Kalsiumhypokloriitti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kalsiumhypokloriitti
Tunnisteet
CAS-numero 7778-54-3
PubChem CID 24504 ja 11137272
Ominaisuudet
Molekyylikaava Ca(ClO)2
Moolimassa 142,98 g/mol
Ulkomuoto Valkoista jauhemaista ainetta[1]
Sulamispiste 100 °C
Kiehumispiste 175 °C (hajoaa)
Tiheys 2,35 g/cm3[2]
Liukoisuus veteen 21 g/100ml (25 °C)[2]

Kalsiumhypokloriitti (Ca(ClO)2) on kalsium- ja hypokloriitti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Ainetta käytetään pääasiassa valkaisuaineena ja vesien desinfiointiin. Aineesta käytetään myös nimeä kalsiumoksikloridi.

Huoneenlämpötilassa kalsiumhypokloriitti on kiinteää valkoista, jauhemaista ainetta. Se liukenee veteen hyvin. Yhdiste on melko epästabiili ja se hajoaa valon vaikutuksesta tai lämmitettäessä. Lämmitettäessä muodostaa happikaasua, kalsiumkloridia sekä myös hieman kalsiumkloraattia. Kalsiumhypokloriitti on vahva hapetin ja reagoi muun muassa suolahapon kanssa. Vapautuvan kloorikaasun määrää kutsutaan kalsiumhypokloriitin sisältämäksi aktiiviseksi klooriksi. Kalsiumhypokloriitti on hapettavuuden lisäksi syövyttävää, minkä vuoksi se on säilytettävä korrodoitumattomissa astioissa.[1][3][4][5]

Teknislaatuinen kalsiumhypokloriitti valmistetaan perinteisellä tavalla kloorikaasun ja kalsiumhydroksidin välisellä reaktiolla. Näin saatu tuote sisältää epäpuhtautena kalsiumkloridia, mikä ei ole toivottavaa, koska kalsiumkloridi hygroskooppisena aineena vaikeuttaa tuotteen erottamista vaikuttaen kiteiden kasvuun ja niiden kuivaamiseen.[1][4]

2 Ca(OH)2 + Cl2 → Ca(ClO)2 + CaCl2 + 2H2O

Kalsiumkloridin muodostumista voidaan estää käyttämällä kalsiumhydroksidin tilalla natriumhydroksidia tai käsittelemällä kalsiumhydroksidia hypokloorihapokkeen vesiliuoksella. Perinteisellä tavalla tuotetussa kalsiumhypokloriitissa olevasta kalsiumkloridista päästään eroon myös käsittelemällä tuote väkevällä natriumhypokloriitin vesiliuoksella, joka reagoi kalsiumkloridin kanssa muodostaen kalsiumhypokloriittia.[4]

Kalsiumhypokloriitti on antibakteerinen aine, ja sitä käytetään muun muassa uima-altaiden vesien desinfioimiseen. Yhdistettä myydään kiinteänä jauheena tai tabletteina, jotka ennen käyttöä liuotetaan veteen. Kalsiumhypokloriittia voidaan käyttää myös puhdistusaineissa sekä paperin ja muiden kuitujen valkaisemiseen.[1][4][5]

  1. a b c d E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 264. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
  2. a b Kalsiumhypokloriitin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 13.12.2010
  3. Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 444. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 13.12.2010). (englanniksi)
  4. a b c d John A. Wojtowicz: Dichlorine Monoxide, Hypochlorous Acid, and Hypochlorites, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2001 Teoksen verkkoversio Viitattu 13.12.2010
  5. a b Matti Valve ja Eija Isomäki: Klooraus – tuttu ja turvallinen?. Vesitalous 4/2007, 2007. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.10.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.