Ivan Golitsyn
Ivan Jurjevitš Golitsyn (ven. Иван Юрьевич Голицын; k. 1583) oli venäläinen ruhtinas, kuvernööri, pajari, päämies ja voivodi Venäjän tsaari Iivana Julman aikana.[1][2]
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ivan Jurjevitš Golitsyn syntyi aristokraattiseen Golitsyn-ruhtinassukuun.[1] Golitsyn oli ruhtinas Juri Mihailovitš Bulgakov-Golitsynin ja Ksenija Golitsynin poika.[1][2]
Ivanin vaimo oli Irina Ivanovitš Mstislavskaja. Pariskunta sai viisi lasta: Andrei, Ivan, Jelena, Marfa ja Jevdokija.[1][2]
Ruhtinatar Jevdokija avioitui pajari Aleksandr Romanovin kanssa, joka oli Venäjän tsaari Mikael Romanovin setä.[1][2]
Ruhtinatar Jelena avioitui pajari Gregori Mihailovitš Aminevin kanssa.[1][2] Heidän poikansa on Aminoff-suvun kantaisä Fjodor Grigorjevitš Aminov.[1][2]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Golitsyn osalistui taisteluihin Kolyvan alueella, joka sijaitsee Novosibirskin alueella Etelä-Siperiassa.[1][2] Golitsyn johti pajareiden lapsista koostunutta joukko-osastoa, joka kuului hallitsijan rykmenttiin.[1][2] Golitsyn johti samaa joukko-osastoa taisteluissa Ruotsia vastaan.[1][2] Golitsyn osallistui sotaan tataareja vastaan Kolomnassa ja Tulassa.[1][2] Hänet ylennettiin Tulan kuvernööriksi vuonna 1566.[1][2] Vuonna 1568 hänet siirrettiin suuren rykmentin varakuvernööriksi.[1][2] Rykmentti taisteli Krimin kaanikuntaa vastaan.[1][2] Hänet siirrettiin takaisin Tulan kuvernööriksi vuonna 1570.[1][2] Vuonna 1572 hänet siirrettiin Permin kuvernööriksi.[1][2] Vuonna 1573 hänet ylennettin kaartin rykmentin kuvernööriksi.[1][2] Golitsyn korotettiin pajarin arvoon vuonna 1574.[1][2] Vuonna 1575 hänet ylettiin suuren rykmentin komentajaksi Serpukhovissa.[1][2] Vuonna 1577 hänestä tuli suuren rykmentin kuvernööri Kalugassa.[1][2] Hän oli Novgorodin voivodi vuonna 1580 ja myöhemmin Pihkovan voivodi.[1][2] Golitsyn toimi viimeisinä vuosinaan Novgorodin kuvernöörinä.[1][2]