Kapeasaksirapu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kapeasaksirapu
Blausteinsee Tierwelt 05.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Äyriäiset Crustacea
Luokka: Kuoriäyriäiset Malacostraca
Lahko: Kymmenjalkaiset Decapoda
Heimo: Ravut Astacidae
Suku: Astacus
Laji: leptodactylus
Kaksiosainen nimi

Astacus leptodactylus
Eschscholtz, 1823

Katso myös

 Commons-logo.svg Kapeasaksirapu Commonsissa

Kapeasaksirapu (Astacus leptodactylus) on itäeurooppalainen rapulaji. Suomessa sitä tavataan istutettuna Luumäen Kivijärvessä.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapeasaksirapu muistuttaa jokirapua, mutta sen sakset ovat kapeammat ja yleensä pidemmät. Sen keskiruumis on myös pyöreämpi kuin jokiravulla. Sen kuori on piikikäs ja varsinkin vatsapuolelta muita suomalaisia rapuja vaaleampi. Suurin Suomessa pyydystetty kapeasaksirapu on 13,7 cm:n pituinen. Saksien pienuuden takia laji ei ole yhtä arvostettua ruokaa kuin täplä- ja jokirapu.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajin alkuperäinen esiintymisalue on Itä-Euroopassa, Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa. Se esiintyy sekä makeassa vedessä että murtovedessä. Lajia on 1800-luvulta lähtien siirretty laajalti Euroopan eri osiin, ei kuitenkaan Skandinaviaan ja Iberian niemimaalle. Laji on ollut runsas etenkin Turkissa, jossa sitä on pyydetty vientiin tuhansia tonneja.

Lajia esiintyy melko runsaasti Karjalassa, minne se on levinnyt luultavasti venäläisten huvila-asukkaiden avustuksella.

Kapeasaksirapu Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa kapeasaksirapu on istutettu laji. Lajia istutettiin muutamiin suomalaisiin vesistöihin ainakin 1920-luvulla, mutta syntyneet kannat kuolivat rapuruttoon 1950-luvulla. Yksi havainto lajista tehtiin vielä 1970-luvulla Lappeenrannan lähellä sijaitsevasta Vilkjärvestä. Lajin luultiin kuolleen Suomesta sukupuuttoon, kunnes kesällä 2002 niitä löydettiin Luumäen Kivijärvestä. Kivijärven kantakin saattaa hävitä lähivuosina, koska tauteja kestävät täpläravut ovat runsastumassa Ylä-Kivijärven vesistössä ja saattavat syrjäyttää pienemmät kapeasaksiravut, jotka eivät kestä rapuruttoa. Vuonna 2004 järveen istutettiin tuhat ankeriaan poikasta. Kasvettuaan ne todennäköisesti syövät järvestä kaikki ravut. Kivijärvi on toistaiseksi maailman ainoa järvi, jossa elää sekä joki-, täplä- että kapeasaksirapuja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gherardi, F. & Souty-Grosset, C.: Astacus leptodactylus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.8.2014. (englanniksi)
Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.