Jaakko Lassila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jaakko Lassila
Jaakko Lassila, Armi Ratia ja Klaus Waris vuonna 1965.
Jaakko Lassila, Armi Ratia ja Klaus Waris vuonna 1965.
Henkilötiedot
Muut nimet Jaakko Sakari Lassila
Syntynyt27. maaliskuuta 1928
Vaasa
Kuollut4. heinäkuuta 2003 (75 vuotta)
Helsinki

Jaakko Sakari Lassila (27. maaliskuuta 1928 Vaasa – 4. heinäkuuta 2003 Helsinki) oli merkittävä elinkeinoelämän vaikuttaja Suomessa. Hän toimi vakuutusyhtiö Pohjolan pääjohtajana ja Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajana. Vaasan yliopisto on nimennyt Lassilan kauppatieteiden kunniatohtoriksi vuonna 1988[1].

Elämäkerta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakko Lassila väitteli kauppatieteiden tohtoriksi Helsingissä vuonna 1966. Hän työskenteli vakuutusyhtiö Pohjolan toimitusjohtajana vuosina 1974–1983 sekä Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajana vuosina 1983–1991. Lassilalla oli lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä elinkeinoelämän luottamustehtäviä. Hän toimi muun muassa Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä vuosina 1970–1974 sekä Helsingin kauppakorkeakoulun kanslerina 1989–1992.

Uransa loppupuolella hän sai kritiikkiä niin sanotuista Kouri-kaupoista, joissa KOP toimi osakekauppojen rahoittajana. Lassilan pääjohtajakaudella Kansallis-Osake-Pankki teki maaliskuussa 1984 Suomen siihen saakka suurimman pankkikaupan hankkimalla liki 60 prosentin osake-enemmistön sveitsiläisestä Nordfinanz-Bankista Zürichistä[2] ja avasi helmikuussa 1985 ensimmäisenä suomalaisena pankkina sivukonttorin New Yorkissa Yhdysvalloissa.[3] Tamminiemen pesänjakajat -kirjassa Lassila nimettiin "rahavallan Reaganiksi" mahdollisena elinkeinoelämän presidenttiehdokkaana vuoden 1982 presidentinvaalissa.[4]

Lassila toimi monien muiden luottamustehtäviensä ohella sukunsa yhtiön Lassila & Tikanojan johtokunnan jäsenenä vuodesta 1963 alkaen sekä johtokunnan ja myöhemmin hallituksen puheenjohtajana 1970–1998. Hän piti tätä tehtävää omakohtaisesti tärkeämpänä kuin kymmeniä muita hallitustehtäviään eri yhtiöissä.[5]

Lassila kuului suomalaisten taloustieteilijöiden O-ryhmään. — Muistelmansa Markka ja ääni: Suomalaisen pääoman palveluksessa hän julkaisi vuonna 1993.

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ https://archive.today/20131005213505/http://old-www.uwasa.fi/ystavat/kunniatohtorit/
  2. ↑ Mitä Missä Milloin: Kansalaisen vuosikirja 1985, s. 55. Helsinki: Otava, 1984.
  3. ↑ Mitä Missä Milloin: Kansalaisen vuosikirja 1986, s. 46. Helsinki: Otava, 1985.
  4. ↑ Lauantaiseura: Tamminiemen pesänjakajat, s. 99. Tampere: Kustannus-Vaihe, 1981.
  5. ↑ Koskivirta, Anu: Tarina arjesta: Lassila & Tikanoja 1905–2005, s. 124, 302. Lassila & Tikanoja Oyj, 2005. ISBN 952-91-8415-8

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuisma, Markku: ”Lassila, Jaakko (1928–2003)”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 752–754. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0 Teoksen verkkoversio.
  • Lassila, Jaakko: Markka ja ääni: Suomalaisen pääoman palveluksessa. Kirjayhtymä, 1993. ISBN 951-26-3879-7

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jaakko_Lassila&oldid=22676429”