Isoruusukirva

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Isoruusukirva
Siivellinen yksilö
Siivellinen yksilö
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Nivelkärsäiset Hemiptera
Alalahko: Kirvansukuiset Sternorrhyncha
Yläheimo: Aphidoidea
Heimo: Kirvat Aphididae
Alaheimo: Putkikirvat Aphidinae
Tribus: Macrosiphini
Suku: Macrosiphum
Alasuku: Macrosiphum
Laji: rosae
Kaksiosainen nimi

Macrosiphum rosae
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Isoruusukirva Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Isoruusukirva Commonsissa

Isoruusukirva (Macrosiphum rosae) on hyvin yleinen kirvalaji. Sillä on merkitystä myös viljelyskasvien tuholaisena.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isoruusukirvan siivettömät yksilöt ovat päärynänmuotoisia, kiiltäväpintaisia kirvoja, joiden väri vaihtelee tummanvihreästä vaaleanpunaiseen ja ruskehtavan violettiin. Tuntosarvet ovat keskiosastaan vaaleat, mutta muutoin mustat. Vaharauhasputket ja usein myös pää sekä keskiruumiin etuosa ovat mustat. Takaruumiin kärjen cauda on pitkä ja vaalea, samoin raajat, joskin reiden ja säären kärkiosat ovat mustat. Vaharauhasputket ovat silmiinpistävän pitkät, jopa lähes puolet ruumiin pituudesta, ja kaartuvat selvästi ulospäin. Ruumiin pituus 1,7–4,2 mm.[1][2]

Kromosomiluku 2n=10.[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isoruusukirvaa tavataan kaikkialla maailmassa pois lukien Itä- ja Kaakkois-Aasia.[1] Pohjois-Amerikkaanlaji levisi Euroopasta vuonna 1841.[3] Suomessa lajia tavataan koko maassa[4].

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isoruusukirvalla tapahtuu osittainen isännänvaihto. Keväällä kirvat elävät primääri-isäntinä toimivilla luonnonvaraisilla tai viljellyillä ruusuilla muodostaen tuoreille versoille kirvakolonioita ja lisääntyen neitseellisesti. Alkukesällä syntyvät siivekkäät yksilöt siirtyvät sekundääri-isäntiin,joita ovat etenkin purtojuuri- ja virmajuurikasvit, mutta myös muut ruusukasvit sekä vähemmissä määrin muiden kasviheimojen lajit. Osa kirvoista pysyttelee ruusuissa koko kesän. Syksyllä alkaa syntyä koiraita ja suvullisesti lisääntyviä naaraita, jotka palaavat ruusuille, parittelevat ja naaraat munivat. Munat talvehtivat.[1][2][5]

Laji on etenkin viljeltyjen ruusujen tuholainen. Isoruusukirva levittää ainakin 11 kasvien virustautia.[6]

Ravintokasvit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Primääri-isäntiä ovat ruusut (Rosa), sekundääri-isäntiä monet muut kasvilajit ainakin 20 eri kasviheimosta.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]