Kari O. Sohlberg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kari O. Sohlberg
Kari O. Sohlberg vuonna 1973.
Kari O. Sohlberg vuonna 1973.
Henkilötiedot
Syntynyt16. lokakuuta 1940 (ikä 83)
Helsinki
Kansalaisuus  Suomi
Ammatti toimitusjohtaja
ArvonimiVuorineuvos
Vanhemmat Olavi Sohlberg
Puoliso Tutu o.s. Bärlund

Kari Olavi Sohlberg (s. 16. lokakuuta 1940 Helsinki) on suomalainen yritysjohtaja ja autourheiluvaikuttaja.[1] Hän toimi suomalaisen autourheilun keskusliiton AKK-Motorsportin hallituksen puheenjohtajana vuosina 1982–2011,[2] kansainvälisen autourheiluliiton FIA:n hallituksen jäsenenä vuosina 1993–2001 ja 2003–2005 ja FIA:n rallikomission puheenjohtajana 2000-luvun alussa. Sohlberg palkittiin elämänurapalkinnolla Suomen urheilugaalassa tammikuussa 2016. Rallikuljettajana hän voitti ensimmäisen Tunturirallin vuonna 1966.[3]

Sohlbergin vanhemmat olivat toimitusjohtaja, vuorineuvos Olavi Sohlberg ja Doris Benita Maria von Stackelberg. Sohlberg valmistui Helsingin kauppakorkeakoulusta ekonomiksi vuonna 1967 ja kauppatieteiden maisteriksi vuonna 1971.[4][5] Työuransa hän teki perheyritys G. W. Sohlbergissä, jonka toimitusjohtaja hän oli vuosina 1973–2001.[3]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kari O. Sohlbergin vaimo, kenttäratsastuksen olympiaedustaja Tutu Sohlberg (o.s. Bärlund) ja nyrkkeilijä Gunnar Bärlund olivat serkuksia. Sohlbergien tytär Tiina puolestaan on aviossa Peter Tallbergin pojan Andreasin kanssa, joka seurasi appeaan G. W. Sohlberg Oy:n toimitusjohtajana.[6] Sohlbergien poika Mika Sohlberg on kilpaillut ralliautoilussa ja toiminut urheilumanagerina.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kari O. Sohlberg Driver Database. Viitattu 22.8.2016.
  2. Vuosikatsaus 2011 AKK-Motorsport. Viitattu 22.8.2016.
  3. a b Mika Häkkinen ja Kari O. Sohlberg saivat arvokkaat tunnustukset Urheilugaalassa Autourheilu.fi. 14.1.2016. AKK-Motorsport. Viitattu 22.8.2016.
  4. Kari O. Sohlberg Taloussanomat. 27.9.2000. Sanoma Media Finland. Viitattu 22.8.2016.
  5. Kuka kukin on 1978: henkilötietoja nykypolven suomalaisista, s. 921. Helsinki: Otava, 1978.
  6. Peltola Vesa-Matti: Lisää vähemmän tunnettua sukulaisuustietoa Suomen Urheilutietäjät ry:n kesälehti 2015. 2015. Viitattu 1.5.2020.
  7. Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 312–313. Graface, 2001. ISBN 951-98673-1-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.