Juustilanjoen vesistö
| Juustilanjoen vesistö (Suomen päävesistö: 05) |
|
|---|---|
| Valtiot | Venäjä, Suomi |
| Alue | Leningradin alue |
| Maakunnat | Etelä-Karjala [1] |
| Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja | |
| Merialue | Itämeren valuma-alue |
| Päävesistöalue | Juustilanjoen vesistö (05) |
| Vesistöjako |
Mustajoen alue (05.001), Mustajoen alue (ven.) (05.001R), Kärkjärven valuma−alue (05.002), Kärkjärven valuma-alue (ven.) (05.002R), Saimaan kanavan alue (05.003), Saimaan kanavan alue (ven.) (05.003R) |
| Laskujoki | Juustilanjoki |
| Pääuoman jatke | ←Mustajoki |
| Laskupaikka | Viipuri, Juustilanselkä, Suomenlahti |
| Koordinaatit | |
| Mittaustietoja | |
| Valuma-alue | 296,13 km² [2] |
| Järvisyys | 7,2 % [2] |
| Alueen pituus | 45 km |
| Alueen leveys | 20 km [1] |
| Pääuoma | 37,9 km [1] |
 Joki laskee Juustilanselkään, josta on salmiyhteys Viipurinlahteen. |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Juustilanjoen vesistö (vesistöaluetunnus 05) on Suomen päävesistöalue, joka laskujoki Juustilanjoki laskee Suomenlahteen Juustilanselälle. Vesistöalue jakautuu Suomen ja Venäjän puolelle.[3][2]
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistöalueen sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juustilanjoen vesistöalue sijaitsee Kaakkois-Suomessa. Sen pinta-ala on 296,13 neliökilometriä, josta noin 178 neliökilometriä kuuluu Suomelle ja 118 neliökilometriä Venäjälle. Valuma-alueen järvisyys on 7,20 %.[4] Vesistöalueen pohjoisreuna sijaitsee Ensimmäisellä Salpausselällä Etelä-Karjalan Lappeenrannassa, jonka takana aukeaa laaja Etelä-Saimaa. Saimaa kuuluu laajaan Vuoksen vesistöön (04), jota sijaitsee myös Juustilanjoen vesistön itäpuolella. Siellä Vuoksi laskee Laatokkaan. Itse Juustilanjoen vesistöalue viettää Viipurinlahdelle päin, jonka suuntaan myös Juustilanjoki laskee. Vesistöalueen alajuoksu kuuluu Leningradin alueen Viipurin piiriille. Juustilanjoen lounaispuolella Hounijoen vesistö (07).[3][2][5]
Pääuoman määritys ja pituus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juustilanjoen vesistöalueen pääuoman kulusta ei ole kirjallisia lähteitä. Pääuoma voidaan kuitenkin määrittää seuraamalla alajuoksulta alkaen sitä jokihaaraa, jossa on suurin virtaama. Virtaamatietojen puuttuessa voidaan käyttää määrittelyyn sivuhaarojen valuma-alueiden pinta-aloja, jotka ovat pienialaisilla vesistöillä suoraan verrannolliset virtaamien kanssa. Kärkkäisenojan valuma-alue on 33 neliökilometriä[6], joka on pienempi kuin Mustajoen 133 neliökilometriä[6]. Mustajokeen yhtyy pohjoisesta tuleva Soskuanjoki, jonka valuma-alueen pinta-ala on 47 neliökilometriä[6]. Se on pienempi kuin Mustajoen yläjuoksun valuma-alue, joka on 57 neliökilometriä[6]. Mustajoki saa alkunsa Karhusjärvestä, jonka vedenpinta on 59,3 metriä mpy. Jos hyväksytään karjalaisalueen vanhoista peruskartoista tieto, että Juustilanjoki on alkanut Karhulan kylässä, tulee joen pituudeksi 18,4 kilometriä[1]. Pääuoman pituudeksi saadaan vesistöviranomaisten tietoja yhdistelemällä 37,9 kilometriä[1].[3][7][1]
Vesistöalueen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistöalueen kolmannessa jakovaiheessa on seuraavat alueet tai valuma-alueet. Sisennys tarkoittaa luettelossa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy ylempänä sijaitsevaan vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen vastaavassa järjestyksessä niin, että ylin yhtyy lähempänä alajuoksua [3][2]:
- Mustajoen alue (Venäjän puolella) (05.001R)
- Saimaan kanavan alue (Venäjän puolella) (05.003R)
- Saimaan kanavan alue (05.003)
- Kärkjärven valuma-alue (Venäjän puolella) (05.002R)
- Kärkjärven valuma-alue (05.002)
- Mustajoen alue (05.001)
Vesistöalueen maankäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistöalueen maankäyttö voidaan tiivistää seuraavasti. Valuma-alueesta on metsämaata, avoimia kangasmetsiä ja kalliomaita 68,3 %, maatalousalueita 21,9 %, kosteikkoja ja soita on 2,6 % ja rakennettuja alueita on 4,9 %. Maa-alueiden lisäksi on vesistöinä 2,4 %. Tässä ei ole tietoa, sisältyykö lukuihin myös Venäjänpuoleiset osat valuma-aluetta.[6]
Vesistöalueen muita vesistöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alueen poikki on rakennettu Saimaan kanava, joka alkaa Saimaalta ja kulkee kaakkoon päin Nuijamaanjärven läpi. Valuma-alueen pääuoman sivujoki Soskuanjoki seuraa kanavaa varsin läheltä ja välillä se on johdettu kanavan ali tunnelia tai putkea myöten.[8]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Juustilanjoen vesistö Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 12.2.2023.
- ↑ a b c d e Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ a b c d Juustilanjoen vesistö (05) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 23.1.2023.
- ↑ Suomen rajavesistöt (PDF) Suomalais-venäläinen rajavesikomissio. Arkistoitu 27.11.2013. Viitattu 22.3.2009.
- ↑ Suomi, Iia-Elisabeth: Etelä-Karjalan rajajokia - tietoa suojelun ja kunnossapidon tueksi (PDF) (Nro 1032/22, sivu 13–25) 17.6.2022. Lappeenranta: Saimaan vesisensuojeluyhdistys. Viitattu 13.2.2023.
- ↑ a b c d e Juustilanjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 12.2.2023
- ↑ Juustilanjoen alkulähde Kartassa: Topografinen kartta 1:100 000. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Karjalan kartat -palvelussa (viitattu 11.2.2022)
- ↑ Soskuanjoki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.2.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- VIPSU-hanke, Saimaan vesiensuojeluyhdistys