Köyhät ritarit

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Köyhät ritarit.

Köyhät ritarit (myös köyhä ritari tai leipävanukas, ruots. fattiga riddare, ransk. pain perdu) on jälkiruoka, joka valmistetaan paistamalla maidossa liotettuja vehnäleivän viipaleita. Vehnäleivän sijaan käytetään myös kuivahtanutta pullaa. Maidon joukkoon voidaan sekoittaa myös muna ja niin haluttaessa hiukan sokeria sekä vehnäjauhoja. Viipaleet kastetaan molemmin puolin maitoseokseen ennen uunissa tai pannulla rasvassa paistamista.

Tavallisesti köyhät ritarit syödään lämpiminä hillon ja kermavaahdon kera.

Joissakin lounasravintoloissa pullaviipaleista tehtyä jälkiruokaa kutsutaan nimellä rikkaat ritarit. Tällä halutaan tehdä ero ranskanleivästä tai muusta vaaleasta leivästä tehtyihin köyhiin ritareihin. Vanhan kansan mukaan rikkaat ritarit -nimitys on peräisin kermavaahtokruunusta. Köyhissä ritareissa ei puolestaan ole kermavaahtoa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakko Raholan mukaan Köyhät ritarit (The Poor Knights) oli Edvard III:n vuonna 1349 perustama veljeskunta, johon kuuluivat Windsorin linnan asunnoissa asuvat, eläkkeellä olevat sotilaat. Demokratian tulon myötä Euroopan aateliset menettivät valtansa ja rahansa. He halusivat silti säilyttää entisen elämäntapansa ja syödä jälkiruokaa, vaikka siihen ei olisi ollutkaan varaa. Edullinen jälkiruoka oli paistettu kuivahtanut leipä. Keski-aikaisessa ohjeessa mausteena on käytetty madeiraa tai sherryä, kanelia ja sitruunankuorta, jotka kaikki olivat tuolloin kalliita mausteita.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tiina Rantanen: Klassikkoruoka: Köyhät ritarit kotiliesi.fi. 6.6.2017. Viitattu 9.3.2019.
Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.