Johan William Forsman

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johan William Forsman (20. lokakuuta 1788 Kaskinen4. helmikuuta 1883 Helsinki) oli suomalainen juristi ja Vaasan hovioikeuden presidentti.[1]

Forsmanin vanhemmat olivat Kaskisten järjestysmies, pormestari Vilhelm Forsman (k. 1815) ja Johanna Kristina Welin. Hän pääsi ylioppilaaksi Turussa 1805 ja suoritti Turun akatemiassa tuomarintutkinnon 1808. Forsman sai varatuomarin arvon 1811.[1]

Forsman oli Vaasan hovioikeudessa kanslistina vuodesta 1814, ylimääräisenä viskaalina vuodesta 1818, notaarina vuodesta 1819, varakanneviskaalina vuodesta 1820 ja hovioikeuden apujäsenenä 1820–1824. Hän sai kihlakunnantuomarin arvonimen 1819 ja oli vuodesta 1822 Iisalmen tuomiokunnan tuomarina ja vuodesta 1827 Ala-Karjalan tuomiokunnan tuomarina. Hänet kutsuttiin 1839 senaatin oikeusosaston jäseneksi, ja vuosina 1856–1862 hän toimi Vaasan hovioikeuden presidenttinä. Hän sai aatelisarvon 1856 ja oli valtiopäivillä 1863–1864 ja 1867. Laamannin arvonimen Forsman sai 1834, valtioneuvoksen arvon 1844 ja todellisen valtioneuvoksen arvon 1855. [2][1]

Forsman oli naimisissa 1815-1859 Elisabet Charlotta Böckerin (k. 1859) kanssa. Heidän poikiaan olivat senaattori Wilhelm Forsman, senaatin esittelijäsihteeri, valtioneuvos Carl Fredrik Forsman ja Viipurin hovioikeuden presidentti Paul Emil Forsman.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  Edeltäjä:
Ernst Fredrik Brander
Keisarillisen Vaasan hovioikeuden presidentti
1856-1862
Seuraaja:
Selim Ekbom
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.