Masmalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Masmalo
Masmalon kukinto
Masmalon kukinto
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa: Erittäin uhanalainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Fabales
Heimo: Hernekasvit Fabaceae
Alaheimo: Faboideae
Suku: Masmalot Anthyllis
Laji: vulneraria
Kaksiosainen nimi

Anthyllis vulneraria
L.

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Masmalo Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Masmalo Commonsissa

Masmalo eli euroopanmasmalo (Anthyllis vulneraria) on kaksi- tai monivuotinen hernekasvi. Sitä kasvatetaan maanpeittokasvina. Suomessa masmalo on rauhoitettu Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anthyllis vulneraria - Bombus sylvarum - Keila.jpg

Masmalo kasvaa 10–100 senttimetriä korkeaksi. Sen kukinto on palleromainen, halkaisijaltaan 2–4 cm ja useimmiten keltainen, joskus oranssinpunainen. Lehdet ovat parijakoisia, kärkilehdykkä selvästi isompi kuin muut.

Alalajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Masmalo on hyvin muunteleva kasvi, josta erotetaan lukuisia joskus vaikeasti erotettavia alalajeja sekä muunnoksia. Suomessa tavataan neljä masmalon alalajeista.

  • Islanninmasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. borealis)
  • Isomasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. carpatica)
    • Isomasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. carpatica var. pseudovulneraria)
  • Tanskanmasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. danicum)
  • Pohjanmasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. lapponica (ssp. fennica))
  • Merimasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. maritima)
  • Idänmasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. polyphylla)
  • Ketomasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. vulneraria)
    • Dyyniketomasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. vulneraria var. langei)
    • Euroopanketomasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. vulneraria var. vulneraria) [2][3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Masmaloa kasvaa lähes koko Euroopassa.[4] Suomessa masmalon alkuperäisiä kasvupaikkoja ovat harjujen paahderinteet. Tienvarsilla ja niityillä laji saattaa myös olla tulokas. Suomessa masmalo on rauhoitettu paitsi Ahvenanmaalla.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Masmalo kasvaa valoisilla, kuivahkoilla paikoilla kuten niityillä, kallioilla ja tienpientareilla.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Masmaloa on käytetty muinaisajoista asti villan ja pellavan värjäämiseen. Nykyisin sitä kasvatetaan koriste- ja maanpeittokasvina. [5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 187. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 20.6.2022).
  2. Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 362–363. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H.. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
  3. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  4. Den virtuella floran: Getväppling (Anthyllis vulneraria L.) (ruotsiksi)
  5. Pratensis.fi Siemenluettelo

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.