Kaarle Emanuel III

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaarle Emanuel III
Kaarle Emanuel III, Maria Giovanna Clementin maalaama muotokuva 1700-luvun puolivälistä.
Sardinian kuningas
Valtakausi 3. syyskuuta 1730 – 20. helmikuuta 1773
Edeltäjä Viktor Amadeus II
Seuraaja Viktor Amadeus III
Syntynyt 27. huhtikuuta 1701
Torino, Savoiji
Kuollut 20. helmikuuta 1773 (71 vuotta)
Torino, Sardinia
Puoliso Anna Cristina del Palatinato-Sulzbach
Polissena d'Assia-Rheinfels-Rotenburg
Elisabetta Teresa di Lorena
Lapset

Vittorio Amedeo
Viktor Amadeus III
Eleonora Maria Teresa
Maria Luisa
Maria Felicita
Emanuele Filiberto

Carlo Francesco Romualdo
Carlo Francesco
Maria Vittoria
Benedetto
Suku Savoiji
Isä Viktor Amadeus II
Äiti Anne Marie
Uskonto roomalaiskatolilaisuus

Kaarle Emanuel III (27. huhtikuuta 1701 Torino, Savoiji20. helmikuuta 1773 Torino)[1] oli Savoijin herttua ja Sardinian kuningaskunnan toinen kuningas vuosina 1730–1773.

Suku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hänen vanhempansa olivat Savoijin herttua, Sardinian kuningas Viktor Amadeus II ja Orléansin herttuatar Anne Marie (1669–1728), joka oli Orléansin herttua Filip I:n ja Henrietta Englantilaisen toinen tytär.

Hänellä oli viisi sisarusta, joista kaksi eli aikuisiksi asti. Vanhin sisar Maria Adelaide (1685–1712) avioitui pikkuserkkunsa Burgundin herttuan, Ranskan kruununprinssi Ludvigin kanssa, joka oli Ludvigin, Grand Dauphinin vanhin poika; heidän poikansa oli Ludvig XV. Vanhempi sisar Maria Luisa, Louoison (1688–1714) oli Espanjan kuningas Filip V:n ensimmäinen puoliso, heille syntyi neljä poikaa, joista kaksi eli aikuisiksi. Heistä tuli molemmista aikanaan Espanjan kuninkaita, Ludvig I ja Ferdinand VI. Heille ei kummallekaan syntynyt jälkeläisiä.

Hallitsija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaarle Emanuel III:sta tuli hallitsija, kun hänen edeltäjänsä, isä Viktor Amadeus II luopui kruunusta vuonna 1730. Viktor Amadeus II yritti palata valtaan seuraavana vuonna, jolloin Kaarle Emanuel vangitutti hänet. Viktor Amadeus kuoli seuraavana vuonna vankeudessa.[2]

Kaarle Emanuel oli saanut sotilaskoulutuksen ja osoittautui taitavaksi sotapäälliköksi, jonka tukeen useat muut Euroopan hallitsijat nojasivat 1700-luvun alkupuolella käydyissä sodissa.[1] Puolan perimyssodassa (1733–1738) hän liittoutui Ranskan ja Espanjan kanssa ja ryhtyi henkilökohtaisesti Pohjois-Italiaan sijoitettujen ranskalaisten ja sardinialaisten joukkojen ylipäälliköksi. Vuonna 1734 hän löi itävaltalaiset Parman ja Guastallan taisteluissa sekä valtasi heiltä Milanon. Sodan päättäneessä Wienin rauhansopimuksessa Novara ja Tortona liitettiin Sardinian kuningaskuntaan.[1][2]

Itävallan perimyssotaan (1740–1748) Kaarle Emanuel osallistui aluksi Ranskan liittolaisena, mutta hän siirtyi vuonna 1743 Itävallan puolelle, koska katsoi Ranskan pääliittolaisen Espanjan kilpailevan Sardinian kanssa Milanon hallinnasta. Tämän sodan päättäneessä Aachenin rauhassa hän sai liitettyä valtakuntaansa vielä Vigevanon Lombardiassa.[1][2] Seitsenvuotiseen sotaan (1756–1763) Kaarle Emanuel ei enää osallistunut. Valtakautensa myöhempinä aikoina hän keskittyi hallinnollisiin uudistuksiin sekä kurinalaisen armeijan ylläpitoon.[1] Hän rakennutti myös uusia kanavia.[2]

Avioliitot ja lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen puoliso Piemontin prinsessa, Pfalz-kreivitär Anna Christine von Sulzbach (1704-1723)

Kaarle Emanuel meni naimisiin kolme kertaa, koska kaikki hänen kolme vaimoaan kuolivat nuorina. Hänen oli tarkoitus mennä naimisiin serkkunsa Orléansin herttuan Filip II:n tyttären Charlotte Aglaé'n kanssa, mutta tämän äiti Françoise Marie de Bourbon kieltäytyi tarjouksesta. Amalia d'Este, Modenan herttuan Rinaldon tytär, ja Portugalin infanta Francisca Josefa, Pietari II:n tytär, olivat myös ehdokkaita.

Kaarle Emanuelin ensimmäinen puoliso vuonna 1722 oli Pfalz-Sulzbachin kreivitär Anna Christinen (1704–1723), Teodore Eustace Pfalz-Sulzbachin kreivin (1659–1732) ja Hesse-Rheinfels-Rotenburgin prinsessa Maria Eleonore Amalian (1675–1720) viidenneksi vanhin tytär, Wittelsbachin sukua. Hän kuoli 19-vuotiaana muutama päivä poikansa synnyttämisen jälkeen:

  • Savoijin prinssi Vittorio Amedeo Teodore (1723–1725), kuoli 2-vuotiaana
Toinen puoliso Sardinian kuiningatar Polyxena, Hesse-Rotenburgin prinsessa (1706-1735)

Kaarle Emanuelin toinen puoliso vuonna 1724 oli Hesse-Reinfels-Rotenburgin prinsessa Polyxena (1706–1735), Ernest Leopoldin, Hesse-Reinfels-Rotenburgin maakreivin (1684–1749) ja Löwenstein-Wertheim-Rochefortin prinsessa Eleonore Maria Annan (1686–1753) vanhin tytär. Hän oli ensimmäisen puolison Anna Christinen veljentytär ja Hesse-Rotenburg sukua.

Kaarle Emanuelilla ja Polyxenalla oli kuusi lasta:

  • Viktor Amadeus III (1726–1796), avioitui Espanjan infanta Maria Antoniettan Ferdinandan (1729–1785) kanssa, joka oli Filip V:n ja Elisabet Farnesen nuorin tytär, heillä oli 12 lasta
  • Savoijin prinsessa Eleonora Maria Teresa (1728–1781), kuoli naimattomana
  • Savoijin prinsessa Maria Luisa Gabriella (1729–1767), ryhtyi nunnaksi
  • Savoijin prinsessa Maria Felicita (1730–1801), kuoli naimattomana
  • Savoihin prinssi Emanuele Filiberto, Aostan herttua (1731–1735), kuoli 3-vuotiaana
  • Savoijin prinssi Carlo Francesco Romualdo, Chablaisin herttua (1733–1733), kuoli sylilapsena
Kaarle Emanuelin ja toisen puoliso kuningatar Polyxenan neljä vanhinta lasta: vas. Eleonora Maria Teresa, Viktor Amadeus, Maria Felicita ja Maria Luisa Gabriella. Maria Giovanna Clementi 1730
Kolmas puoliso Sardinian kuningatar Elisabeth Thérèse, Lothringenin prinsessa (1711-1741)

Kaarle Emanuelin kolmas puoliso vuodesta 1737 oli Lothringenin prinsessa Elisabeth Thérèse (1711–1741), joka oli Lothringenin herttua Leopoldin (1679–1729) ja Orléansin herttuatar Élisabeth Charlotten (1676–1744) tytär, joka taasen oli Filip I Orléansin herttuan ja Henrietta Englantilaisen tytär. Elisabeth Thérèse oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Frans I:n nuorempi sisar, joka oli Itävallan keisarinna Maria Teresian aviomies. Hän kuoli viimeisen lapsensa synnytykseen.

Kaarle Emanuelilla ja Elisabeth Thérèsellä oli kolme lasta:

  • Savoijin prinssi Carlo Francesco, Aostan herttua (1738–1745), kuoli 7-vuotiaana
  • Savoijin prinsessa Maria Vittoria Margherita (1740–1742), kuoli 2-vuotiaana
  • Savoijin prinssi Benedetto (1741–1808), Chablaisin herttua (-1796) ja Ivrean markiisi (1796–1808), avioitui velipuolensa Viktor Amadeus III:n tyttären Savoijin prinsessa Maria Anan (1757–1824) kanssa, ei jälkeläisiä.

Perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaarle Emanuelin kuoltua vuonna 1773 hallitsijaksi tuli hänen poikansa Viktor Amadeus III.

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Charles Emmanuel III (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 21.6.2014.
  2. a b c d Nordisk familjebok (1910), s. 1040–1041 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 21.6.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]