Indalinjoki
| Indalinjoki | |
|---|---|
 Karta Indalsalven position.gif |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Ruotsi |
| Läänit | Västernorrland |
| Maakunnat | Jämtland, Medelpad [1] |
| Kunnat | Timrå |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Indalinjoen vesistö |
| Pinta-ala | 26 726,5 km² [2] |
| Järvisyys | 10 % [3] |
| Pääuoman pituus | 426 km [4] |
| Pääuoman osuudet | Indalinjoki ←Gevsjöströmmen ←Indalinjoki ←Enan ←Sylälven ←(puro) |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Ånnsjön, Ånn, Åre [5][2] |
| Laskupaikka | Timrå, Timrån kunta [6][2] |
| Läpivirtausjärvet | Storsjön |
| Sivu-uomat | Långan (d), Ammerån (d), Ljustorpsån (d), Ammerån (en), Hårkan (d) |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 526 m mpy. |
| Laskukorkeus | 0 m |
| Korkeusero | 526 m |
| Pituus | 360 km [2] |
| Kaltevuus | 1,46 m/km |
| Keskiylivirtaama | 1 160 m³/s (MHQ) [7] |
| Keskivirtaama | 475 m³/s (MQ) [7] |
| Keskialivirtaama | 170 m³/s (MNQ) [7] |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Indalinjoki (ruots. Indalsälven) on Ruotsissa Västernorrlandin läänissä virtaava 360 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Indalinjoen vesistön 426 kilometriä pitkän pääuoman alajuoksun [4]. Joen valuma-alueen pinta-ala on 26 727 neliökilometriä. ja se laskee Pohjanlahden Selkämereen Timrån kunnassa. Vesistöä on muokattu voimakkaasti vesivoiman tuottamiseksi.[2][3][8][6][9]
Sen sivujokia ovat ainakin Kallströmmen, Långan, Hårkan ja Ammerån. Indalinjoessa toimii 24 vesivoimalaitosta, joiden vuosittainen tuotanto on yhteensä 9,6 terawattituntia.[10]
Vesivoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Indalsälvenin pääuomassa on 25 vesivoimalaitosta: Bergeforsen, Järkvissle, Hölleforsen, Stadsforsen, Svarthålsforsen, Hammarforsen, Gammelänge, Krångede (250 MW), Stugun, Näverede, Midskog, Granboforsen, Kattstrupeforsen, Hissmofors V/VI, Mörsil, Järpströmmen, Anjan, Juveln, Torrön, Sällsjö, Slagsån, Duved, Handöl nedre, Handöl övre ja Sillre. Voimaloiden yhteisteho on 1 832 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 9 022 gigawattituntia.[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Indalsälven Nationalencyklopedin. Viitattu 2.6.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e Indalinjoki (SE693665-158220) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 25.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Arkistoitu – Internet Archive) (Excel-tiedostoon, selitykset (Arkistoitu – Internet Archive)), 13.11.2009, viitattu, 1947–2282, 25.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Eklund, Anna: Sveriges vattendrag (PDF), Faktablad nr 44, 2010, SMHI, viitattu 21.3.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Indalinjoen lähdejärvi Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 25.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Indalinjoen alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 25.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Indalinjoen vesistö (Excel-lomake nro 62705), Vattenwebb, SMHI, viitattu 29.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 25.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Kuhlins, Leif: Indalsälven, vattenkraft.info, viitattu 28.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Suomalaiset energiayhtiöt ostivat merkittävän osuuden ruotsalaista vesivoimaa 27.6.2013. Helen. Viitattu 2.6.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Indalinjoki Wikimedia Commonsissa
