Kei Koito
Kei Koito (s. 4. tammikuuta 1950 Kioto) on japanilainen urkuri.[1][2]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varhaiset vaiheet ja opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koito syntyi taiteelliseen perheeseen ja aloitti musiikin opiskelemisen kuusivuotiaana. Aluksi hän otti oppitunteja pianon-, sellon- ja cembalonsoitossa sekä laulamisessa, mutta 16-vuotiaana hän päätti omistautua suosikkisoittimelleen, uruille. Hän opiskeli sen soittamista aluksi Michio Akimoton johdolla Tokiossa, sitten Pierre Segondin johdolla Genevessä ja Xavier Darassen johdolla Toulousessa. Varhaiseen musiikkiin hän perehtyi Fribourgissa opettajanaan urkuri, cembalisti, musiikintutkija Luigi Ferdinando Tagliavini, ja barokkimusiikin tuntemustaan hän syvensi Reinhard Goebelin johdolla Kölnissä.[3]
Koito suoritti filosofian ja musiikin estetiikan opintoja Tokion taideyliopistossa. Genevessä hän osallistui Éric Gaudibertin pitämille kursseille sävellyksessä, orkestroinnissa ja eri aikakausien musiikkianalyysissä.[3]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koito on vuodesta 1985 lähtien erikoistunut barokkisäveltäjien, etenkin Johann Sebastian Bachin ja tämän keskeisten edeltäjien tuotantoon. Historiallisiin esityskäytäntöihin ja periodisoittimiin tutustuminen on vaikuttanut vahvasti hänen tyyliinsä. Koito on esiintynyt resitalistina eri puolilla Eurooppaa, Japanissa, Yhdysvalloissa, Etelä-Amerikassa ja Venäjällä. Musica Antiqua Köln -barokkiorkesterin kanssa hän on tehnyt yhteistyötä Bachin ja Georg Friedrich Händelin tulkinnassa, ja Ensemble Gilles Binchoisin kanssa hän on keskittynyt ranskalaiseen klassismin ja sitä varhaisempaan sekä italialaisen renessanssin ohjelmistoon. Joseph Haydnin konserton Koito on esittänyt Lausannen kamariorkesterin ja Francis Poulencin konserton Orchestre de la Suisse Romanden kanssa.[3] Koito on myös kantaesittänyt Karlheinz Stockhausenin musiikkia.[2]
Koito on tehnyt useita varhaisen musiikin urkulevytyksiä historiallisilla soittimilla. Hän on saanut lukuisia palkintoja, kuten Diapason d'Oreja.[3]
Koitosta tuli Lausannen konservatorion urkujensoiton professori vuonna 1992. Vuodesta 2012 alkaen hän päätti keskittyä vertailevaan tutkimukseen Bachin, tämän edeltäjien ja aikalaisten töistä. Koito on vieraillut ja pitänyt mestarikursseja monissa muissakin oppilaitoksissa. Lisäksi hän on toiminut kansainvälisten urkukilpailujen tuomaristojen jäsenenä. Koito perusti vuonna 1997 Lausannen Bach-festivaalin ja on toiminut sekä sen että Grand Prix Bach de Lausanne -kilpailun taiteellisena johtajana. Bach-festivaalin merkeissä hän on osallistunut Claudio Monteverdin, Jean-Baptiste Lullyn ja Henry Purcellin oopperoiden tuotantoihin sekä Bachin maallisten kantaattien ja Händelin oratorioiden esityksiin.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||
