Jukojärvi (järvi)
| Jukojärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Keuruu |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Keurusselän alue (35.62) |
| Laskujoki | oja Myllylampeen [1] |
| Järvinumero | 35.627.1.013 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 128,5 m [1] |
| Rantaviiva | 16,363 km [2] |
| Pinta-ala | 2,45751 km² [2] |
| Tilavuus | 0,01371928 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 5,58 m [2] |
| Suurin syvyys | 25 m [2] |
| Saaria | 10 [1] |
 Jukojärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Jukojärvi [2][1] on Keski-Suomessa Keuruun Jukojärvellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.[2][1]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven pinta-ala on 250 hehtaaria eli 2,5 neliökilometriä. Se on 4,8 kilometriä pitkä ja 1,2 kilometriä leveä. Se on pitkänomainen järvi, jonka sijainti on pohjois-etelä-suuntainen. Pohjoisosassa on kapea järvenosa, jota kutsutaan Mantelanlahdeksi. Se kapenee jo Pääniemen kohdalla 130 metriä leveäksi salmeksi, mutta se laajenee vielä Talassaaren kohdalla Ruorasvalkamaksi. Järven puolivälissä sijaitsee länsirannalla pieni Matinniemi. Järvellä on Matinniemen pohjoispuolella pieni järvenselkä, mutta eteläosassa, missä järvi on leveämpi kuin muualla, järvenselän yhtenäysyyttä rikkovat järven saaret. Heti Vihtasaaren eteläpuolella järvelle työntyy kolme niemeä: Heikinniemi, Mustanniemi ja Peltoniemi. Heikinniemi on kapean harjujakson pohjoispää, joka tulee Jukojärvelle Ruokosjärveltä. Harjujakson 400-metrisen Heikinniemen vedenalainen jatke on 500 metriä pitkä ja jatke loppuu Vihtasaaren viereen. Heikinniemen länsipuolelle jää Hiekanlahti, itäpuolelle jää 950 metriä pitkä Jutikanlahti ja Mustaniemen ja Peltoniemen väliin jää Kortelahti. Järven rannat ovat korkeussuhteiltaan pääosin alavaa, mutta joissakin kohdissa myös vaihtelevaa. Esimerkiksi itärannalla sijaitseva ja veteen laskeva Vattuvuori kohoaa yli 46 metriä vedenpinnan yläpuolelle. Järven eteläpäässä sijaitsevalla Jutikanlahdella Säkkivuori kohoaa yli 36 metriä korkealle.[2][1]
Järvessä on kartan mukaan kymmenen saarta. Nimetyt saaret ovat pohjoisimmasta etelään lukien Talassaari, Pitkäsaari, Rasinsaari, Vihtasaari, Kustaansaari, Kalliosaari ja Myllysaari. Suurin saarista on Vihtasaari, joka on 250 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Sen pinta-ala on kartasta mitattuna 2,2 hehtaaria. Toiseksi suurin saari on Pitkäsaari, joka on alle 200 metriä pitkä ja 50 metriä leveä.[1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 14 miljoonaa kuutiometriä eli 0,014 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 5,6 metriä ja suurin syvyys on 25 metriä. Syvin kohta sijaitsee Heinälahden ja Pitkäsaaren puolimälissä. Pitkäsaaren kohdalta sen järven jakaa sen keskellä etenevä ja Pääniemen kohdalle ulottuva syvänne, jossa on useita 20-metrisiä ja yli 15-metrisiä kohtia.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 16 kilometriä. Sen rannat ovat metsämaata, mutta järven länisrannoilla ulottuu veteen asti useita peltoalueita sekä Myllyperällä että Jukojärvellä, missä peltoja on myös järven pohjoispään itärannallakin. Järven länsirannalla sijaitsee Jukojärven kylä ja Myllyperän kulmakunta. Asutus on muualla haja-asutusta ja rannoille on rakennettu yli 30 vapaa-ajan asuntoa. Järven länsirantaa seuraa yhdystiet 16523 ja 16525 ja järven itärannoille johtaa niistä haarautuvat kylä- ja metsätiet.[2][1][3]
Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Keuruun reitin valuma-alueen (35.6) Keurusselän alueella (35.62), jonka Elämäistenjoen valuma-alueeseen (35.627) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 128,5 metriä mpy. Järveen on johdettu noin 30 metsäojaa, mutta sen kautta laskevat myös monet järven luontaisilla ojilla.[1][4]
Valuma-alue saa kaiken vetensä omalta alueeltaan, sillä se muodostaa vesistöalueensa latva-alueen. Elämäistenjoen valuma-alueella on 27 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, joista 12 laskee suoraan tai välillisesti järveen. Niistä tärkeimpiä ovat esimerkiksi järven pohjoispäähän laskeva Kaija (23 ha), jonka kautta laskee myös Virkajärvi (16 ha) ja Köpänlampi (3 ha), ja pohjoisen suunnasta pieni Jukonen (4 ha). Myös Talassaaren suojaan laskeva Kupparinpuron valuma-alueella sijaitsee järviä, josta suurin on Valkeinen (76 ha). Järven länsirantaan laskee Kypärälampi (4 ha), ja vielä lopuksi itärantaan yhtesellä ojalla laskevat Laihanlampi (10 ha) ja Peuralampi (2 ha).[1][4]
Järven laskuoja laskee Myllylammen (9 ha) kautta Ruokosjärvi (109 ha), josta vesireitti jatkaa Myllyjärven (28 ha) ja Ilvesjokea myöten Ilvesjärven (31 ha) läpi. Siitä alkaa Elämäistenjoki, mistä valuma-aluekin on saanut nimensä. Se mutkittelee laajasti ja virtaa kolmen järven, Yläisen-Elämäisen (4 ha), Keskimmäinen-Elämäisen (3 ha) ja Alainen-Elämäisen (5 ha), läpi, kunnes se laskee Keurusselkään Riitalahden viereen Pohjoisjärven kylässä.[1][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l Jukojärvi, Keuruu (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 10.3.2018.
- ↑ Jukojärvi, Keuruu (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 143.9.2019.
- ↑ a b c Jukojärvi (35.627.1.013) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 10.3.2018.