Jeremy Dehner

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jeremy Dehner
Henkilötiedot
Syntynyt25. huhtikuuta 1987 (ikä 36)
Madison, WI, Yhdysvallat
Kansalaisuus  Yhdysvallat
Jääkiekkoilija
Pelipaikka puolustaja
Maila vasen
Pituus 179 cm
Paino 80 kg
Sarja SM-liiga
Pelinumero 2
Pelaajaura
Pääsarjaura 2010–
Aik. seurat Norfolk Admirals (AHL)
Jokerit (SML)
EHC München (DEL)
Grizzlys Wolfsburg (DEL)
Florida Everblades (ECHL)
HIFK (SML)

Jeremy Robert Dehner[1] (s. 25. huhtikuuta 1987 Madison, Wisconsin, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen jääkiekkopuolustaja, joka pelasi viimeksi ECHL-joukkue Florida Everbladesin riveissä.[2]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dehner kävi high schoolin Culver Military Academyssa. Hän pelasi vuodet 2004–2006 USHL-joukkue Green Bay Gamblersissa.[2] Dehner oli siellä toisella kaudellaan 2005–2006 joukkueen tehokkain puolustaja tehoilla 8+31=39, joilla hän sijoittui koko liigan puolustajien pistepörssissä neljänneksi.[3] Dehner valittiin kauden päätteeksi Gamblersin parhaaksi pelaajaksi.[4]

Vuodet 2006–2010 Dehner pelasi Massachusettsin yliopiston Lowellin yksikön joukkueessa. Freshman -vuotenaan 2006–2007 hän oli joukkueen tehokkain puolustaja ja neljänneksi paras pistemies tehoilla 3+13=16.[5] Sophomore -vuotenaan 2007–2008 Dehner toimi Lowellin kapteenina. Junior -vuotenaan 2008–2009 hän toimi joukkueen varakapteenina ja oli tehoilla 3+23=26 Lowellin paras syöttäjä ja neljänneksi paras pistemies.[6] Senior-vuotenaan 2009–2010 Dehner jatkoi varakapteenina. Hän oli joukkueen eniten maaleja tehnyt puolustaja kuudella osumallaan. Dehner voitti myös Lowellin sisäisen tehotilaston lukemalla +15.[7] Hänet valittiin kauden päätteeksi Hockey Eastin toiseen tähdistökentälliseen ja akateemiseen tähdistökentälliseen. Yliopistokautensa päätteeksi, maaliskuussa 2010 Dehner siirtyi amatööritry-out -sopimuksella AHL-joukkue Norfolk Admiralsiin. Hän pelasi siellä kahdeksan ottelua tehden yhden syöttöpisteen.[2]

Heinäkuussa 2010 Dehner siirtyi try-outille SM-liigajoukkue Jokereihin noin kolmeksi viikoksi.[8] Hän lunasti itselleen pelipaikan joukkueesta ja teki Jokereiden kanssa kauden 2010–2011 kattavan sopimuksen elokuussa.[9] Dehnerin ensimmäinen kausi ammattilaisena toi 60 runkosarjaottelussa tehot 4+21=25 ja seitsemässä playoff-ottelussa yhden syöttöpisteen. Hän oli runkosarjassa Jokereiden tehokkain puolustaja.[10] Tammikuussa 2011 Dehner teki joukkueen kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[11] Kaudella 2011–2012 hän voitti Jokereiden sisäisen tehotilaston lukemalla +15.[12] Dehner voitti kauden päätteeksi SM-pronssia.[2] Hän pelasi Jokereissa kauden 2010–2011 ensimmäisestä runkosarjaottelusta lähtien kaikkiaan 171 runkosarjaottelua putkeen. Dehneriltä jäi välistä vain kevään 2012 pronssiottelu.[13] 13. helmikuuta 2013 hän joutui lopulta hetkeksi sivuun käsivamman takia.[14] Joulukuussa 2012 Dehnerin sopimusta jatkettiin taas kahdella vuodella kevääseen 2015 saakka.[15]

Dehner ei pelannut KHL:ään siirtyneissä Jokereissa enää viimeistä sopimuskauttaan, vaan hän teki huhtikuussa 2014 vuoden mittaisen sopimuksen Itävallan Erste Bank Eishockey Ligassa pelaavan EC Salzburgin kanssa.[16] Kesäkuussa hänen kerrottiin siirtyvän kuitenkin toiseen Red Bullin nimikkoseuraan, Saksan DEL-liigan EHC Müncheniin. Dehner pelasi kaudella 2014–2015 runkosarjassa vain 16 ottelua syyskuun lopulla tulleen reisivamman vuoksi.[17] Maaliskuussa 2015 Dehner teki Münchenin kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[18] Kaudella 2015–2016 hän voitti DEL:n pudotuspelien puolustajien piste- ja maalipörssin tehoilla 5+6=11.[19] Finaalisarjassa Grizzlys Wolfsburgia vastaan Dehner teki kaksi voittomaalia; ensimmäisessä finaaliottelussa 15. huhtikuuta 2016 hän teki Münchenin 2–1-voittomaalin ensimmäisessä jatkoerässä ylivoimalla ajassa 71.40.[20] Kolmannessa finaaliottelussa 19. huhtikuuta 2016 Dehnerin osuma jäi Münchenin 4–1-voittoon päättyneen ottelun voittomaaliksi.[21] Joukkue eteni lopulta Saksan-mestaruuteen suoraan otteluvoitoin 4–0.[2]

Kaudeksi 2016–2017 Dehner siirtyi jatkamaan DEL-pelejään vuoden mittaisella sopimuksella Grizzlys Wolfsburgin riveihin.[22] Hän oli joukkueen eniten maaleja tehnyt puolustaja kuudella osumallaan Robbie Binan kanssa.[23] Dehner jakoi seitsemällä syöttöpisteellään DEL:n pudotuspelien puolustajien syöttöpörssin voiton EHC Münchenin Yannic Seidenbergin kanssa.[24] Hän eteni Grizzlysin kanssa aina liigan finaaleihin saakka, mutta Saksan-mestaruuden vei kuitenkin EHC München otteluvoitoin 4–1. Joulukuussa 2016 Dehner teki Grizzlysin kanssa kolmivuotisen jatkosopimuksen kevääseen 2020 saakka.[25] Kaudella 2017–2018 hän voitti pelipaikastaan huolimatta joukkueen sisäisen piste- ja syöttöpörssin tehoilla 7+27=34,[26] joilla Dehner jakoi koko DEL:n puolustajien pistepörssin voiton EHC Münchenin Yannic Seidenbergin kanssa ja puolustajien syöttöpörssin voiton Augsburger Pantherin Brady Lambin kanssa.[2] Pistepörssin varsinaisen kärkisijan vei kuitenkin suuremman maalimääränsä turvin Seidenberg.[27] Kaudella 2018–2019 hän oli Grizzlysin toiseksi paras syöttäjä, kolmanneksi paras pistemies ja tehokkain puolustaja tehoilla 4+23=27.[28] Kauden jälkeen, maaliskuussa 2019 seura vahvisti purkaneensa Dehnerin sopimuksen viimeisen kauden osalta.[29]

Lokakuussa 2019 Dehner siirtyi ammattilaistry-out -sopimuksella ECHL-joukkue Florida Everbladesiin,[30][31] jossa hän pelasi kymmenen ottelua. Helmikuussa 2020 Dehner palasi SM-liigaan ja siirtyi loppukauden 2019–2020 kattavalla sopimuksella Helsingin IFK:hon.[32] Hän ehti pelata debyyttiotteluaan vain 6.32 minuuttia, kunnes loukkaantuminen päätti Dehnerin ottelun ja koko loppukauden.[33] Kauden 2020–2021 Dehner oli pelaamatta ja hän yritti comebackia seuraavalla kaudella Florida Everbladesin paidassa. Kausi kuitenkin jäi vain neljän ottelun mittaiseksi.

Maajoukkueura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dehner edusti Yhdysvaltoja Deutschland Cupissa vuosina 2011 ja 2013,[34] joista jälkimmäinen turnaus päättyi joukkueen voittoon.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dehnerin eno Gary Suter pelasi omalla urallaan puolustajana pudotuspelit mukaan lukien yli 1200 NHL-ottelua. Hän on voittanut sekä Stanley Cupin (Calgary Flames 1989), maailmancupin (1996) että olympiahopeaa (Salt Lake City 2002) sekä NHL:n vuoden tulokkaalle myönnettävän Calder Memorial Trophyn vuonna 1986).[35] Dehnerin toinen eno, jo edesmennyt puolustaja Robert "Bob" Suter oli voittamassa olympiakultaa Lake Placidissa 1980. Hänet varattiin Los Angeles Kingsiin vuonna 1977, mutta Bob ei kuitenkaan koskaan pelannut NHL:ssä.[36] Dehnerin serkku ja Bob Suterin poika Ryan Suter pelaa puolustajana NHL-joukkue Minnesota Wildissa ja hän oli voittamassa olympiahopeaa Vancouverissa 2010.[37]

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM            
2004–2005 Green Bay Gamblers USHL 55 2 12 17 55 – – – – –
2005–2006 Green Bay Gamblers USHL 54 8 31 39 38 1 0 0 0 2
2006–2007 UMass (Lowell) H-East 36 3 13 16 19 – – – – –
2007–2008 UMass (Lowell) H-East 31 1 15 16 12 – – – – –
2008–2009 UMass (Lowell) H-East 38 3 23 26 18 – – – – –
2009–2010 UMass (Lowell) H-East 34 6 15 21 22 – – – – – Kakkostähdistö
Norfolk Admirals AHL 8 0 1 1 6 – – – – –
2010–2011 Jokerit SM-liiga 60 4 21 25 8 7 0 1 1 2
2011–2012 Jokerit SM-liiga 60 4 14 18 24 9 0 3 3 0
2012–2013 Jokerit SM-liiga 53 3 12 15 10 6 1 1 2 2
2013–2014 Jokerit SM-liiga 40 3 3 6 14 2 0 0 0 0
2014–2015 EHC München DEL 16 0 6 6 14 4 1 1 2 12
2015–2016 EHC München DEL 31 3 10 13 18 14 5 6 11 6
2016–2017 Grizzlys Wolfsburg DEL 45 6 19 25 14 18 2 7 9 6
2017–2018 Grizzlys Wolfsburg DEL 51 7 27 34 34 7 0 3 3 0
2018–2019 Grizzlys Wolfsburg DEL 51 4 23 27 12 – – – – –
2019–2020 Florida Everblades ECHL 10 1 4 5 6 – – – – –
HIFK SM-liiga 1 0 0 0 0 – – – – –
2021–2022 Florida Everblades ECHL 4 0 0 0 0 – – – – –
5 kautta yhteensä SM-liiga 214 14 50 64 56 24 1 5 6 4
5 kautta yhteensä DEL 194 20 85 105 92 43 8 17 25 24
1 kausi yhteensä AHL 8 0 1 1 6 – – – – –

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Jeremy Dehner - Men's Ice Hockey - UMass Lowell Athletics goriverhawks.com. UMass Lowell Athletics. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f Jeremy Dehner Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  3. ↑ Elite Prospects - USHL Stats 2005-2006 eliteprospects.com. Everysport Media Group. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
  4. ↑ Dehner Jeremy Jokerit.com. Arkistoitu 10.5.2012. Viitattu 1.5.2012.
  5. ↑ Elite Prospects - UMass-Lowell eliteprospects.com. Everysport Media Group. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
  6. ↑ Elite Prospects - UMass-Lowell eliteprospects.com. Everysport Media Group. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
  7. ↑ Elite Prospects - UMass-Lowell eliteprospects.com. Everysport Media Group. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
  8. ↑ Ville Sirén Jokerien pelaajakoordinaattoriksi – kaksi pohjoisamerikkalaista try-outille Jatkoaika.com. 26.7.2010. Jatkoaika r.y. Viitattu 29.8.2010.
  9. ↑ Jokerit kiinnitti Dehnerin ja Juutilaisen Jatkoaika.com. 26.7.2010. Jatkoaika r.y. Viitattu 28.8.2010.
  10. ↑ Elite Prospects - Jokerit eliteprospects.com. Everysport Media Group. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
  11. ↑ Dehner ja Rita jatkavat Jokereissa Jatkoaika.com. 4.1.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 5.4.2011.
  12. ↑ Elite Prospects - Jokerit eliteprospects.com. Everysport Media Group. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
  13. ↑ Palomäki, Ilkka: Jokereista löytyy teräsmies – "Yritän tehdä pienet asiat hyvin" yle.fi. 13.2.2013. Yleisradio Oy. Viitattu 2.5.2013.
  14. ↑ Palomäki, Ilkka: Jokerien teräsmiehen huikea putki päättyy yle.fi. 14.2.2013. Yleisradio Oy. Viitattu 2.5.2013.
  15. ↑ Jokerit solmi jälleen tukun jatkosopimuksia Jatkoaika.com. 17.12.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2012.
  16. ↑ Jeremy Dehner suuntaa Itävaltaan Jatkoaika.com. 16.4.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 10.9.2014.
  17. ↑ EHC München bis zum Jahresende ohne verletzten Dehner fr.de. 1.10.2014. Frankfurter Rundschau GmbH. Viitattu 15.2.2020. (saksaksi)
  18. ↑ 19 Spieler mit Vertrag für die Saison 2015/2016 ausgestattet redbullmuenchen.de. 26.3.2015. EHC Red Bull München GmbH. Viitattu 6.3.2016. (saksaksi)
  19. ↑ Elite Prospects - DEL Stats 2015-2016 eliteprospects.com. Everysport Media Group. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
  20. ↑ Game detail: 15 Apr 2016, EHC Red Bull München - Grizzlys Wolfsburg Eurohockey.com. 15.4.2016. European Ice Hockey Online AB & eSports.cz s.r.o. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
  21. ↑ Game detail: 19 Apr 2016, EHC Red Bull München - Grizzlys Wolfsburg Eurohockey.com. 19.4.2016. European Ice Hockey Online AB & eSports.cz s.r.o. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
  22. ↑ Meister-Verteidiger Jeremy Dehner wird ein Grizzly grizzlys.de. 8.7.2016. Grizzlys Wolfsburg GmbH. Viitattu 15.2.2020. (saksaksi)
  23. ↑ Elite Prospects - Grizzlys Wolfsburg eliteprospects.com. Everysport Media Group. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
  24. ↑ Elite Prospects - DEL Stats 2016-2017 eliteprospects.com. Everysport Media Group. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
  25. ↑ BIS 2020: GRIZZLYS VERLÄNGERN MIT JEREMY DEHNER grizzlys.de. 9.12.2016. Grizzlys Wolfsburg GmbH. Viitattu 15.2.2020. (saksaksi)
  26. ↑ Elite Prospects - Grizzlys Wolfsburg eliteprospects.com. Everysport Media Group. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
  27. ↑ Elite Prospects - DEL Stats 2017-2018 eliteprospects.com. Everysport Media Group. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
  28. ↑ Elite Prospects - Grizzlys Wolfsburg eliteprospects.com. Everysport Media Group. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
  29. ↑ Tuomala, Toni: Edessä paluu Suomeen? Saksalaisseura heitti kaksi entistä Liiga-pelaajaa pihalle suomikiekko.com. 11.3.2019. Nordic Sport Media. Viitattu 15.2.2020.
  30. ↑ Everblades Add Dehner, Trade Lammon, Hudon to Allen oursportscentral.com. 7.10.2019. ESTERO, Fla.: OurSports Central. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
  31. ↑ Tuomala, Toni: Liigan takavuosien ulkomaalaisvahvistuksen ura jatkuu – löysi viimein itselleen seuran Pohjois-Amerikasta suomikiekko.com. 8.10.2019. Nordic Sport Media. Viitattu 15.2.2020.
  32. ↑ HIFK hankki riveihinsä Jeremy Dehnerin − "Hänellä oli paljon kysyntää Suomessakin" Jatkoaika.com. 14.2.2020. Jatkoaika r.y. Viitattu 15.2.2020.
  33. ↑ Parviainen, Vesa: Kaksi HIFK-pakkia loukkaantui – tuore vahvistus heti sivuun: ”Tämä on trendi” iltalehti.fi. 27.2.2020. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 25.3.2020.
  34. ↑ Mäkeläinen, Kimmo: Zapolski valittiin Yhdysvaltojen maajoukkueeseen ls24.fi. 21.10.2013. Marva Media Oy. Viitattu 12.11.2013.
  35. ↑ Gary Suter Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  36. ↑ Bob Suter Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  37. ↑ Ryan Suter Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
HIFK – SM-liiga

2 Martin (A) | 6 Sund | 10 Vesalainen | 11 Melart (C) | 13 Ikonen | 14 Manninen | 18 Tallberg | 21 Lehterä (C) | 24 Kaskimäki | 30 Taponen | 31 Koivistoinen (A) | 33 Kiviharju | 40 Lindbohm | 41 Pihlström | 43 Marleau | 44 Väänänen | 45 Åsten | 47 Komarov | 50 Eliáš | 51 Jääskä (A) | 55 Kotkansalo | 57 Motin | 63 Bourque | 73 Lehmus | 74 Nättinen | 78 J. Seppälä | 80 Hovinen | 81 Pakarinen (A) | 83 Luhanka | 85 N. Seppälä | 88 Rask | 90 Vinni
Valmentajat Peltonen – Ojanen – Tilkanen – Lundell – Mali – Halttunen

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jeremy_Dehner&oldid=21777187”