Inarijoki
Inarijoki | |
---|---|
Alkulähde |
useita latvajokia Koutokeinon kaakkoisosassa |
Laskupaikka | Tenojoki |
Maat | Suomi, Norja |
Inarijoki (pohjoissaameksi Anárjohka ja norj. Anárjohka) on Suomen ja Norjan rajajoki Lapissa Karigasniemestä etelään. Inarijoki alkaa Norjan Koutokeinosta, Ylä-Inarijoen kansallispuistosta (norjaksi Øvre Anárjohka nasjonalpark) useista latvahaaroista. Sieltä joki virtaa Suomen rajalle ja edelleen rajaa pitkin Karigasniemeen. Suomen puolella joki kulkee Inarin ja Utsjoen kuntien alueilla. Joki kuuluu Tenojoen vesistöalueeseen ja on yksi Tenojoen sivujoista.[1][2]
Asutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Inarijoki on erämainen rajajoki, jonka varrella asutus on hyvin harvaa.[3] Varsinainen kylä jokivarressa on muutamia taloja käsittävä Angeli lähes 60 kilometriä jokivartta Karigasniemestä etelään.[1] Angelin kohdalla Inarijoen varsi kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Aluetta pidetään hyvänä esimerkkinä saamelaisesta vuotuismuuttojen perinteestä, jossa vuodenaikojen vaihtumisen myötä muutettiin esimerkiksi kesä- ja talviasumusten välillä. [4][5]
Inarijoen varteen on aikeena rakentaa uusi poroaita, joka estäisi porojen kulkemisen Suomen ja Norjan välisen rajan yli Angelin ja Palkasjoen (Bálggatjohka[1]) välisellä osuudella.[6]
Kalastus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Inarijoki muodostaa yhdessä Kaarasjoen kanssa kuuluisan lohijoen Tenojoen. Tenon latvajokena Inarijoki saa enimmillään vain rippeitä siitä nousulohien paljoudesta, joka nousee kesällä Jäämerestä syntymäjokeensa Tenoon.lähde?
Inarijoen tiedetään olleen hyvä helmenpyyntijoki ennen jokihelmisimpukan uhanalaistumista.[7][8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Paikkatietoikkuna kartta.paikkatietoikkuna.fi. Viitattu 26.6.2023.
- ↑ Norgeskart www.norgeskart.no. Viitattu 26.6.2023.
- ↑ Väestö tilastointialueittain Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2023.
- ↑ Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet www.ymparisto.fi. Viitattu 26.6.2023.
- ↑ Ylä-Lappi – Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Ympäristöministeriö ja Syke, 2021. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Suomen ja Norjan välistä poroesteaitasopimusta tarkennettiin | Lapin ELY-keskus www.sttinfo.fi. Viitattu 26.6.2023.
- ↑ Markus Juutinen: Itäisten saamelaiskielten helmeä merkitsevien sanojen alkuperäkysymys jultika.oulu.fi. 2022. Viitattu 26.6.2023.
- ↑ Veersalu, Aune: Helmestyksen historiaa – monenlaisia helmenpyytäjiä. Pohjoisten virtojen raakut, 2006, s. 50-57. Metsähallitus. Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Inarijoki Wikimedia Commonsissa