Katiska-juttu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Katiska-juttu on laaja huumeisiin liittyvä rikosvyyhti, joka on Suomen kaikkien aikojen laajimpia huumerikosjuttuja. Juttu on saanut suurta huomiota paitsi mittasuhteidensa vuoksi, myös siksi, että siinä on ollut mukana useita julkisuuden henkilöitä.[1]. Sen päätekijöitä ovat Janne ”Nacci” Tranberg ja Niko Ranta-aho. Tranberg tuomittiin 12 vuoden ja 11 kuukauden ja Ranta-aho 11 vuoden vankeusrangaistukseen.[2] Kolmas tunnettu tekijä on liikemies ja purjehtija Janne Järvinen, joka sai 2,5 vuoden tuomion.[1] Yli kahdeksan vuoden tuomion sai seitsemän muuta syytettyä. Jutussa oli syytettynä yhteensä 53 ihmistä.[2]

Vyyhdin nimitys ”Katiska” juontaa Helsingin Vuosaaren Katiskapolulta.

Tapahtumien kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisi sai joulupäivänä 2018[3] kotihälytyksen Katiskapolulla sijainneeseen yksityisasuntoon siellä tapahtuneen puukotuksen vuoksi. Hälytyksen tapahtuneesta tekivät naapurit. Operaation yhteydessä asunnosta löytyi suurehko määrä huumeita. Puukotuksen tekijät osoittautuivat myöhemmin suuren huumevyyhdin keskeisiksi tekijöiksi. Jutun syyttäjien mukaan he noutivat, myivät itse ja välittivät eteenpäin Suomeen tuotuja huumeita. Tapahtumapaikan mukaan juttu sai poliisitutkinnassa koodinimen ”Katiska”. Tutkinnan edetessä talven 2018–2019 aikana poliisi otti kiinni yhä korkeammalla rikosliigan arvoasteikossa olleita henkilöitä ja teki useita takavarikointeja.[4][5]

Vyyhti alkoi paljastua suurelle yleisölle heinäkuussa 2019, jolloin Helsingin käräjäoikeus vangitsi Niko Ranta-ahon ja hänen silloisen avopuolisonsa, fitnessurheilija Sofia Belórfin epäiltyinä huume- ja talousrikoksista. Poliisikuulusteluissa Belórf kiisti useaan otteeseen tietävänsä mitään Ranta-ahon talous- ja huumerikoksista. Belórf vapautettiin tutkintavankeudesta vain muutaman päivän jälkeen.[6]

Huumeet levitettiin Suomen markkinoille pääosin pimeän verkon kauppapaikkojen kautta, ja erilaisilla peitenimillä toimineita myyntitilejä oli oikeuden päätöksen mukaan hallinnoinut enimmäkseen Tranberg.[5] Tutkijoiden mukaan huumekauppa oli yltynyt täyteen vauhtiinsa 30. toukokuuta 2018, jolloin Janne Tranberg oli kirjautunut Silkkitie-palveluun.[6]

Toinen jutun päätekijöistä, Janne Tranberg, pidätettiin lokakuussa 2019 hänen pakoiltuaan poliisia Espanjassa. Tranbergin olinpaikka pystyttiin jäljittämään muiden epäiltyjen puhelimiin tallentuneista kuvaviesteistä.[5] Joulukuussa 2019 poliisi ilmoitti, että Suomeen oli salakuljetettu vuosien 2016–2019 aikana muun muassa yli 200 kilogrammaa amfetamiinia, 15 kilogrammaa kokaiinia, yli 100 000 ekstaasitablettia ja noin kaksi miljoonaa kappaletta huumausaineiksi luokiteltavia lääketabletteja.[5] Poliisin mukaan Katiska-jutun pääepäillyt saivat huumeiden välityksestä ja myynnistä rikoshyötyä liki 10,3 miljoonan euron arvosta. Vyyhdin mittasuhteita kuvaa osaltaan, että yksinomaan poliisitutkintapöytäkirjan johdanto kattoi 75 sivua.[6]

Oikeuskäsittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katiska-jutun oikeuskäsittely alkoi Helsingin käräjäoikeudessa tammikuussa 2020. Syyttäjä vaati Niko Ranta-aholle ja Janne Tranbergille korkeinta lain mahdollistamaa 13 vuoden vankeusrangaistusta törkeästä huumausainerikoksesta sekä syytettyjä menettämään valtiolle rikoshyötynä 6,2 miljoonaa euroa.[6] Syytteet nostettiin myös Janne Järvistä ja muusikko Samu Haberia vastaan. Sunrise Avenue -yhtyeestä tunnetun Haberin rooli vyyhdissä oli kuitenkin pieni, sillä häntä syytettiin ainoastaan huumausaineen käyttörikoksesta kesällä 2019 pidetyssä Ruisrockissa. Oikeus vapautti Ranta-ahon tutkintavankeudesta kesäkuussa 2020, mutta Pirkanmaan käräjäoikeus vangitsi hänet uusien rikosepäilyjen vuoksi tammikuussa 2021.[5]

Katiska-jutun päähaarassa oli 24 syytettyä, joille luettiin kaikkiaan 117 rikossyytettä, suurin osa huumausainerikoksista.[6]

Helsingin käräjäoikeus antoi tuomionsa 8. huhtikuuta 2021. Janne Tranberg tuomittiin 12 vuoden ja 11 kuukauden vankeuteen ja Niko Ranta-aho 11 vuodeksi vankeuteen. Huumausainerikoksen lisäksi Ranta-aho tuomittiin Sofia Belórfiin kohdistuneesta pahoinpitelystä. Tranbergin tuomiota lievensi hänen aiempi vankeustuomionsa, ja Ranta-ahon osalta tuomio lyheni siksi, että hän oli oikeudenkäynnin aikana tunnustanut syyllisyytensä ja auttanut poliisia löytämään useita huumekätköjä. Janne Järvinen oli oikeuden päätöksen mukaan tietoisesti ottanut Tranbergilta vastaan ja pitänyt hallussaan rikollisesti hankittua omaisuutta. Sofia Belórf tuomittiin 80 päivän ehdolliseen vankeuteen huumausainerikoksesta ja rahanpesusta sekä Samu Haber kymmeneen päiväsakkoon huumausaineen käyttörikoksesta. Kaksi syytettyä kuoli syytteiden nostamisen ja oikeudenkäynnin päättymisen välillä.[2] Päätekijöiltä Ranta-aholta ja Tranbergilta saatiin takavarikkoon jonkin verran kryptovaluutta Bitcoinia, jonka arvo kuusinkertaistui valtion hallussa oikeudenkäynnin aikana.[6]

Vuosaaren puukotusta käsiteltiin erillisessä oikeudenkäynnissä, joka päättyi 9. huhtikuuta 2021. Puukottaja, 28-vuotias helsinkiläismies, tuomittiin tapon yrityksestä, törkeistä huumausainerikoksista, törkeistä dopingrikoksista ja huumausainerikoksista kahdeksan vuoden vankeuteen sekä hänen tyttöystävänsä pahoinpitelystä ja huumausainerikoksista kolmen vuoden ja 11 kuukauden vankeuteen. Puukotuksesta ja pahoinpitelystä syytetyt olivat kuuluneet Katiska-jutussa niin kutsuttuun Järvenpään porukkaan, joka ei ollut suoraan ollut tekemisissä Ranta-ahon ja Tranbergin kanssa, mutta oli levittänyt näiden Suomeen välittämiä huumeita.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kilpeläinen, Kia & Mäkinen, Rami: Katiska — Suuri huumevyyhti. Helsinki: Otava, 2021. ISBN 9789511386315.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]