J. A. Bergman

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johan Albert (J. A.) Bergman (4. tammikuuta 1844 Lapväärtti3. lokakuuta 1924, Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Hän käytti myös nimimerkkiä J. A. B.

Bergmanin vanhemmat olivat kappalainen, varapastori Johan August Bergman ja Hedvig Kristina Basilier. Hän pääsi ylioppilaaksi Vaasan lukiosta 1862 ja opiskeli Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1869. Bergman toimi Oulussa opettajana 1871–1886 ja Pietarsaaren ruotsalaisen alkeiskoulun ja reaalikoulun ruotsin, suomen ja uskonnon kollegana 1886–1898. Hän oli Pohjois-Suomi -lehden päätoimittajana 1895–1898.

Bergmanin esikoisteos "runollinen kalenteri" Kalervo (1871) sisälsi hänen omia runojaan sekä Kalevalasta ja Kantelettaresta mukailtuja runoja. Kirjassa oli mukana myös maalaisnäytelmä Halut älyn pettää ja yksi esitelmä. Samana vuonna Bergman julkaisi myös Kirjallisessa Kuukausilehdessä Homeroksen Ilias-eepoksesta tekemänsä käännösharjoitelman Hektorin vainomus ja kuolo.

Bergmanin tunnetuin teos, 1881 ilmestynyt romaani Nevalaiset, käsitteli nurmeslaisten talonpoikien kapinaa veronkantaja Simo Affleckia vastaan vuonna 1710. Romaaniin liittyi romanttisena aineksena Juhani Nevalaisen ja Elsa Sormuisen lemmentarina.

Vuonna 1902 Bergman julkaisi toisen historiaan sijoittuvan kertomuksensa Sulikki joka kertoi pakanallisen hämäläisnoidan Kammon tyttären Sulikin tuhoisaksi osoittautuvan lemmentarinan. Tapahtumat sijoittuivat piispa Tuomaan aikaan vuoteen 1238. Bergman oli aiemmin julkaissut myös Pohjanmaalle sijoittuvan kansankuvauksen Aunolan emäntä jonka aiheena oli Aumolan talon rikkaan emännän petollinen lapsenomistusjuttu ja siitä seuraava häpeä.

Bergman oli naimisissa 1876–1919 Amanda Karolina Olinin (k. 1919) kanssa.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kalervo : Runollinen Kalenteri, tehnyt J. A. B. Oulu 1871
  • Nevalaiset : historiallis-romantillinen kertomus Itä-Suomesta. Oulun kirjapaino, Oulu 1881 (ilmestyi 1916 Kariston kustantamana nimellä Nurmeksen kapina, historiallinen kertomus Itä-Suomesta)
  • Aumolan emäntä, novelli, kirjoittanut J. A. B. WSOY 1885
  • Lyhyt selitys mailman rakennuksesta, kirj. J. A. B. Kansanvalistus-seuran toimituksia 51. Kansanvalistus-seura, Helsinki 1886
  • Kertomuksia. K. F. Kivekäs, Oulu 1889
  • Sulikki : kertomus pakanuuden viimeajoilta Hämeessä. Boman & Karlsson, Hämeenlinna 1902

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]