Jelena Lihovtseva

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jelena Lihovtseva
Elena Likhovtseva.jpg
Maa Venäjä
Asuinpaikka Moskova, Venäjä
Syntymäaika 8. syyskuuta 1975 (ikä 39)
Pituus 174 cm
Paino 60 kg
Kätisyys oikea
Ammattilaisena 1992–2008
Kaksinpeli
Paras sijoitus 15. (25.10.1999)
Turnausvoittoja 3
Grand Slam -turnauksissa
Australian avoimet puolivälierät (2000)
Ranskan avoimet välierät (2005)
Wimbledon puolivälierät (2002)
Yhdysvaltain avoimet 4. kierros (1994, 1999, 2001, 2003, 2005)
Nelinpeli
Paras sijoitus 3. (27.9.2004)
Turnausvoittoja 27
Grand Slam -turnauksissa
Australian avoimet loppuottelu (2004)
Ranskan avoimet loppuottelu (2004)
Wimbledon puolivälierät (2004, 2005)
Yhdysvaltain avoimet loppuottelu (2000, 2004)

Jelena Aleksandrovna Lihovtseva (ven. Елена Александровна Лиховцева, s. 8. syyskuuta 1975 Alma-Ata, Kazakstan) on venäläinen tennispelaaja. Hän aloitti ammattilaisuransa vuonna 1992, kun hän oli 16-vuotias.

Urallaan Lihovtseva voitti kolme kaksinpelin ja 27 nelinpelin turnausta. Hän pääsi Grand Slamin loppuotteluun nelinpelissä neljästi ja sekanelinpelissä viidesti. Jälkimmäisestä hän on voittanut kaksi, ensimmäisen Wimbledonissa 2002 intialaisen Mahesh Bhupathin kanssa ja toisen Australian avoimissa 2007 kanadalaisen Daniel Nestorin parina.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

27. syyskuuta 2004 Lihovtseva saavutti uransa korkeimman listasijoituksen nelinpelissä, kolmas. Kaksinpelissä hänen korkein sijoituksensa on 15, jonka hän saavutti 25. lokakuuta 1999.

11. tammikuuta 1998 Lihovtseva otti uransa ensimmäisen nelinpelin voiton Australiassa japanilaisen Ai Sugiyaman parina.

Grand Slam-turnauksissa hän on päässyt nelinpelin loppuotteluun neljästi, (Zimbabwelaisen Cara Blackin kanssa 2000 Yhdysvalloissa sekä venäläisen Svetlana Kuznetsovan parina Australiassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa 2004) mutta ei ole voittanut vielä yhtäkään. Sekanelinpelissä hän on ollut viidesti loppuottelussa, joista voittajana Wimbledonissa 2002 sekä Australiassa 2007. Lihovtseva hävisi loppuottelun Ranskassa 2003, Australiassa sekä Ranskassa 2006. Näissä sekanelinpeliotteluissa hänen parinaan ovat toimineet Mahesh Bhupathi ja Daniel Nestor.

Lihovtseva lopetti uransa vuonna 2008.[1]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

21. syyskuuta 1999 Lihovtseva meni naimisiin Michael Baranovin kanssa Las Vegasissa.

Turnausvoitot (30)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksinpelit (3)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

No Pvm Turnaus Kenttä Loppuotteluvastustaja Tulos
1. 17. lokakuuta 1993 Montpellier, Ranska Matto Belgian lippu Dominique Monami 6–3, 6–4
2. 5. tammikuuta 1997 Gold Coast, Australia Kova Japanin lippu Ai Sugiyama 3–6, 7–6(7), 6–3
3. 28. elokuuta 2004 Forest Hills, Yhdysvallat Kova Tšekin lippu Iveta Benešová 6–3, 6–2

Nelinpelit (27)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

luov. = luovutusvoitto

Voitot turnausluokittain
Tier I (4)
Tier II (10)
Tier III (7)
Tier IV (4)
VS (2)
No Pvm Turnaus Pari Loppuotteluvastustajat Tulos
1. 11. tammikuuta 1998 Gold Coast, Australia Japanin lippu Ai Sugiyama Flag of Taipei City.svg Sung-Hee Park
Flag of Taipei City.svg Shi-Ting Wang
1–6, 6–3, 6–4
2. 1. marraskuuta 1998 Luxemburg, Luxemburg Japanin lippu Ai Sugiyama Latvian lippu Larisa Neiland
Ukrainan lippu Elena Tatarkova
6–7(3), 6–3, 2–0 luov.
3. 8. marraskuuta 1998 Leipzig, Saksa Japanin lippu Ai Sugiyama Alankomaiden lippu Manon Bollegraf
Romanian lippu Irina Spîrlea
6–3, 6–7(2), 6–1
4. 15. marraskuuta 1998 Philadelphia, Yhdysvallat Japanin lippu Ai Sugiyama Yhdysvaltain lippu Monica Seles
Valko-Venäjän lippu Nataša Zvereva
7–5, 4–6, 6–2
5. 17. tammikuuta 1999 Sydney, Australia Japanin lippu Ai Sugiyama Yhdysvaltain lippu Mary Joe Fernandez
Saksan lippu Anke Huber
6–3, 2–6, 6–0
6. 4. huhtikuuta 1999 Hilton Head, Yhdysvallat Tšekin lippu Jana Novotná Itävallan lippu Barbara Schett
Sveitsin lippu Patty Schnyder
6–1, 6–4
7. 23. toukokuuta 1999 Strasbourg, Ranska Japanin lippu Ai Sugiyama Ranskan lippu Alexandra Fusai
Ranskan lippu Nathalie Tauziat
2–6, 7–6(6), 6–1
8. 14. tammikuuta 2001 Hobart, Australia Zimbabwen lippu Cara Black Romanian lippu Ruxandra Dragomir
Espanjan lippu Virginia Ruano Pascual
6–4, 6–1
9. 6. toukokuuta 2001 Hampuri, Saksa Zimbabwen lippu Cara Black Tšekin lippu Květa Peschke
Saksan lippu Barbara Rittner
6–2, 4–6, 6–2
10. 20. toukokuuta 2001 Rooma, Italia Zimbabwen lippu Cara Black Argentiinan lippu Paola Suárez
Argentiinan lippu Patricia Tarabini
6–1, 6–1
11. 17. kesäkuuta 2001 Birmingham, Englanti Zimbabwen lippu Cara Black Yhdysvaltain lippu Kimberly Po-Messerli
Ranskan lippu Nathalie Tauziat
6–1, 6–2
12. 5. elokuuta 2001 San Diego, Yhdysvallat Zimbabwen lippu Cara Black Sveitsin lippu Martina Hingis
Venäjän lippu Anna Kurnikova
6–4, 1–6, 6–4
13. 25. elokuuta 2001 New Haven, Yhdysvallat Zimbabwen lippu Cara Black Jugoslavian lippu Jelena Dokić
Venäjän lippu Nadja Petrova
6–0, 3–6, 6–2
14. 30. syyskuuta 2001 Leipzig, Saksa Ranskan lippu Nathalie Tauziat Tšekin lippu Květa Peschke
Saksan lippu Barbara Rittner
6–4, 6–2
15. 7. huhtikuuta 2002 Sarasota, Yhdysvallat Jugoslavian lippu Jelena Dokić Belgian lippu Els Callens
Espanjan lippu Conchita Martínez
6–7(5), 6–3, 6–3
16. 12. tammikuuta 2003 Hobart, Australia Zimbabwen lippu Cara Black Itävallan lippu Barbara Schett
Itävallan lippu Patricia Wartusch
7–5, 7–6(1)
17. 9. helmikuuta 2003 Hyderabad, Intia Uzbekistanin lippu Iroda Tulyaganova Venäjän lippu Evgenia Kulikovskaya
Valko-Venäjän lippu Tatiana Poutchek
6–4, 6–4
18. 10. tammikuuta 2004 Gold Coast, Australia Venäjän lippu Svetlana Kuznetsova Etelä-Afrikan lippu Liezel Huber
Bulgarian lippu Magdalena Maleeva
6–3, 6–4
19. 6. maaliskuuta 2004 Doha, Qatar Venäjän lippu Svetlana Kuznetsova Slovakian lippu Janette Husárová
Espanjan lippu Conchita Martínez
7–6(4), 6–2
20. 31. lokakuuta 2004 Linz, Itävalta Slovakian lippu Janette Husárová Ranskan lippu Nathalie Dechy
Sveitsin lippu Patty Schnyder
6–2, 7–5
21. 8. tammikuuta 2005 Gold Coast, Australia Bulgarian lippu Magdalena Maleeva Italian lippu Maria Elena Camerin
Italian lippu Silvia Farina Elia
6–3, 5–7, 6–1
22. 6. helmikuuta 2005 Toray Pan Pacific Open, Tokio, Japani Slovakian lippu Janette Husárová Yhdysvaltain lippu Lindsay Davenport
Yhdysvaltain lippu Corina Morariu
6–4, 6–3
23. 8. toukokuuta 2005 Berliini, Saksa Venäjän lippu Vera Zvonarjova Zimbabwen lippu Cara Black
Etelä-Afrikan lippu Liezel Huber
4–6, 6–4, 6–3
24. 25. syyskuuta 2005 Kalkutta, Intia Venäjän lippu Anastasija Myskina Intian lippu Neha Uberoi
Intian lippu Shikha Uberoi
6–1, 6–0
25. 7. tammikuuta 2006 ASB Classic, Auckland, Uusi-Seelanti Venäjän lippu Vera Zvonarjova Ranskan lippu Émilie Loit
Tšekin lippu Barbora Záhlavová-Strýcová
6–3, 6–4
26. 7. toukokuuta 2006 Varsova, Puola Venäjän lippu Anastasija Myskina Espanjan lippu Anabel Medina Garrigues
Slovenian lippu Katarina Srebotnik
6–3, 6–4
27. 13. tammikuuta 2007 Hobart, Australia Venäjän lippu Elena Vesnina Espanjan lippu Anabel Medina Garrigues
Espanjan lippu Virginia Ruano Pascual
2–6, 6–1, 6–2

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Henin leads pack of players who called it quits in 2008 espn.go.com. Viitattu 19.10.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]