muistolaatta, ei tietoa paljastusajasta. Olisi lähteistettävä.
  • Mahdollinen lisäys: "Aapiskukko ja kanatoppilaat" (oma luonnehdintani). Lisään kuvan tuonnempana arvoitavaksi tälle sivulle, tiedot uupuvat. Työ on asunnoiksi kunnostetun/kunnostettavan rakennuksen (entisen koulutalon ?) päädyssä koulukellon vieressä, Pataljoonatie 2.

--Paju (keskustelu) 3. heinäkuuta 2019 kello 03.50 (EEST)

Etsitään: töille lähteistystä, paljastusajankohtaa ja teoksen nimitietoja sekä tekijää[muokkaa wikitekstiä]

Näytä koordinaatit OSM-kartalla
Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa
  • Etsitään teostietoja: Apuasi kaivataan. Päivityksiä toivotaan lähteistäen. Tai voi lisätä lisätietoja keskustelupuheenvuorona tähän tai ylläolevaan Lisäyksiä-listaan.--Paju (keskustelu) 3. heinäkuuta 2019 kello 22.40 (EEST)
Julkinen teos Paikka Alue Kartalla Tekijä Paljastusvuosi Kuva WD
Aapiskukko ja oppilaat (teema; työn nimi?) Pataljoonatie 2, talon luoteispääty Hyrylä 60.4°N, 25.0273°E ? ? Teos (teemana Aapiskukko ja oppilaat) - Pataljoonantie 2, Hyrylä - Tuusula.jpg
Aleksis Kiven muistolaatta Taidekeskus Kasarmin lounaisseinällä, pääsisäänkäynnin vieressä. Jääkärinpolku 2 Hyrylä 60.4013°N, 25.0268°E ? 1972 (laatassa) Aleksis Kiven muistolaatta - 1972 - Taidekeskus Kasarmi - Jääkärinpolku 2, Hyrylä - Tuusula.jpg
Hyrylän vanhan kasarmin muistolaatta Taidekeskus Kasarmin luoteisseinällä. Jääkärinpolku 2 Hyrylä 60.4015°N, 25.0265°E ? Hyrylän vanhan kasarmialueen muistolaatta - Taidekeskus Kasarmi - Jääkärinpolku 2, Hyrylä - Tuusula.jpg
Mobile-teos (työn nimi?) Tuusulan uimahallin lounaispuolella, Rykmentintie 1 Hyrylä 60.4008°N, 25.0282°E Maasalo, AnttiAntti Maasalo ? Antti Maasalo - mobile-teos - Tuusulan uimahallin lounaispuolella - Rykmentintie 1, Hyrylä - Tuusula.jpg
Sibelius-valoteos Koskenmäen venerannan edusta, Tuusulanjärvi, Kirkkotie 2 Hyrylä 60.4054°N, 25.0215°E Luode, ToniToni Luode 2017 Toni Luode - Sibelius-valoteos - 2017 - Koskenmäen veneranta, Kirkkotie 2 - Tuusulanjärvi - Tuusula.jpg

Tulossa: Asuntomessujen 2020 myötä Rykmentinpuistoon runsaasti veistoksia[muokkaa wikitekstiä]

--Paju (keskustelu) 3. heinäkuuta 2019 kello 04.58 (EEST)

Lähteet[muokkaa wikitekstiä]

  1. Paijalan hautausmaa, muistomerkit (pdf) Tuusulan seurakunta, tuusulanseurakunta.fi. Viitattu 17.10.2018.
  2. a b Kellokosken polku (pdf) Virtuaali-Tuusula. 2006. Viitattu 17.10.2018.
  3. Muistomerkit, väliotsikko Leinolle muistolaatta Jokelan asemalle Kainuun Eino Leino seura ry., kainuuneinoleinoseura.fi. Viitattu 17.10.2018.