Joe Lovano

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Joe Lovano (s. 29. joulukuuta 1952 Cleveland, Ohio) on yhdysvaltalainen jazzsaksofonisti, jonka pääsoitin on tenorisaksofoni. Hän soittaa myös muita saksofoneja sekä huilua, alttoklarinettia ja rumpuja. Vuonna 1996 Down Beat -lehden lukijaäänestyksessä Lovano äänestettiin vuoden jazzmuusikoksi ja vuoden jazzalbumin tekijäksi. Sama albumi, Quartets, sai myös Grammy-ehdokkuuden.[1]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joe Lovanon isä oli parturi ja sivutoiminen tenorisaksofonisti, Lovanon mukaan heidän kotikaupunkinsa Clevelandin parhaita[2]. Poika sai oman saksofoninsa 11-vuotiaana, soitteli teini-iässä Motown-tyylisissä soulyhtyeissä ja pääsi sitten opiskelemaan Berklee College of Musiciin Bostoniin. Siellä hänen kurssitovereitaan olivat muiden muassa John Scofield ja Bill Frisell.[1]

1970-luvun puolivälissä Lovano soitti detroitilaisessa Lonnie Smithin yhtyeessä ja kiersi vuosikymmenen loppuvuosina Woody Hermanin big bandin ja läpi 1980-luvun Mel Lewisin big bandin jäsenenä. Samaan aikaan hän soitti myös Paul Motianin triossa yhdessä Bill Frisellin kanssa sekä Carla Bleyn ja Charlie Hadenin kokoonpanoissa.[1]

Vuonna 1995 Joe Lovano perusti oman kvintettinsä nimeltä Symbiosis, jonka laulajana toimi hänen vaimonsa Lisa Silvano. Samana vuonna Village Vanguardissa äänitetty albumi Quartets julkaistiin tammikuussa 1996 ja se tuotti Grammy-ehdokkuuden ja Down Beat -lehden vuoden parhaan jazzalbumin tittelin. Lovano itse valittiin vuoden jazzmuusikoksi.[1]

Lovano on julkaissut improvisaatioaiheisen opetus-DVD:n Joe Lovano. Improvisation: Developing a Personal Approach (2003).[3] Hän teki yhdessä Gunther Schullerin kanssa musiikin vuoden 1997 elokuvaan Face Down.[4] [1]

Lovano Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joe Lovano on vieraillut Suomessa useasti 1970-luvulta lähtien ja opettanut Sibelius-Akatemian opiskelijoita.[2]Hän on vieraillut ainakin kahdesti Pori Jazz -festivaaleilla: vuonna 1995 yhdessä Lee Konitzin, Bill Frisellin, Paul Motianin ja Marc Johnsonin kanssa sekä vuonna 1997 ison 12-jäsenisen yhtyeensä kanssa.[5][6] UMOn vieraana häntä on kuultu 1994 ja 2005.[7] Maaliskuussa 2012 Joe Lovano konsertoi Helsingin Savoy-teatterissa McCoy Tynerin kvartetin kanssa.[8] Huhtikuussa 2015 Lovano vieraili jälleen Savoy-teatterissa yhtyeensä Joe Lovano’s Village Rhythm Band kanssa.[9] Hän tulee Sibelius-Akatemian Sibafest-tapahtumaan tammikuun lopussa 2016.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Lovano, Joe, Baker’s Biographical Dictionary of Musicians, The Gale Group 2001. Vaatii HighBeam-tilauksen. Viitattu 8.12.2015.
  2. a b c Laitinen, Johanna: Joe Lovano: ”Jazz on kuin elokuvaa”, Taideyliopiston blogi 26.11.2015. Viitattu 8.12.2015.
  3. Joe Lovano. Improvisation: Developing a Personal Approach Elonetissä
  4. Face Down Internet Movie Databasessa (englanniksi)
  5. Broadway Music: Lovano, Konitz, Frisell, Johnson, Motian, Festival Year 1995. Viitattu 8.12.2015.
  6. Joe Lovano, Festivan Year 1997, Pori Jazz History. Viitattu 8.12.2015.
  7. Joe Lovano, UMO. Viitattu 8.12.2015.
  8. Hauru, Jukka: Legendan tahtotila oli ennallaan, Helsingin Sanomat 21.3.2012. Viitattu 8.12.2015.
  9. Joe Lovano´s Village Rhythm Band, Savoy-teatteri. Viitattu 8.12.2015.