Juurilasisiipi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Juurilasisiipi
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Vaarantunut [1]

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Lasisiipismäiset Sesioidea
Heimo: Lasisiivet Sesiidae
Alaheimo: Sesiinae
Suku: Bembecia
Laji: ichneumoniformis
Kaksiosainen nimi

Bembecia ichneumoniformis
(Denis & Schiffermüller, 1775)

Katso myös

  Juurilasisiipi Commonsissa

Juurilasisiipi (Bembecia ichneumoniformis) on lasisiipisiin kuuluva melko pienikokoinen, pistäistä muistuttava perhoslaji. Laji on Suomessa hyvin harvinainen ja rauhoitettu.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääasialliselta väritykseltään juurilasisiipi on musta, joskin raajoissa on keltaista. Väri jatkuu myös siipien tyville. Sekä etu- että takasiivet ovat enimmäkseen läpinäkyvät, mutta etusiivessä on myös oranssia väriä. Mustan takaruumiin kunkin nivelen takareunassa on kapea, keltainen raita, jonka vuoksi perhonen muistuttaa pistiäistä. Takaruumiin kärjessä on musta tupsu, jonka joukossa on keltaisia karvakimppuja. Siipiväli on 15–20 mm.[2][3]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juurilasisiiven lentoaika on heinä-elokuussa. Suomessa perhosta on tavattu vain Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa[4].

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji on kalkinsuosija. Se on avoimien elinympäristöjen sulkeutumisen vuoksi luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi[5] ja rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksella[6]. Aikuiset perhoset lentävät päivällä auringonpaisteessa.

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka elää useiden hernekasvien, erityisesti masmalon (Anthyllis vulneraria) ja keltamaitteen (Lotus corniculatus) juuristossa.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]