Juhani Sarsila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Juhani Sarsila
Henkilötiedot
Syntynyt1952
Kansalaisuus suomalainen

Juhani Sarsila (s. 1952)[1] on latinisti, gresisti ja filosofian tohtori sekä aate- ja oppihistorian dosentti[2]. Tampereen yliopistossa hän toimi dosenttina vuodesta 1986 ja Oulun yliopistossa vuodesta 1992.[1] Sarsila oli Tampereen yliopiston latinan kielen ja antiikin tradition yliopistonlehtorina vuoden 2018 loppuun. Hän on myös kirjoittanut runoja ja esseitä sekä tulkinnut ja kääntänyt antiikin Kreikan ja Rooman sekä uuden ajan Suomen latinankielistä kirjallisuutta.

Sarsila on opettanut ja tutkinut Rooman kirjallisuutta ja latinan kieltä. Hän on myös selvittänyt kielen, kirjallisuustieteen, filosofian ja historian – erityisesti moraalin historian ja moraalisten käsitteiden ongelmia ja käsitetutkimuksen metodologiaa. Sarsila väitteli tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta 1982 aiheenaan antiikin roomalaisten hyve- ja erityisesti miehuuskäsitykset. Viimeksi Sarsila on tutkinut Euroopan kirja- ja kirjailijasensuuria sekä vainon ja suvaitsemattomuuden historiaa Homeroksesta sydänkeskiajan alkuun (2020, 570 ss.) ja uusimmassa teoksessaan (2021, 564 ss.) sydänkeskiajan alusta Giordano Brunoon ja Lucilio Vaniniin.

Sarsilan pitkiä esseitä (Oswald Spenglerin historianfilosofiasta ja E.O. Wilsonin sosiobiologiasta sekä Vladimir Leninistä) on julkaistu monissa yhteyksissä, jopa äärioikeistolaisena pidetyssä Sarastus-verkkolehdessä.[3][4]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Some Aspects of the Concept of Virtus in Roman Literature until Livy. 1982. ISBN 951-678-661-8.
  • Historian väärennöksiä ja väärentämisen historiaa. 2., korjattu ja laajennettu laitos (1. laitos: Tampereen yliopisto, 1987). Helsingissä: Otava, 1988. ISBN 951-1-09981-7.
  • A Short History of Manliness. Outlines of 'Virtus' in Roman Republican Literature until Livy. 2005. ISBN 952-91-9456-0. (englanniksi)
  • Being a Man. The Roman Virtus as a Contribution to Moral Philosophy. Peter Lang International Academic Publishers, 2006. ISBN 3631551924. (englanniksi)
  • Bitter Lemons. Eulogy of Love and Cyprus. Tampere: Tampere University Press, 2001. ISBN 951-44-5391-3. (englanniksi)
  • Kallela, Maija-Leena & Sarsila, Juhani: Ne mainiot helleenit. Tarinoita antiikin Kreikasta. Jyväskylä: Musiikin, kulttuurin ja taiteen edistämisyhdistys, 2010. ISBN 978-952-92-7777-3.
  • Kallela, Maija-Leena & Palmén, Erkki & Sarsila, Juhani: He tekivät Rooman. Totta ja tarua antiikin roomalaisista. Jyväskylä: Musiikin, kulttuurin ja taiteen edistämisyhdistys, 2011. ISBN 978-952-67614-0-4.
  • Melancholica. Poleemisia esseitä. Tampere: Tampere University Press, 2013. ISBN 978-951-44-9094-1.
  • Struggle of Faith and Reason. A History of Intolerance and Punitive Censorship. Part I. From Homer to Peter Abelard and Arnold of Brescia. Peter Land International Academic Publishers, 2020, ISBN 978-3-631-79909-3
  • Struggle of Faith and Reason. A History of Intolerance and Punitive Censorship. Part II. From Mediaeval Cathars to Giordano Bruno and Lucilio Vanini. Peter Lang International Academic Publishers, 2021, ISBN 978-3 631-84493-9

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Juslenius, Daniel: Suomalaisten puolustus. (Vindiciae Fennorum, 1703.) Suomentanut ja johdannon kirjoittanut Juhani Sarsila. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1994. ISBN 951-717-832-8.
  • Boëthius, A. M. S.: Filosofian lohdutus. (De consolatione philosophiae, noin 524.) Suomentanut ja selityksin varustanut Juhani Sarsila. Tampere: Vastapaino, 2001. ISBN 951-768-084-8.
  • Juslenius, Daniel: Suomen onnettomuus. (De miseriis Fennorum, 1715.) Sarsilan latinankielinen tekstieditio, esipuhe, johdanto, suomennos, selitykset, epilogos. 2004. 952-5503-05-4.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 452. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  2. Laurinolli, Heikki: Ajatonta latausta antiikin hahmoista Aikalainen. 16.11.2010. Viitattu 30.4.2011.
  3. Juhani Sarsila | SARASTUS sarastuslehti.com. Viitattu 4.5.2019.
  4. lehden äärioikeistolaisuudesta mm. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005867398.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.