Jelena Lihovtseva

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jelena Lihovtseva
Elena Likhovtseva.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 8. syyskuuta 1975 (ikä 44)
Almaty
Kansalaisuus Venäjä
Tennispelaaja
Pituus 174 cm
Paino 60 kg
Kätisyys oikea
Ammattilaisena 1992–2008
Palkintorahat 6 237 556 USD
Kaksinpeli
Paras sijoitus 15. (25.10.1999)
Turnausvoittoja 3
Voitot/tappiot 433–372
Grand Slam -turnauksissa
Australian avoimet puolivälierät (2000)
Ranskan avoimet välierät (2005)
Wimbledon puolivälierät (2002)
Yhdysvaltain avoimet 4. kierros (1994, 1999, 2001, 2003, 2005)
Nelinpeli
Paras sijoitus 3. (27.9.2004)
Turnausvoittoja 27
Voitot/tappiot 526–314
Grand Slam -turnauksissa
Australian avoimet loppuottelu (2004)
Ranskan avoimet loppuottelu (2004)
Wimbledon puolivälierät (2004, 2005)
Yhdysvaltain avoimet loppuottelu (2000, 2004)
Aiheesta muualla
ITF
WTA

Jelena Aleksandrovna Lihovtseva (ven. Елена Александровна Лиховцева, s. 8. syyskuuta 1975 Alma-Ata, Kazakstan) on venäläinen tennispelaaja. Hän aloitti ammattilaisuransa vuonna 1992, kun hän oli 16-vuotias.

Urallaan Lihovtseva voitti kolme kaksinpelin ja 27 nelinpelin turnausta. Hän pääsi Grand Slamin loppuotteluun nelinpelissä neljästi ja sekanelinpelissä viidesti. Jälkimmäisestä hän on voittanut kaksi, ensimmäisen Wimbledonissa 2002 intialaisen Mahesh Bhupathin kanssa ja toisen Australian avoimissa 2007 kanadalaisen Daniel Nestorin parina.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

27. syyskuuta 2004 Lihovtseva saavutti uransa korkeimman listasijoituksen nelinpelissä, kolmas. Kaksinpelissä hänen korkein sijoituksensa on 15, jonka hän saavutti 25. lokakuuta 1999.

11. tammikuuta 1998 Lihovtseva otti uransa ensimmäisen nelinpelin voiton Australiassa japanilaisen Ai Sugiyaman parina.

Grand Slam-turnauksissa hän on päässyt nelinpelin loppuotteluun neljästi, (Zimbabwelaisen Cara Blackin kanssa 2000 Yhdysvalloissa sekä venäläisen Svetlana Kuznetsovan parina Australiassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa 2004) mutta ei ole voittanut vielä yhtäkään. Sekanelinpelissä hän on ollut viidesti loppuottelussa, joista voittajana Wimbledonissa 2002 sekä Australiassa 2007. Lihovtseva hävisi loppuottelun Ranskassa 2003, Australiassa sekä Ranskassa 2006. Näissä sekanelinpeliotteluissa hänen parinaan ovat toimineet Mahesh Bhupathi ja Daniel Nestor.

Lihovtseva lopetti uransa vuonna 2008.[1]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

21. syyskuuta 1999 Lihovtseva meni naimisiin Michael Baranovin kanssa Las Vegasissa.

Turnausvoitot (30)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksinpelit (3)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

No Pvm Turnaus Kenttä Loppuotteluvastustaja Tulos
1. 17. lokakuuta 1993 Montpellier, Ranska Matto Belgia Dominique Monami 6–3, 6–4
2. 5. tammikuuta 1997 Gold Coast, Australia Kova Japani Ai Sugiyama 3–6, 7–6(7), 6–3
3. 28. elokuuta 2004 Forest Hills, Yhdysvallat Kova Tšekki Iveta Benešová 6–3, 6–2

Nelinpelit (27)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

luov. = luovutusvoitto

Voitot turnausluokittain
Tier I (4)
Tier II (10)
Tier III (7)
Tier IV (4)
VS (2)
No Pvm Turnaus Pari Loppuotteluvastustajat Tulos
1. 11. tammikuuta 1998 Gold Coast, Australia Japani Ai Sugiyama Flag of Taipei City.svg Sung-Hee Park
Flag of Taipei City.svg Shi-Ting Wang
1–6, 6–3, 6–4
2. 1. marraskuuta 1998 Luxemburg, Luxemburg Japani Ai Sugiyama Latvia Larisa Neiland
Ukraina Elena Tatarkova
6–7(3), 6–3, 2–0 luov.
3. 8. marraskuuta 1998 Leipzig, Saksa Japani Ai Sugiyama Alankomaat Manon Bollegraf
Romania Irina Spîrlea
6–3, 6–7(2), 6–1
4. 15. marraskuuta 1998 Philadelphia, Yhdysvallat Japani Ai Sugiyama Yhdysvallat Monica Seles
Valko-Venäjä Nataša Zvereva
7–5, 4–6, 6–2
5. 17. tammikuuta 1999 Sydney, Australia Japani Ai Sugiyama Yhdysvallat Mary Joe Fernandez
Saksa Anke Huber
6–3, 2–6, 6–0
6. 4. huhtikuuta 1999 Hilton Head, Yhdysvallat Tšekki Jana Novotná Itävalta Barbara Schett
Sveitsi Patty Schnyder
6–1, 6–4
7. 23. toukokuuta 1999 Strasbourg, Ranska Japani Ai Sugiyama Ranska Alexandra Fusai
Ranska Nathalie Tauziat
2–6, 7–6(6), 6–1
8. 14. tammikuuta 2001 Hobart, Australia Zimbabwe Cara Black Romania Ruxandra Dragomir
Espanja Virginia Ruano Pascual
6–4, 6–1
9. 6. toukokuuta 2001 Hampuri, Saksa Zimbabwe Cara Black Tšekki Květa Peschke
Saksa Barbara Rittner
6–2, 4–6, 6–2
10. 20. toukokuuta 2001 Rooma, Italia Zimbabwe Cara Black Argentiina Paola Suárez
Argentiina Patricia Tarabini
6–1, 6–1
11. 17. kesäkuuta 2001 Birmingham, Englanti Zimbabwe Cara Black Yhdysvallat Kimberly Po-Messerli
Ranska Nathalie Tauziat
6–1, 6–2
12. 5. elokuuta 2001 San Diego, Yhdysvallat Zimbabwe Cara Black Sveitsi Martina Hingis
Venäjä Anna Kurnikova
6–4, 1–6, 6–4
13. 25. elokuuta 2001 New Haven, Yhdysvallat Zimbabwe Cara Black Jugoslavia Jelena Dokić
Venäjä Nadja Petrova
6–0, 3–6, 6–2
14. 30. syyskuuta 2001 Leipzig, Saksa Ranska Nathalie Tauziat Tšekki Květa Peschke
Saksa Barbara Rittner
6–4, 6–2
15. 7. huhtikuuta 2002 Sarasota, Yhdysvallat Jugoslavia Jelena Dokić Belgia Els Callens
Espanja Conchita Martínez
6–7(5), 6–3, 6–3
16. 12. tammikuuta 2003 Hobart, Australia Zimbabwe Cara Black Itävalta Barbara Schett
Itävalta Patricia Wartusch
7–5, 7–6(1)
17. 9. helmikuuta 2003 Hyderabad, Intia Uzbekistan Iroda Tulyaganova Venäjä Evgenia Kulikovskaya
Valko-Venäjä Tatiana Poutchek
6–4, 6–4
18. 10. tammikuuta 2004 Gold Coast, Australia Venäjä Svetlana Kuznetsova Etelä-Afrikka Liezel Huber
Bulgaria Magdalena Maleeva
6–3, 6–4
19. 6. maaliskuuta 2004 Doha, Qatar Venäjä Svetlana Kuznetsova Slovakia Janette Husárová
Espanja Conchita Martínez
7–6(4), 6–2
20. 31. lokakuuta 2004 Linz, Itävalta Slovakia Janette Husárová Ranska Nathalie Dechy
Sveitsi Patty Schnyder
6–2, 7–5
21. 8. tammikuuta 2005 Gold Coast, Australia Bulgaria Magdalena Maleeva Italia Maria Elena Camerin
Italia Silvia Farina Elia
6–3, 5–7, 6–1
22. 6. helmikuuta 2005 Toray Pan Pacific Open, Tokio, Japani Slovakia Janette Husárová Yhdysvallat Lindsay Davenport
Yhdysvallat Corina Morariu
6–4, 6–3
23. 8. toukokuuta 2005 Berliini, Saksa Venäjä Vera Zvonarjova Zimbabwe Cara Black
Etelä-Afrikka Liezel Huber
4–6, 6–4, 6–3
24. 25. syyskuuta 2005 Kalkutta, Intia Venäjä Anastasija Myskina Intian lippu Neha Uberoi
Intian lippu Shikha Uberoi
6–1, 6–0
25. 7. tammikuuta 2006 ASB Classic, Auckland, Uusi-Seelanti Venäjä Vera Zvonarjova Ranska Émilie Loit
Tšekki Barbora Záhlavová-Strýcová
6–3, 6–4
26. 7. toukokuuta 2006 Varsova, Puola Venäjä Anastasija Myskina Espanja Anabel Medina Garrigues
Slovenia Katarina Srebotnik
6–3, 6–4
27. 13. tammikuuta 2007 Hobart, Australia Venäjä Elena Vesnina Espanja Anabel Medina Garrigues
Espanja Virginia Ruano Pascual
2–6, 6–1, 6–2

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Henin leads pack of players who called it quits in 2008 espn.go.com. Viitattu 19.10.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]