Julius Yego
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Julius Yego | |||
Maa: Kenia | |||
Miesten yleisurheilu | |||
Olympialaiset | |||
Hopeaa | Rio de Janeiro 2016 | keihäänheitto | |
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Peking 2015 | keihäänheitto | |
Afrikan kisat | |||
Kultaa | Maputo 2011 | keihäänheitto | |
Kultaa | Rabat 2019 | keihäänheitto | |
Hopeaa | Accra 2024 | keihäänheitto | |
Afrikan-mestaruuskilpailut | |||
Kultaa | Porto-Novo 2012 | keihäänheitto | |
Kultaa | Marrakech 2014 | keihäänheitto | |
Kultaa | Asaba 2018 | keihäänheitto | |
Kultaa | St Pierre 2022 | keihäänheitto | |
Kultaa | Douala 2024 | keihäänheitto | |
Pronssia | Nairobi 2010 | keihäänheitto | |
Kansainyhteisön kisat | |||
Kultaa | Glasgow 2014 | keihäänheitto | |
Pronssia | Birmingham 2022 | keihäänheitto |
Julius Kiplagat Yego (s. 4. tammikuuta 1989 Soba River, Tinderet, Nandin eteläinen piirikunta[1]) on kenialainen keihäänheittäjä.[2][3] Hän kuuluu juoksijoistaan tunnettuun kalenjin-heimon nandi-haaraan.[4]
Yego on kokeillut myös 100 metrin juoksua sekä maastojuoksua. Vuonna 2006 hän teki keihäänheitossa maansa juniorien ennätyksen 71 metriä. Myöhemmin Kenian poliisi otti Yegon palvelukseensa ja alkoi sponsoroida häntä.[4] Vuonna 2010 Yego sijoittui kolmanneksi Afrikan-mestaruuskilpailuissa tuloksella 74,51 m ja seitsemänneksi kansainyhteisön kisoissa tuloksella 69,60 m. Vuonna 2011 hän voitti kultaa Afrikan kisoissa uudella Kenian ennätyksellä 78,34 m.[2] Alun perin Yego oli otettu pois Kenian Maputoon lähteneestä kisajoukkueesta, koska juoksijoita oli haluttu saada mukaan enemmän,[5] mutta myöhemmin hänet palautettiin joukkueeseen.[6] Yego sijoittui kolmanneksi, kun Nairobissa joulukuussa 2011 järjestetyssä tilaisuudessa palkittiin vuoden urheilupersoonallisuuksia Keniassa.[6][7] Afrikan kisojen voiton jälkeen hän sai myös IAAF:n myöntämän stipendin, jonka turvin Yego saattoi harjoitella eurooppalaisten keihäsvalmentajien kanssa kuuden kuukauden ajan.[6] Afrikan-mestaruuskilpailuissa Porto-Novossa 2012 hän voitti mestaruuden tuloksella 76,68 m.[2] Huhtikuussa 2012 hän paransi Kenian ennätystään tulokseen 79,95 m[8] ja 22. heinäkuuta Kuortaneen eliittikisoissa tulokseen 81,12 m.[2] Lontoon olympialaisissa 2012 Yego heitti keihään karsinnassa uuden ennätyksensä 81,81 ja pääsi finaaliin yhdeksäntenä.[9] Loppukilpailussa Yego sijoittui 12:nneksi tuloksella 77,15.[2]
Heinäkuussa 2013 Yego paransi ennätystään Kenian MM-karsinnoissa tulokseen 82,09 m. Moskovan MM-kilpailuissa hän selviytyi loppukilpailuun ja hänestä tuli ensimmäinen kenttälajin loppukilpailuun selviytynyt kenialaisurheilija. Loppukilpailussa hän sijoittui neljänneksi. Kilpailun viidennellä kierroksella hän heitti ennätyksensä 85,40 m ja nousi kolmannelle sijalle. Kilpailun viimeisellä kierroksella Dmitri Tarabin ohitti hänet nousten pronssimitalistiksi.[10] Yego voitti 2014 kultaa Glasgow'n Kansainyhteisön kisoissa tuloksella 83,87 ja Marrakechin Afrikan-mestaruuskilpailuissa heitettyään 84,72.[2]
Vuonna 2015 Yego paransi Kenian ennätystä useasti; Ostravassa 26. toukokuuta 86,88 m, Roomassa Timanttiliigan osakilpailussa 4. kesäkuuta 87,71 m, Birminghamissa Timanttiliigan osakilpailussa 7. kesäkuuta 91,39 m ja Pekingissä MM-kisoissa 92,72 m. Kaksi viimeisintä olivat myös Afrikan ennätyksiä.[2] Ostravan kilpailun heitosta nousi pienimuotoinen kohu, sillä hidastuskuvien perusteella Yegon sormet osuivat heittoviivalle heiton jälkeen. Näin ollen heitto olisi sääntöjen mukaan pitänyt tuomita yliastutuksi.[11] Birminghamin kilpailun heiton katsottiin ensin menneen ohi sektorista, mutta lopulta heitto kuitenkin hyväksyttiin.[12][13] Pekingin MM-kilpailuissa 2015 Yego voitti maailmanmestaruuden ja hänestä tuli ensimmäinen yleisurheilun kenttälajeissa MM-kultaan yltänyt kenialainen. Erinomaisesti sujuneen kauden ansiosta hänet valittiin vuoden miesurheilijaksi Keniassa.[14] Rio de Janeiron olympialaisissa 2016 hän sijoittui hopealle tuloksella 88,24, vaikka joutui jättämään kilpailun kesken loukattuaan jalkansa.[15] Yego revähdytti lähentäjälihaksen jalastaan ja hänen heittokautensa 2016 loppui tähän loukkaantumiseen.[16] Lontoon MM-kilpailuissa 2017 hän sijoittui 13:nneksi.[2]
Afrikan-mestaruuskilpailuissa Asabassa 2018 hän voitti mestaruuden tuloksella 77,34 m.[17] Hän voitti kultaa Rabatin Afrikan kisoissa 2019 tuloksella 87,73.[2] Dohan MM-kilpailuissa 2019 Yego selvitti tiensä karsinnoista loppukilpailuun, mutta 12 heittäjän loppukilpailussa hän jäi ilman tulosta.[18] Hän karsiutui loppukilpailusta vuodelle 2021 siirretyissä Tokion olympialaisissa. Seuraavana vuonna hän voitti Afrikan-mestaruuden tuloksella 79,62, mutta karsiutui loppukilpailusta Eugenen MM-kilpailuissa. Birminghamin Kansainyhteisön kisoissa hän sai pronssia tuloksella 85,70. Hän karsiutui loppukilpailusta Budapestin MM-kilpailuissa 2023. Hän sijoittui Accran Afrikan kisoissa 2024 toiseksi tuloksella 81,74 ja voitti samana vuonna Afrikan-mestaruuden Doualassa tuloksella 80,24.[2]
Yego on poliisi ja naimisissa Sincy Yegon kanssa.[5][19] Keniassa Yegolle ei löytynyt valmentajaa, joten aluksi hän opiskeli keihäänheiton tekniikkaa katselemalla muun muassa Andreas Thorkildsenin ja Tero Pitkämäen otteita YouTube-videoilta,[5][9] minkä vuoksi häntä alettiin kutsua nimellä ”YouTube-mies” (engl. ”Mr. YouTube Man”).[3] Talven 2011–2012 aikana Yego harjoitteli Kuortaneella ja sai valmennusapua suomalaiselta Petteri Piiroselta.[20] Yego itse pitää Suomea yhtenä parhaista paikoista, joissa keihäänheittoa voi harjoitella, ja on verrannut maan suhdetta keihäänheittoon siihen suhteeseen, joka vallitsee Kenian ja juoksun välillä.[21] Heinäkuussa 2012 hän valmistautui Lontoon olympialaisiin hyödyntämällä Bristolin yliopiston tarjoamia harjoitusmahdollisuuksia.[19]
Parhaat kilpailutulokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 10 parhaan heiton keskiarvo 87,846
- 92,72 (1) Peking 26.8.2015 (2015 kk)
- 91,39 (1) Birmingham 7.6.2015
- 88,24 (2) Río de Janeiro 20.8.2016
- 87,97 (1) Nairobi 24.6.2017
- 87,73 (1) Rabat 30.8.
- 87,71 (2) Rooma 4.6.2015
- 86,88 (1) Ostrava 26.5.2015
- 85,70 (3) Birmingham 7.8.2022
- 85,50 (4) Lausanne 9.7.2015
- 85,40 (4) Moskova 17.8.2013
Kausien parhaat heitot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2008 72,18 Nairobi 28.7.
- 2009 74,00 Nairobi 27.6.
- 2010 75,44 Nairobi 28.8.
- 2011 78,34 Maputo 15.9.
- 2012 81,81 Lontoo 8.8.
- 2013 85,40 Moskova 17.8.
- 2014 84,72 Marrakech 14.8.
- 2015 92,72 Peking 26.8.
- 2016 88,24 Río de Janeiro 20.8.
- 2017 87,97 Nairobi 24.6.
- 2018 80,91 Nairobi 21.6.
- 2019 87,73 Rabat 30.8.
- 2021 77,34 Tokio 4.8.
- 2022 85,70 Birmingham 7.8.
- 2023 81,84 Nairobi 24.6.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Athlete Profile: Julius Yego iaaf.org, viitattu 26.5.2015, (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Julius Yego Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). (englanniksi)
- ↑ a b Julius Yego NBCOlympics.com. 2012. NBCUniversal. Arkistoitu 19.7.2012. Viitattu 23.7.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Longman, Jeré: For One Kenyan Olympian, Throwing Beats Running NYTimes.com. 7.8.2012. The New York Times Company. Viitattu 18.8.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c Rare medals for Kenya as curtain falls on 10th All Africa Games IAAF.org. 17.9.2011. IAAF. Viitattu 23.7.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c Battaglia, Joe: Julius Yego spearheading new Kenyan movement NBCOlympics.com. 9.5.2012. NBCUniversal. Arkistoitu 10.5.2012. Viitattu 23.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Mwenda, Wanjiku: Makau and Cheruiyot bag top SOYA titles Michezoafrika.com. 15.12.2011. Michezo Afrika limited. Viitattu 23.7.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Mutuota, Mutwiri: Distance runners upstaged by a javelin thrower in Kenya! iaaf.org. 17.4.2012. IAAF. Viitattu 18.4.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Kenialainen "YouTube-mies" säväytti keihäskarsinnassa mtv3.fi. 9.8.2012. Viitattu 13.8.2012.
- ↑ Jalava, Mirko: Report: Men’s Javelin final – Moscow 2013 18.8.2013. IAAF. Viitattu 18.8.2013. (englanniksi)
- ↑ Kenian kiistanalaisen keihäsennätyksen heittänyt Julius Yego: ”En edes tiennyt olleeni lähellä viivaa” YLE. 4.6.2015. Viitattu 7.6.2015.
- ↑ Mulkeen, Jon: Yego wins dramatic javelin contest in Birmingham – IAAF Diamond League iaaf.org. 7.6.2015. Viitattu 7.6.2015. (englanniksi)
- ↑ Hämmentävä käänne: Yegon hirmuheitto hyväksyttiin – pisin keihäskaari yhdeksään vuoteen YLE. 7.6.2015. Viitattu 7.6.2015.
- ↑ Karttunen, Anu: Suomalaisopein menestynyt keihäskuningas Kenian vuoden miesurheilija Yle Urheilu (yle.fi). 10.12.2015. Yle. Viitattu 11.12.2015.
- ↑ Ruuskasen yritys ei riittänyt mitaleille – olympiakulta Saksaan yli 90-metrisellä 21.8.2016. Yle Urheilu. Viitattu 21.8.2016.
- ↑ Pyörätuolilla keihäsfinaalista lähteneellä Yegolla tyly tilanne - kausi ohi iltalehti.fi. Viitattu 22.8.2016.
- ↑ Mitä ihmettä tapahtui keihäsmestari Julius Yegolle? Tulokset romahtaneet karmealla tavalla - tavoittelee silti taivaita iltalehti.fi. Viitattu 11.8.2018.
- ↑ Javelin Throw Series Result | IAAF World Athletics Championships, DOHA 2019 | iaaf.org www.iaaf.org. Viitattu 6.10.2019.
- ↑ a b Ayodi, Ayumba: Yego primed for title assault after shifting base to Finland Nation.co.ke. 18.7.2012. Nation Media Group Limited. Viitattu 23.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Carolina Kluft ja Ruuskanen varmistaneet osanottonsa Kuortaneeneliittikisat.fi. 14.7.2012. Arkistoitu 3.8.2021. Viitattu 23.7.2012.
- ↑ Distance runners upstaged by a javelin thrower in Kenya! IAAF.org. 17.4.2012. IAAF. Viitattu 23.7.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Julius Yego Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
1983: Detlef Michel | 1987: Seppo Räty | 1991: Kimmo Kinnunen | 1993: Jan Železný | 1995: Jan Železný | 1997: Marius Corbett | 1999: Aki Parviainen | 2001: Jan Železný | 2003: Sergei Makarov | 2005: Andrus Värnik | 2007: Tero Pitkämäki | 2009: Andreas Thorkildsen | 2011: Matthias de Zordo | 2013: Vítězslav Veselý | 2015: Julius Yego | 2017: Johannes Vetter | 2019: Anderson Peters | 2022: Anderson Peters | 2023: Neeraj Chopra |