Kempeleen kirjasto
| Kempeleen kirjasto | |
|---|---|
| Sijainti |
Kauppakeskus Zeppelin (pääkirjasto) Kempeleen koulukeskus (sivukirjasto Tietotori) Linnakangastalo (Linnakankaan kirjasto) |
| Perustettu | 1860 |
| Lainauksia vuodessa | 327 309 kpl (2021)[1] |
| Kotisivut | |
Kempeleen kirjasto on Kempeleessä sijaitseva kirjasto, joka kuuluu Oulun ympäristökuntien muodostamaan OUTI-kirjastot-kirjastojärjestelmään. Pääkirjasto sijaitsee Kauppakeskus Zeppelinin tiloissa.[2] Pääkirjaston lisäksi Kempeleessä sijaitsee kaksi omatoimikirjastoa: toinen kunnan koulukeskuksen tiloissa ja toinen Linnakankaalla Linnakangastalossa.[3] Vuonna 2021 Kempeleen kirjaston kokoelmissa oli lainattavia niteitä kaiken kaikkiaan 93 771 kappaletta.[1]
Pääkirjasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääkirjaston tiloista löytyvät lasten, nuorten ja aikuisten osasto, lehtisali, musiikkiosasto ja kotiseutukokoelma. Pääkirjastosta löytyy myös aineiston etsimiseen ja Internetiin käytettävät tietokoneet sekä lainaus- ja palautusautomaatit. Kirjastossa järjestetään myös taidenäyttelyitä ja satutuokioita lapsille.[4]
Omatoimikirjastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kunnan koulukeskuksen tiloissa toimiva kirjasto Tietotori toimii omatoimikirjaston lisäksi koulukeskuksen oppilaille niin sanottuna koulukirjastona, jossa oppilaille opetetaan tiedonhankintaa sekä kirjastossa asioimista. Sivukirjaston yhteydessä toimii myös Tietotorin lasten- ja nuortentalo, jossa järjestetään ohjattua vapaa-ajan toimintaa lapsille ja nuorille.[5]
Toinen omatoimikirjasto Linnakankaan kirjasto sijaitsee Linnankangastalon tiloissa. Kirjasto toimii omatoimikirjaston lisäksi Linnakankaan koulun oppilaiden koulukirjastona.[6][7]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ajatus kirjaston perustamisesta Kempeleeseen alkoi jo vuonna 1857, kun Ollilan pirtissä käytiin keskustelua tilallisten lukuharrastuksen edistämisestä. Vuonna 1860 tehtiin päätös kirjaston perustamisesta, ja näin ensimmäinen kirjasto avattiin vanhasta asiakirjalähteestä riippuen joko Ollilan pirtissä tai kappelissa. Kirjaston perustivat talolliset M. Junttila, Samuli Ollila, V. Ohukainen ja pastori Hannu Krank. Vuonna 1875 kirjastokokouksessa suoritetussa inventaariossa todettiin kirjakokoelman sisältävän 150 nidosta. Samana vuonna järjestetyn laulajaistilaisuuden tuoton myötä kirjaston valikoimaan saatiin 20 uutta kirjaa. Aluksi yksityiskirjastona toiminut kokoelma siirtyi kunnan haltuun vuonna 1880, jolloin valittiin erityinen kirjastonhoitaja, talollinen Aabraham Ollila. Vuonna 1882 kirjoja oli noin 200 kappaletta. Vakinaisen paikan kirjasto sai tuolloin Junttilan talosta. Myöhemmin kirjasto toimi muun muassa vuonna 1937 valmistuneessa ensimmäisessä kunnantalossa, ja vuodesta 1962 lähtien Kempeleen silloisen terveystalon yhteydessä.[8][9].
Vuonna 1976 kirjasto sai ensimmäiset omat tilansa koulukeskuksen tiloihin. Vuonna 1981 avattiin sivukirjasto Honkasen monitoimitaloon. Honkasen sivukirjasto lakkautettiin vuonna 1996 kauppakeskus Zeppelinin läheisyyden takia.[9][10]
Väestönkasvun myötä kirjastotilat alkoivat käydä ahtaaksi. 1990-luvun alussa kunnalla oli suunnitelmissa rakentaa kauppakeskus Zeppelinin eteläpuolelle Kempeletalo-palvelukeskus, jossa olisi uudet kirjastotilat sekä lisäksi uima- ja jäähalli. Suunnitelmat muuttuivat rahoitusongelmien vuoksi, ja kiinteistö joutui Arsenalin haltuun. Kauppakeskus Zeppelinin liike-elämän hiipuessa kolmanteen kerrokseen jäi noin 1 000 neliömetriä tyhjiä toimistotiloja, jolloin kunta alkoi selvittämään pääkirjaston siirtämistä sinne. Lukuisten kokouksien jälkeen lautakunta esitti tilojen vuokraamista, joka Arsenalilta ja kunnanvaltuustossa hyväksyttiin liki yksimielisesti. Pääkirjasto sai entisiin tiloihin nähden kaksi kertaa isommat tilat. Myöhemmin kunta osti kirjastotiloihin oikeuttavat osakkeet. Koulukeskuksessa oleva kirjasto muutettiin sivukirjastoksi, ja sai uudeksi nimekseen Tietotori.[11]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Tilastohaku Kempele 2021 Suomen yleisten kirjastojen tilastot. Viitattu 18.5.2022.
- ↑ Kempeleen kirjasto Kempeleen kunta. Viitattu 18.5.2022.
- ↑ Kempeleen Tietotori OUTI-kirjastot. Viitattu 7.5.2019.
- ↑ Kempeleen pääkirjasto OUTI-kirjastot. Viitattu 7.5.2019.
- ↑ Lasten ja nuorten toiminta Kempeleen kunta. Viitattu 18.5.2022.
- ↑ Kempeleen Linnakankaan kirjasto OUTI-kirjastot. Viitattu 7.5.2019.
- ↑ Linnakankaan kirjasto Kempeleen kunta. Viitattu 7.5.2019.
- ↑ Kempeleen kunnankirjasto vietti 100-vuotisjuhlaansa. Helsingin Sanomat, 17.12.1962, s. 9. Näköislehti, tilaajille. Viitattu 24.2.2024.
- ↑ a b Hiltunen, Mauno: Kempeleen koululaitoksen historia 1882–1982, s. 162. Oulu: Kempeleen kunta, 1983. ISBN 951-99483-4-1.
- ↑ Historia (Ylikylän koulu) Kempeleen kunta. Viitattu 18.5.2022.
- ↑ Paakki, Timo: Lakeuden äärellä, kaupungin naapurina, s. 37. Ennakkoluulottomat kirjastoratkaisut. Oulu: Kempeleen kunta, 2008. ISBN 978-952-67120-0-0. Julkaisun verkkoversio.
| Kempeleen alueista ja kylistä kertovat artikkelit |
Alakylä (kylä) · Asemanseutu (keskustaajaman keskuspaikka, asuinalue) · Hakamaa (teollisuusalue) · Juurussuo (kylä) · Ketolanperä (kylä) · Kirkonseutu (keskustaajaman osa) · Rajakorpi (kylä) · Vihiluoto (kylä, asuinalue, yritysalue) · Väärälänperä (kylä, asuinalue) · Ylikylä (keskustaajaman osa) · Zatelliitti (yritysalue) |
|---|---|
| Kempeleen asuinalueista kertovat artikkelit |
Kempeleen keskustaajaman asuinalueet (keskustaajaman länsipuolen asuinalueet) · Ylikylä (keskustaajaman itäpuolen asuinalueet) |
| Muuta Kempeleeseen liittyvää |
Honkasen lasten- ja nuortentalo · Kempelehalli · Kirjasto · Kotiseutumuseo · Köykkyrin virkistysalue · Meijeri · Mourunkijärvi · Pappila (uusi) · Pappila (vanha) · Pyhän Kolminaisuuden kirkko · Rautatieasema · Tiilitehdas · Vanha kirkko · Vesitorni · Zeppelin · Zimmari |