Islam Venäjällä
 |
| Osa artikkelisarjaa |
| Islam maittain |
|---|
 |
| Afrikka |
| Aasia |
| Eurooppa |
| Pohjois-Amerikka |
| Oseania |
| Etelä-Amerikka |
Islam on Venäjällä kristinuskon jälkeen toiseksi suurin uskonto, ja sen historia alueella on yli tuhat vuotta vanha. 2010-luvulla muslimien lukumääräksi on eri lähteissä arvioitu noin 15–25 miljoonaa.[1][2] Yleisen käsityksen mukaan luku on lähellä 20 miljoonaa, joka merkitsee 14–15 % väestöosuutta.[2]
Venäjän islaminuskoisiin etnisiin ryhmiin kuuluu noin 15 miljoonaa ihmistä. Lisäksi Venäjällä on siirtotyöläisiä Keski-Aasian valtioista, kuten Kirgisiasta, Uzbekistanista ja Tadžikistanista, joiden kansalaiset ovat merkittävä osa Venäjän noin yhdeksästä miljoonasta siirtotyöläisestä. Venäjän suurmufti, sheikki Rawil Gaynetdin arvioi, että 80 % heistä on muslimeja. Lisäksi Venäjän maahanmuuttoviraston mukaan maassa on noin viisi miljoonaa laitonta maahanmuuttajaa.[2]
Suuri osa Venäjän muslimeista asuu Moskovassa ja muilla suurkaupunkialueilla, kuten Pietarissa. Heitä on myös paljon alueilla, jossa historiallisesti on asunut islamilaista väestöä, kuten Volgalla ja Pohjois-Kaukasiassa.[1]
Islamin asema merkittävänä venäläisenä uskontona ortodoksisen kristinuskon rinnalla alkoi Katariina Suuren aikana tehdyistä valloituksista.[3] Ensimmäinen nykyisen Venäjän alueelle perustettu islamilainen valtio oli Volgan Bulgaria, josta tuli islamilainen vuonna 922. Perustan islamin leviämiselle Kaukasiaan loi Persian arabivalloitus 600-luvulla.[4]
Islamin monimuotoisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurin osa Venäjän muslimeista on hanafi-lakikoulukuntaan kuuluvia sunneja, mutta jotkut sunnit noudattava shafi’i -madhhabin mukaista islamia. Venäjän harvalukuiset šiiat ovat enimmäkseen Pamirista kotoisin olevia azereita tai tadzikkeja. Useimmat heistä asuvat Dagestanissa.[1]
Venäjän muslimeista 89 % ilmoitti uskovansa Jumalaan ja profeetta Muhammediin ja 44 % sanoi uskonnon olevan erittäin tärkeä osa heidän elämäänsä.[2][5]
Islamilainen terrori
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venäjän muslimeista 8 % piti itsemurhaiskuja siviilejä vastaan ainakin joskus oikeutettuina, jos niiden tarkoitus oli puolustaa islamia.[6]
2000-luvun alussa Venäjä kärsi islamilaisesta terrorista enemmän kuin mikään muu ei-islamilainen maa. Valtaosa iskuista liittyi Tšetšenian sotiin ja Pohjois-Kaukasian levottomuuksiin. Crocus City Hallin isku vuonna 2024 osoitti kuitenkin, että jihadistinen terrori on edelleen merkittävä uhka Venäjälle.
Eniten kuolonuhreja vaatineita terroritekoja ovat olleet seuraavat.
- Moskovan teatterikaappaus vuonna 2002, jossa kuolleiden määrän on länsimaissa arvioitu ylittäneen 200.[7]
- Beslanin koulukaappaus vuonna 2004, jossa kuolleita oli yli 330.[8]
- Crocus City Hallin isku Moskovassa vuonna 2024, jossa kuolonuhreja oli 144 ja haavoittuneita yli 382.[9][10][11][12]
Poliittiset vaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosina 2005–2020 Venäjän valtio käytti yli neljä miljoonaa ruplaa islamilaisen koulutuksen kehittämiseen.[13] Presidentti Vladimir Putin on hakenut tukea Venäjän islamilaisen väestön keskuudesta. Ruotsin islaminvastaisten mielenosoitusten jälkeen Putin muistutti Koraanin häpäisyn olevan rangaistava teko Venäjällä." [14] Hän on myös todennut, että ortodoksinen usko on lähempänä islamia kuin katolilaisuus[15]. Venäjän islamilaiset johtajat olivat eri mieltä Venäjän osallistumisesta Syyrian sotaan, mutta suurin osa tuki sitä.[16] Venäjän päämufti Talgat Tadžuddin ja muut vaikutusvaltaiset muslimit Venäjällä tukivat myös Venäjän hyökkäystä Ukrainaan[17].
Pew Research Centerin mukaan 76 % venäläisistä suhtautui vuonna 2019 myönteisesti oman maansa muslimeihin.[18]
Tunnettuja Venäjän muslimeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Muhammedžan Husainov – mufti
- Islam Itljašev – laulaja
- Ramzan Kadyrov – Tšetšenian päämies
- Gabdennasyr Kursavi – imaami, teologi
- Islam Mahatšev – vapaaottelija
- Šihabetdin Mardžani – teologi, historioitsija
- Habib Nurmagomedov – vapaaottelija
- Kamil Samigullin – mufti
- Šamil – imaami, sotapäällikkö
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Akhmetova, Elmira: ”Russia”, Teoksessa: Yearbook of Muslims in Europe. Vol 5. Toim. Jørgen Nielsen, Samim Akgönül, Ahmet Alibašić & Egdunas Racius, s. 517–530. Brill, 2013. ISBN 978-90-04-25456-5
- Pew Research Center: The World’s Muslims: Unity and Diversity. Compete Report PDF Pew Research Center. 9.8.2012. Viitattu 28.3.2021.
- Pew Research Center: The World’s Muslims: Religion, Politics and Society. Complete Report PDF 30.4.2013 Pew Research Center.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 Islam in Russia aljazeera.com. Viitattu 12.11.2023.
- 1 2 3 4 Akhmetova 2013, s. 547
- ↑ Anke von Kugelgen; Michael Kemper; Allen J. Frank, Muslim culture in Russia and Central Asia from the 18th to the early 20th centuries, vol. 2: Inter-Regional and Inter-Ethnic Relations, Berlin: Klaus Schwarz Verlag, s. 355–384,
- ↑ Boris Egorov: When & how Islam came to Russia rbth.com. 2022. Viitattu 12.11.2023.
- ↑ Pew 2012, s. 8, 38 (pdf)
- ↑ Pew Researc Center, 2013, Complete Report PDF s. 216
- ↑ Moscow theater hostage crisis of 2002 Encyclopaedia Britannica. 29.2.2024.
- ↑ Michael, Ray ym.: Beslan school attack Encyclopædia Britannica. 13.4.2017. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 3.9.2021. (englanniksi)
- ↑ Moskovan iskun uhriluku nousi 137 kuolleeseen Yle Uutiset. 24.3.2024. Viitattu 24.3.2024.
- ↑ Kokkonen, Yrjö & Niikko, Satu-Maria & Osipova, Elisa & Nuuttila, Sakari & Reunamäki, Ilmari: Moskovan terrori-iskussa kuoli ainakin 133 ihmistä – iskun tekijöiksi epäillyt otettu kiinni 22.3.2024. Yle. Viitattu 23.3.2024.
- ↑ Kauppinen, Ina & Airasvirta, Elisa: Isis ilmoitti olevansa Moskovan iskun takana – Putin kommentoi iskua Ilta-Sanomat. 22.3.2024. Viitattu 23.3.2024.
- ↑ Väite: Moskovan terroriepäilty uhitteli poliisille jo ennen kuin häntä epäiltiin iskusta www.iltalehti.fi. Viitattu 29.3.2024.
- ↑ Cultures of Islam: Vernacular Traditions and Revisionist Interpretations across Russia (s. 23) centralasiaprogram.org. 2021. Viitattu 13.11.2023.
- ↑ Desecrating Quran crime in Russia: President Putin geo.tv. 29.6.2023. Viitattu 13.11.2023.
- ↑ Window on Eurasia: Putin Says Orthodoxy ‘Closer to Islam than Catholicism Is’ risu.ua. 17.12.2010. Viitattu 13.11.2023.
- ↑ Are Russia’s 20 million Muslims seething about Putin bombing Syria? washingtonpost.com. 7.3.2016. Viitattu 13.11.2023.
- ↑ Gulnaz Sibgatullina: Russia’s Muslim Leaders on the Invasion of Ukraine: United in a Display of Loyalty, Divided in Competition for Power ponarseurasia.org. 7.4.2022. Viitattu 13.11.2023.
- ↑ Minority groups pewresearch.org. Viitattu 12.11.2023.