Moskovan suurmoskeija
| Moskovan suurmoskeija | |
|---|---|
| Московская соборная мечеть | |
 |
|
| Osoite | Vypolzov per. 7, 129090 Moskova[1] |
| Sijainti | Moskova, Venäjä |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | moskeija |
| Valmistumisvuosi | 1904 (vanha moskeija), 2015 |
| Purkuvuosi | 2011 (vanha moskeija) |
| Korkeus |
72 m (minareetti), 46 m (keskuskupoli)[2] |
| Kerrosluku | 6 |
| Kerrosala | noin 19 000 m2 |
| Verkkosivut | |
|
tilaa 10 000 rukoilijalle |
|
 |
|
Moskovan suurmoskeija (ven. Московская соборная мечеть, Moskovskaja sobornaja metšet) on Moskovassa Venäjällä sijaitseva, vuonna 2015 avattu suurmoskeija, jossa on tilaa noin 10 000 rukoilijalle. Moskeija on eräs niistä pyhäköistä, joita Venäjän valtionjohto on luonnehtinut "Euroopan suurimmaksi" moskeijaksi.[3]
Suurmoskeija rakennettiin aiemman, vuonna 1904 rakennetun ja syksyllä 2011 puretun, tataariyhteisön keskuksena toimineen pienemmän Moskovan katedraalimoskeijan paikalle. Tämä moskeija oli rakennettu tataarikauppiaiden vuonna 1902 hankkimalle maa-alueelle.[2] Vanhan osin puisen moskeijan purkamista kritisoitiin vanhaa moskovalaista arkkitehtuuria suojelevien ja monien muslimijohtajien taholta barbaariseksi teoksi. Moskovan katedraalimoskeija oli maan ainoa myös Neuvostoliiton aikana toimintaansa jatkanut moskeija. Edellisen kerran uskonnollinen rakennus purettiin Moskovassa neuvostoaikana vuonna 1978.[2][4][5] Islamin suurten juhlapyhien aikaan jopa 100 000 uskovaisen kerrottiin kokoontuneen samanaikaisesti pyhäköön ja sen ympärille rukoilemaan.[2]
Kremlin virallinen tiedotus kuvasi tyyliltään ja rakenteellisesti täysin uuden suurmoskeijan rakentamista katedraalikoskeijan "uudelleenrakentamiseksi" ja rakennuksen avajaisia "moskeijan uudelleenavaamiseksi".[6]
Suurmoskeijan rakennuskuluiksi raportoitiin 170 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Suurimmaksi lahjoittajaksi (100 milj. USD) mainittiin venäläinen liikemies, miljardööri ja Venäjän liittokokouksessa Dagestania edustava senaattori Suleiman Kerimov.[7][8]
Aivan moskeijan pohjoispuolella sijaitsee suuri Olimpijski -sisäurheiluhalli[1] (Олимпийский, joka oli esimerkiksi vuoden 1980 kesäolympialaisten ja Eurovision laulukilpailujen 2009 tapahtumapaikka). Urheiluhallin tuhannet parkkipaikat ovat myös suurmoskeijassa kävijöiden käytössä.
Tarve rakentaa lisää moskeijoita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2012 tehdyn laajan Arena-arvokartoituksen perusteella Moskovan väestöstä vajaa neljä prosenttia oli islaminuskoisia.[9] Noin 12 miljoonan ihmisen kaupungissa tämä tarkoittaa lähes puolta miljoonaa islaminuskoista. Lehdistössä esitetään tosin usein myös tuntuvasti suurempia arvioita (esim. 2 milj. tai joka kuudes moskovalainen),[10][5] lähtien Venäjän keskimääräisestä islaminuskoisten määrästä. Tällöin unohdetaan islamin vahva keskittyminen erityisesti Venäjän eteläisiin alueisiin (kuten Pohjois-Kaukasian tasavaltoihin, Tatarstaniin ja Baškortostaniin) eikä nojauduta tutkittuun tietoon (kuten Arena-tutkimus). Noin 200 000 moskovalaista todetaan aktiivisesti islaminuskoa harrastavaksi.[5]
Moskovassa toimi suurmoskeijan valmistuttua kaikkiaan vain viisi virallista moskeijaa. Tämän lisäksi kaupungissa toimi ainakin 40 epävirallista "kellarimoskeijaa". Tilannetta pidettiin ongelmallisena, sillä epävirallisten pienmoskeijoiden arvioitiin voivan edesauttaa radikaalin islamilaisuuden leviämistä.[11] Tilanteen parantamiseksi Moskovaan haluttiin rakentaa useita uusia moskeijoita lähivuosina. Venäjän muftineuvosto kertoi, että Moskovan seudulle suunniteltiin vielä suurempaa, noin 20 000 rukoilijan moskeijaa Moskovan kehätien ulkopuolelle. Tälle oli uutisen mukaan saatu jo lupa.[5][10] Lisäksi jokaiseen Moskovan piirikuntaan haluttaisiin rakentaa pienempi, noin 2 000 rukoilijalle soveltuva moskeija. Levada-tutkimuskeskuksen mukaan yli puolet (51 %) moskovalaisista oli kuitenkin uusien moskeijoiden rakentamista vastaan alkuvuodesta 2015.[5]
Imaameja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bedretdin Alimov (1904–1912)[12]
- Safa Alimov (1912–1921)[12]
- Abdulvadud Fattahetdinov (1922–1928)[13]
- Ismail Muštari (1954–1956)[14]
- Halil Nasretdinov (1936–1953)[15]
- Ahmetzjan Mustafin (1956–1986)[16]
- Rizautdin Basyrov (1964–1987)[17]
- Ravil Gainutdin (1987)[18]
- Rais Bilal (1991)[19]
- Ildar Alautdinov (2003)[20]
- Islam Zaripov (2006)[21]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kontakty Moskovskaja sobornaja metšet, mihrab.ru. Viitattu 17.5.2016. (venäjäksi)
- ↑ a b c d 5 facts about Moscow’s new central mosque 23.9.2015. Russia Beyond The Headlines, RBTH, rbth.com, osa Rossijskaja Gazeta -mediakonsernia. Viitattu 17.5.2016. (englanniksi)
- ↑ Katriina Töyrylä: Katso video: Moskovan suurmoskeija vihittiin – Putin muistutti Venäjän monikulttuurisuudesta 23.9.2015. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 17.5.2016.
- ↑ Natalya Krainova: Historic Mosque Demolished on 9/11 Anniversary 13.9.2011. themoscowtimes.com. Viitattu 17.5.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Vasily Kolotilov: One of Europe's Biggest Mosques to Open in Moscow 22.9.2015. themoscowtimes.com. Viitattu 17.5.2016. (englanniksi)
- ↑ Moscow’s Cathedral Mosque has reopened after reconstruction 23.9.2015. kremlin.ru. Viitattu 17.5.2016. (englanniksi)
- ↑ Arkistoitu kopio 24.9.2015. islamtoday.net. Arkistoitu 4.8.2016. Viitattu 17.5.2016. (englanniksi)
- ↑ The World's Billionaires. No. 1121 Suleiman Kerimov. Net Worth As of 5/17/16: $7.7 Billion 17.5.2016. forbes.com. (englanniksi)
- ↑ Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (Laaja, 56 900 henkilölle tehtyyn kyselyyn pohjautuva atlas siitä, mihin Venäjä uskoo. Moskovan yhteenveto s. 192. Tämä 240-sivuinen teos ladattavissa pdf-tiedostona (84,1 MB)) 21.12.2012. sreda.org. Viitattu 17.5.2016. (venäjäksi)
- ↑ a b Arkistoitu kopio 23.9.2015. russia-insider.com. Arkistoitu 4.6.2016. Viitattu 17.5.2016. (englanniksi)
- ↑ Putin Opens New Mosque in Moscow Amid Lingering Intolerance 23.9.2015. nytimes.com. Viitattu 17.5.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Ислам в Москве: энциклопедический словарь idmedina.ru. Viitattu 12.2.2024.
- ↑ Московская Cоборная мечеть: возникновение и первые годы деятельности muslim.ru. Arkistoitu 28.3.2018. Viitattu 12.2.2024.
- ↑ Исмаил Муштари mihrab.ru. Arkistoitu 19.10.2018. Viitattu 12.2.2024.
- ↑ Проявления репрессивно-идеологического диктата властей на мусульман Москвы в годы советской власти idmedina.ru. Arkistoitu 7.6.2019. Viitattu 12.2.2024.
- ↑ Ахметзян Мустафин mihrab.ru. Arkistoitu 19.10.2018. Viitattu 12.2.2024.
- ↑ Ризаутдин Басыров mihrab.ru. Arkistoitu 19.10.2018. Viitattu 12.2.2024.
- ↑ Муфтий шейх Равиль Гайнутдин mihrab.ru. Arkistoitu 28.3.2018. Viitattu 12.2.2024.
- ↑ Раис Билял mihrab.ru. Arkistoitu 28.3.2018. Viitattu 12.2.2024.
- ↑ Ильдар Аляутдинов mihrab.ru. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 12.2.2024.
- ↑ Зарипов Ислам Амирович dumrf.ru. Arkistoitu 9.11.2017. Viitattu 12.2.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Moskovan suurmoskeija Wikimedia Commonsissa
- Helena Haavisto: "Maanalaisten moskeijoiden lisääntyminen levittää ääri-islamismia" (27.9.2015) (verkkouutiset.fi)
- Cathedral Mosque, photos (englanniksi) (structurae.net)