Siirry sisältöön

Johannes Lamparter

Wikipediasta
Johannes Lamparter
Henkilötiedot
Syntynyt8. marraskuuta 2001 (ikä 24)
Uran tiedot
Seura Nordic Team Absam
Laji hiihto ja yhdistettyView and modify data on Wikidata
Maailmancup
Kaudet 2018–
Paras sijoitus 1.
Voitot 23
Palkintokorokkeella 58

Tietolaatikko päivitetty 15. maaliskuuta 2026

Mitalit
Maa:  Itävalta
Yhdistetty
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa HopeaaMilano–Cortina 2026normaalimäki + 10 km
Hopeaa HopeaaMilano–Cortina 2026suurmäki + 10 km
Pronssia PronssiaMilano–Cortina 2026joukkuekilpailu
MM-kilpailut
Kultaa KultaaOberstdorf 2021suurmäki + 10 km
Kultaa KultaaOberstdorf 2021parisprintti
Hopeaa HopeaaTrondheim 2025joukkuekilpailu
Pronssia PronssiaOberstdorf 2021joukkuekilpailu
Pronssia PronssiaPlanica 2023suurmäki + 10 km
Pronssia PronssiaPlanica 2023joukkuekilpailu
Pronssia PronssiaPlanica 2023sekajoukkuekilpailu
Pronssia PronssiaTrondheim 2025sekajoukkuekilpailu

Johannes Lamparter (s. 8. marraskuuta 2001) on itävaltalainen yhdistetyn hiihtäjä. Hän on kolminkertainen olympiamitalisti, kaksinkertainen maailmanmestari ja kaksinkertainen maailmancupin kokonaiskilpailun voittaja. Maailmancupin osakilpailuja hän on voittanut 23.[1]

Arvokilpailut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lamparter on osallistunut nuorten maailmanmestaruuskilpailuihin neljä kertaa: Vuonna 2018 Kanderstegissä hän voitti kultaa joukkuekilpailussa ja sijoittui 10 kilometrin henkilökohtaisessa kilpailussa neljänneksi ja viiden kilometrin vastaavassa kilpailussa kahdeksanneksi. Seuraavana vuonna Lahdessa hän voitti 10 kilometrin kultaa, joukkuekilpailussa hopeaa ja viiden kilometrin kilpailussa pronssia. Vuonna 2020 Oberwiesenthalissa hän voitti 4 x 5 kilometrin joukkuekilpailun kultaa ja 10 kilometrin kilpailussa hopeaa. 4 x 2,5 kilometrin kilpailussa hän sijoittui neljänneksi. Lahdessa 2021 hän voitti 10 kilometrin Gundersen-kilpailussa kultaa.

Lamparter sijoittui Oberstdorfin MM-kilpailuissa 2021 normaalimäen Gundersen-kilpailussa seitsemänneksi. Joukkuekilpailussa hän saavutti pronssia. Hän voitti suurmäen Gundersen-kilpailun maailmanmestaruuden. Hän voitti myös parisprintin maailmanmestaruuden Lukas Greidererin kanssa. Pekingin olympialaisissa 2022 Lamparter sijoittui normaalimäen Gundersen-kilpailussa neljänneksi ja suurmäen vastaavassa kilpailussa kuudenneksi. Planican MM-kilpailuissa 2023 hän saavutti pronssia suurmäen Gundersen-kilpailussa, joukkue- sekä sekajoukkuekilpailussa ja oli normaalimäen Gundersen-kilpailussa yhdestoista. Trondheimin MM-kilpailuissa 2025 hän saavutti pronssia sekajoukkuekilpailussa, sijoittui viidenneksi normaalimäen ja 7,5 kilometrin hiihto-osuuden Individual Compact -kilpailussa, saavutti hopeaa joukkuekilpailussa ja oli Gundersen-kilpailussa seitsemäs. Milanon ja Cortinan olympialaisissa 2026 Lamparter saavutti hopeaa sekä normaalimäen että suurmäen Gundersen-kilpailussa, ja pronssia joukkuekilpailussa.[1]

Lamparter kilpaili ensimmäisen kerran yhdistetyn maailmancupissa 22. joulukuuta 2018 Ramsaussa. Hän saavutti ensimmäiset maailmancupin pisteensä seuraavana päivänä oltuaan 21:s. Seuraavan vuoden helmikuussa Klingenthalissa hän sijoittui ensimmäisessä kilpailussa kahdeksanneksi. Ensimmäisen palkintokorokesijoituksena hän saavutti marraskuussa 2020 Rukan ensimmäisessä kilpailussa oltuaan toinen. Maaliskuussa 2021 hän oli Klingentahlin ensimmäisen kilpailun kolmas. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui kuudenneksi.[1]

Kaudella 2021–2022 Lamparter sijoittui Rukan ensimmäisessä ja kolmannessa kilpailussa sekä Lillehammerissa toiseksi. Val di Fiemmen ensimmäisessä kilpailussa Lamparter saavutti uransa ensimmäisen maailmancupin osakilpailuvoiton ja sijoittui jälkimmäisessä kilpailussa toiseksi. Hän voitti Klingentahlin molemmat kilpailut. Seefeldin ensimmäisessä kilpailussa hän oli kolmas ja toisessa sekä kolmannessa kilpailussa toinen. Lahdessa hän sijoittui kolmanneksi ja Oslon ensimmäisessä kilpailussa toiseksi. Schonachin molemmissa kilpailussa hän sijoittui toiseksi. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli toinen. Kaudella 2022–2023 hän sijoittui Ramsaun toisessa kilpailussa toiseksi. Hän voitti Otepään yhteislähtökilpailun. Gundersen-kilpailussa hän sijoittui toiseksi. Hän voitti Klingentahlin yhteislähtökilpailun ja Gundersen-kilpailun. Seefeldin ensimmäisessä kilpailussa hän sijoittui toiseksi sekä voitti toisen ja kolmannen kilpailun. Hän voitti Oberstdorfin ensimmäisen kilpailun. Schonachissa hän sijoittui ensimmäisessä kilpailussa toiseksi ja voitti toisen kilpailun. Oslossa hän oli kolmas. Hän voitti maailmancupin kokonaiskilpailun.[1]

Kaudella 2023-2024 Lamparter sijoittui Rukan toisessa ja kolmannessa kilpailussa toiseksi. Hän oli toinen Lillehammerin toisessa kilpailussa. Kaksi viikkoa myöhemmin hän voitti Ramsaun yhteislähtökilpailun ja normaalimäen Gundersen-kilpailun. Hän sijoittui toiseksi Oberstdorfin ensimmäisessä kilpailussa. Hän sijoittui kolmanneksi Seefeldin ensimmäisessä kilpailussa. Hän sijoittui kolmanneksi Otepään yhteislähtökilpailussa ja ensimmäisessä Gundersen-kilpailussa. Hän voitti Lahden kilpailun. Hän sijoittui Oslon molemmissa kilpailuissa toiseksi. Hän voitti Trondheimin kilpailun. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui kolmanneksi. Kaudella 2024–2025 hän sijoittui Lillehammerin normaalimäen kilpailussa kolmanneksi. Hän sijoittui toiseksi ensimmäisessä Schonachin normaalimäen kilpailussa ja voitti toisen kilpailun. Hän sijoittui toiseksi Seefeldin yhteislähtökilpailussa. Hän sijoittui toiseksi Otepään yhteislähtökilpailussa. Hän sijoittui kolmanneksi Oslon Gundersen-kilpailussa ja Individual Compact -kilpailussa. Hän voitti Lahden molemmat Gundersen-kilpailut. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli kolmas.[1]

Kaudella 2025–2026 Lamparter voitti Rukan Individual Compact-kilpailun ja ensimmäisen Gundersen-kilpailun. Hän voitti Trondheimin Gundersen-kilpailun. Hän sijoittui Ramsaun Gundersen-kilpailussa kolmanneksi. Hän sijoittui toiseksi Otepään yhteislähtökilpailussa ja voitti Individual Compact-kilpailun. Hän sijoittui toiseksi Oberhofin Individual Compact-kilpailussa. Hän voitti Seefeldin yhteislähtökilpailun ja sijoittui toiseksi Individual Compact-kilpailussa. Kulmin lentomäen Individual Compact -kilpailussa hän oli toinen. Hän voitti Oslon Gundersen-kilpailun sekä maailmancupin kokonaiskilpailun.[1]

Maailmancupin osakilpailuvoitot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
# Päivämäärä Paikkakunta Matka
1. 8. tammikuuta 2022 Italia Val di Fiemme normaalimäki + 10 km
2. 15. tammikuuta 2022 Saksa Klingenthal suurmäki + 10 km
3. 16. tammikuuta 2022 Saksa Klingenthal suurmäki + 10 km
4. 7. tammikuuta 2023 Viro Otepää yhteislähtö
5. 22. tammikuuta 2023 Saksa Klingenthal yhteislähtö
6. 22. tammikuuta 2023 Saksa Klingenthal suurmäki + 10 km
7. 28. tammikuuta 2023 Itävalta Seefeld normaalimäki + 10 km
8. 29. tammikuuta 2023 Itävalta Seefeld normaalimäki + 12,5 km
9. 4. helmikuuta 2023 Saksa Oberstdorf suurmäki + 10 km
10. 12. helmikuuta 2023 Saksa Schonach normaalimäki + 10 km
11. 15. joulukuuta 2023 Itävalta Ramsau yhteislähtö
12. 16. joulukuuta 2023 Itävalta Ramsau normaalimäki + 7,5 km
13. 3. maaliskuuta 2024 Suomi Lahti suurmäki + 10 km
14. 17. maaliskuuta 2024 Norja Trondheim suurmäki + 10 km
15. 19. tammikuuta 2025 Saksa Schonach normaalimäki + 7,5 km
16. 21. tammikuuta 2025 Suomi Lahti suurmäki + 10 km
17. 22. maaliskuuta 2025 Suomi Lahti suurmäki + 10 km
18. 28. marraskuuta 2025 Suomi Ruka suurmäki + 7,5 km
19. 29. marraskuuta 2025 Suomi Ruka suurmäki + 10 km
20. 7. joulukuuta 2025 Norja Trondheim suurmäki + 10 km
21. 11. tammikuuta 2026 Viro Otepää normaalimäki + 7,5 km
22. 30. tammikuuta 2026 Itävalta Seefeld yhteislähtö + normaalimäki
23. 15. maaliskuuta 2026 Norja Oslo suurmäki + 10 km

Muut kilpailut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lamparter on kilpaillut neljässä Continental Cupin osakilpailussa sijoittuen parhaiten kolmanneksi Klingenthalissa tammikuussa 2019.

  1. 1 2 3 4 5 6 Johannes Lamparter Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS). (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]