Jarmo Teinilä
| Jarmo Teinilä | |
|---|---|
 Jarmo Teinilä lokakuussa vuonna 2022. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. lokakuuta 1967 Tampere |
| Ammatti | kirjailija, duunari |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Jarmo Teinilä (s. 10. lokakuuta 1967 Tampere) on tamperelainen kirjailija ja duunari.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jarmo Teinilä[1] kävi peruskoulun ja lukion Valkeakoskella. Hän valmistui Turun yliopistosta filosofian maisteriksi 2015 pääaineenaan yleinen kirjallisuustiede. Hän on kirjoittanut kirja-arvioita Tuli & Savu -lehteen[2], Turun Ylioppilaslehteen ja Turun Sanomiin. Teinilä perusti Kovasana Kustannuksen 1. lokakuuta 2017 toimien kustantamonsa kustannustoimittajana. Kustantamon toiminta lopetettiin alkuvuodesta 2024.
»Turkulainen kustantamo Kovasana ui häpeilemättä vastavirtaan: ”Ei mitään mukavaa laskelmoitua soopaa, ei Finlandia-kirjoja”.»
(Anniina Karhu Turun Sanomat 16.11.2019[3])
Teinilän runoja on julkaistu kahdessa valtakunnallisessa antologiassa Reviiri (1995)[4] ja Karusellikyytiä (2002). Kirjailijana Teinilää on verrattu muun muassa Hannu Salamaan[5] ja Arto Salmiseen[6]. Kaunis kuin hetero, lyö kuin mies[7] ja Väärän lipun operaatio -dekkariparodiat irvailevat aikalaishulluudelle. Työläistrilogia (Puhallintehdas, Maailmankahva, Isän ääni), jonka jokainen osa on itsenäinen, kuvaa tragikoomisesti duunarien elämää.
Teinilän teksti on kohdakkoin rankkaa ja huumori mustaa; Jani Saxell vihjaa Wareliaanissa 16. helmikuuta 2021 julkaistussa esseessään ”Maailmankahva sanojen takana”, että ehkä kotimaiseen kirjallisuuteen on syntymässä Make Literature Dangerous Again -koulukunta[8]. Tässä yhteydessä Saxell mainitsee[6] Hanna-Riikka Kuisman, Kreetta Onkelin, Aura Nurmin, Ville Hytösen ja Laura Gustafssonin, joiden teoksissa on vastaavaa ikuisen osattomuuden ja maailmanlopun kuvastoa. ”Teinilän romaani tuntuu omassa ajassamme kapinalliselta punk-asenteella tehdyltä ’raatorealismilta’ ruiskutettuna suoraan suoneen.” Saxell kirjoittaa samassa esseessä viitaten romaaniin Maailmankahva[9]. Turun Sanomissa 30.10.2022 Erkki Kanerva kuvailee Teinilän Isän ääni -kirjaa, että se on genreltään rikos-, huumori-, sekoboltsi- ja rakkausromaani.[10]
Toisaalla Esa Mäkijärvi toteaa Demokraattissa Maailmakahva-romaanista: ”Romaani kiinnostaa poliittisuudessaan ja uskonnollisuudessaan.”[11] Roope Lipasti tuo esiin, kuinka Maailmankahva-romaanin telakalla työläisten maailmankuvat törmäävät[12]. Artemis Kelosaari käsittelee Teinilän romaaneja ja kirjailijuutta Imagen esseessä ”Vailla vaaraa”[13]; pitäen näitä molempia sekä Maailmankahva että Isän ääni -romaania esimerkkeinä myönteisestä groteskiudesta. Myös Jari-Olavi Hiltunen viittaa Teinilän huumoriin Kiiltomadon kritiikissään: ”Humoristina Teinilä on satiirikko. Satiiri näkyy ennen muuta henkilökuvissa, joiden ei ole kenties tarkoituskaan olla uskottavia.”[14]
Tua Onnela kuvailee AKT-lehdessä Teinilän trilogian muotoa: ”Jarmo Teinilän viimeisimmät kolme romaania muodostavat väljästi trilogian. Tarinat ovat erillisiä, mutta yhteistä on työelämän, työpaikkojen ihmissuhteiden ja työpaikkahuumorin kuvaus.”[15] Kirjallisuus nykykapitalismissa – Suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin näkökulma -kirjassa s. 40, Kirjallisuustieteen emeritaprofessori Liisa Steinby kirjoittaa siitä kuinka Teinilän Puhallintehtaasta näytetään teollisuuden halpamaihin pakeneminen duunarinäkökulmasta.[16]
Teinilä on Suomen Kirjailijaliiton jäsen ja kuuluu Lounais-Suomen kirjailijat ry:hyn[17].
Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tuonelan mustat linnut. Helsinki: Books on Demand, 2016. ISBN 9789523394001.
- Kaunis kuin hetero, lyö kuin mies. Turku: Kovasana Kustannus, 2017. ISBN 9789526885001.
- Puhallintehdas. Helsinki: Kiuas Kustannus, 2018. ISBN 9789527197097.
- Väärän lipun operaatio. Turku: Kovasana Kustannus, 2018. ISBN 9789526885018.
- Maailmankahva. Sastamala: Warelia, 2021. ISBN 9789525940923.
- Isän ääni. Sastamala: Warelia, 2022. ISBN 9789523870291.
Lastenkirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Villisika nimeltään Sillivika. Kuvitus Kanerva Kartano. Tampere: Kovasana Kustannus, 2022. ISBN 9789527410202. [18]
- Päestikka – Tömpsistä mökkeröiseen! Kuvitus Kanerva Kartano. Kovasana Kustannus, 2022. ISBN 9789527410233. [19]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Yhteystiedot Kovasana Kustannus. Tampere. Viitattu 23.10.2022. [vanhentunut linkki]
- ↑ Tuli & Savu Tuli & Savu. Viitattu 23.10.2022.
- ↑ Turkulainen kustantamo Kovasana ui häpeilemättä vastavirtaan: "Ei mitään mukavaa laskelmoitua soopaa, ei Finlandia-kirjoja" Turun Sanomat. 16.11.2019. Viitattu 24.10.2022.
- ↑ Reviiri Taiteen edistämiskeskus. Arkistoitu 26.10.2022. Viitattu 24.10.2022.
- ↑ ”Jarmo Teinilän haastattelu Pispalan kirjastolla 30.9.2021”.
- ↑ a b Maailmankahva sanojen takana by warelia Issuu. Viitattu 23.10.2022.
- ↑ Jarmo Teinilä huomasi ympärillään lähes täydellisiä romaanihenkilöitä ja kirjoitti heistä kolmannen kirjansa Turun Sanomat. 27.3.2018. Viitattu 25.10.2022.
- ↑ Maailmankahva sanojen takana by warelia Issuu. Viitattu 24.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Maailmankahva – Tyrvään Prykin verkkokauppa Holvi. Viitattu 23.10.2022.
- ↑ Päässä kuuluu isän ääni – Jarmo Teinilän tuore rikosromaani kertoo viinavarasto Naalista, joka sijaitsee jossakin päin Suur-Turkua ts.fi. 30.10.2022. Viitattu 30.10.2022.
- ↑ Kirja-arvio: Vetävässä työläisromaanissa telakka on elämän vertauskuva Demokraatti. 23.9.2021. Viitattu 24.10.2022.
- ↑ Luolamiesten parissa Turun Aika. Viitattu 24.10.2022.
- ↑ Kelosaari, Artemis: Vailla Vaaraa. Image, marraskuu 2022. A-lehdet. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.11.2022.
- ↑ Jarmo Teinilä Puhallintehdas Kiiltomato. Viitattu 24.10.2022.
- ↑ Terminaalin tarinoita AKT verkkolehti. Viitattu 24.10.2022.
- ↑ Ojajärvi, Jussi & Sevänen, Erkki & Steinby, Liisa: Kirjallisuus nykykapitalismissa — Suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin näkökulma, s. 40. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2018.
- ↑ (ei otsikkoa) Lounais-Suomen kirjailijat. 25.4.2013. Wordpress. Viitattu 23.10.2022.
- ↑ Supermummon kotona ja metsän syleilyssä – Lastenkirjojakin voi vallan hyvin kirjoittaa minä-muodossa ts.fi. 13.4.2022. Viitattu 24.10.2022.
- ↑ Rita, Niina: [https://kuiske.fi/haastattelussa-jarmo-teinila-ja-kanerva-kartano/ Haastattelussa: Jarmo Teinilä ja Kanerva Kartano Sillivika ja Päestikka seikkailevat Pohjois-Karjalassa] Kulttuurimedia Kuiske. 7.12.2022. Kulttuurimedia Kuiske. Viitattu 8.12.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lipasti, Roope: Luolamiesten parissa (Jarmo Teinilän haastattelu) Turun aika. 10.12.2021. Arkistoitu .
- Onnela, Tua: Terminaalin tarinoita AKT-lehti. 26.9.2022. Arkistoitu .