Ilmi Järvelin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ilmi Linnea Järvelin (o.s. Ikäheimonen, 21. tammikuuta 1926 Kotka[1] – 28. tammikuuta 2002 Tampere[2]) oli suomalainen kirjastonhoitaja, koulutoimentarkastaja ja historiantutkija. Hän toimi kirjastonjohtajana Joensuun kaupunginkirjasto - Pohjois-Karjalan maakuntakirjastossa vuosina 1969–1974 ja Pohjois-Karjalan läänissä koulutoimentarkastajana vastuualueenaan vapaa sivistystyö[3] vuosina 1974–1987. Hän on tutkinut kirjastoalan historiaa erityisesti Pohjois-Karjalassa. Järvelin väitteli yhteiskuntatieteiden tohtoriksi vuonna 1998.[4]

Koulutus ja työuran alku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmi Järvelin kirjoitti ylioppilaaksi Turussa[2] vuonna 1946.[1] Hän suoritti Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa Helsingissä kirjastotutkinnon vuonna 1949 ja valmistui yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi 1950. Maisteriksi hänet promovoitiin vuonna 1956[1][2][3]  Toimittuaan kirjastonhoitajana mm. Yhteiskunnallisen korkeakoulun kirjastossa[1] Järvelin siirtyi perustamaan Pohjola-opistoa (kansanopisto) Haukiputaalle yhdessä Sakari Kiurun ja Esko Järvelinin kanssa.[5] Hän työskenteli opiston apulaisjohtajana sekä kirjastonhoitajana ja opetti siellä humanistisia aineita[2] vuosina 1956–1958.[1][2] Ilmi Järvelinin puoliso Esko Järvelin valittiin vuonna 1958 Joensuun kaupungin sosiaalijohtajaksi[6] ja perhe muutti Joensuuhun. 

Kansalaisopiston johtaja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmi Järvelin johti vuosina 1958–1960 kansalaisopistoa, joka tuolloin oli nimeltään Joensuun vapaaopisto.[1] [7] Järvelinin aikana vapaaopisto sai laajemmat ja tarkoituksenmukaisemmat tilat entisestä Tyttölyseosta.[8] Hänen kaksivuotisena johtaja-aikanaan aloitettiin myös alle 16-vuotiaiden lasten musiikinopetus, joka laajeni myöhemmin musiikkiopistoksi.[8][5] Hän tuki vapaaopiston toimintaa myöhemmin koulutoimentarkastajana.[8]Järvelin toimi myös Joensuun lyseossa ruotsin kielen ja historian tuntiopettajana 1959–1961[2] ja historian vanhempana lehtorina 1961–1962.[1][2]

Maakuntakirjastonhoitaja ja kirjastonjohtaja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun kaupunginkirjaston palvelukseen Ilmi Järvelin tuli vuonna 1962 vasta perustettuun laitoskirjastonhoitajan virkaan, josta siirtyi samana vuonna vuoden 1961 kirjastolain mahdollistamaan maakuntakirjastonhoitajan virkaan.[9] Joensuun kaupunginkirjasto oli saanut ensimmäisenä Suomessa maakuntakirjasto-oikeudet ja Järvelin loikin yhdessä silloisen kirjastonjohtajan Katri Kokkosen kanssa uraauurtavia käytäntöjä, joita muissakin maakuntakirjastoissa alettiin soveltaa.[5] Järvelinin laatima pohjoiskarjalaisten kirjailijoiden bibliografia on myöhemmin ollut pohjana Latvavesiltä-kirjailijatietokannalle.[10] Maakuntakirjastotyössä hän piti tärkeänä, että ihmiset kirjastojen välityksellä pääsivät asuinpaikasta riippumatta opinnoissaan ja harrastuksissaan tarvitsemansa tiedon lähteille.[11]  Kirjastonjohtajaksi Järvelin valittiin vuonna 1969. Hänen toimiessaan kirjastonjohtajana järjestettiin kaksi vuotta kestänyt taidelainaamokokeilu[12], johon Joensuun taiteilijaseuran ylläpitämä Suomen vanhin taidelainaamo pohjautuu.[13]  Kirjastoaineiston lainamäärät puolestaan kasvoivat puoleen miljoonaan.[12] 

Koulutoimentarkastaja ja vapaan sivistystyön edistäjä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1974 Järvelin nimitettiin Pohjois-Karjalan lääninhallitukseen vapaan sivistystyön koulutoimentarkastajaksi[14], jonka vastuualueena olivat sekä kirjastot että opistot.[15]  Järvelinin hoitaessa tehtävää kolmentoista vuoden ajan kansalais- ja työväenopistojen toiminta Pohjois-Karjalassa kehittyi merkittävästi. Päätoimisten opettajien määrä lisääntyi neljästä[16] neljäänkymmeneenkahteen ja myös opetustuntien määrä  kohosi huomattavasti.[15] Opetuksen sisältöä opistoissa yhtenäistettiin ja organisoitiin opettajien ja muun henkilökunnan täydennyskoulutus.[17] Järvelin piti tärkeänä jatkuvaa suunnittelua, kokeiluja ja aktiivista seurantaa opistotyön laadullisessa kehittämisessä ja korosti lääninhallinnon ja opistojen tiivistä yhteistyötä.[16]

Järvelinin työkauteen koulutoimentarkastajana ajoittui kulttuuri- ja kirjastoalan voimakas kehitys.17c[18] Työn painopiste siirtyi valvonnasta neuvontaan, suunnitteluun ja kirjasto-, koulu- ja kulttuuritoimen keskinäiseen  yhteistyöhön.17c[18] Kirjastotoimi sai uudenlaisen, entistä suuremman painoarvon yleisessä kulttuuripolitiikassa.17d[18] Järvelinin toimesta alettiin järjestää läänin pienoiskirjastopäiviä kirjastotyön tason kohottamiseksi erityisesti haja-asutusalueilla.[17]17a[18] Pienoiskirjastopäivillä käsiteltiin vuosittain eri teemoja ja sovittiin tarvittavista toimenpiteistä. Tarkastelun kohteena olivat sivukirjastot v. 1980, kirjastolautakunta 1981, aineistonvalinta 1982, kirjastorakentaminen 1983 ja v. 1986 pohdittiin uutta kirjastolakia ja –asetusta sekä tiedonhaun apuvälineitä.17a[18] Kokouksiin osallistui kirjastojen henkilökunnan lisäksi runsaasti luottamushenkilöitä.17a[18] Niillä käydyn keskustelun ansiosta kirjastojen kehittämissuunnitelmat mm. aineistonvalinnassa konkretisoituivat yksityiskohtaisiksi tavoitteiksi.[17] Kirjastojen ja koulujen yhteistyötä puolestaan rakennettiin solmimalla sitä koskevat sopimukset kaikissa kunnissa.[19] Järvelin vastasi myös kirjastonhoitajapulan helpottamiseksi järjestetyn läänitason pätevöittämiskoulutuksen ja myöhemmin täydennyskoulutuksen suunnittelusta ja johtamisesta.17e[18]

Ilmi Järvelinin asiantuntemusta käytettiin niin ikään valtakunnallisissa tehtävissä.[14] 17b[18]  Hänen artikkeleitaan ilmestyi paitsi sanomalehti Karjalaisessa ja Kirjastolehdessä myös kokoomateoksissa[2]17b[18][20][21][4]  Monipuolisena kulttuurihenkilönä tunnetulla Järvelinillä oli hyvät yhteydet muihin kulttuurialan toimijoihin.[2] Hän vaikutti kulttuurielämässä kulttuuripolitiikan ja kirjallisuuden edustajana Pohjois-Karjalan läänin taidetoimikunnassa; jäsenenä vuosina 1977-82  ja varapuheenjohtajana vuosina 1980-82.[2]

Järvelinin innovatiivisuus ja idearikkaus ei jäänyt huomiotta. Kansanvalistusseura palkitsi hänet ansioistaan vapaan sivistystyön edistäjänä erityisesti Pohjois-Karjalassa. Perusteluissa painotettiin Järvelinin aloitteellisuutta ja kykyä innostaa.[5] Häntä kiitettiin myös inhimillisyydestä ja välittömyydestä.[14] Palkinto, Rauni Liukon veistos Byrokraatti[22], oli myös tunnustus läänitasolla tehdystä kulttuurityöstä ja hallinnossa osoitetusta vireydestä.[14]

Kirjastohistorian tutkija 

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirryttyään eläkkeelle vuonna 1987 Järvelin paneutui kirjastoalan historiaan, jota oli tutkinut jo aiemmin. Hänen kirjastotieteen ja informatiikan lisensiaatintutkimuksensa Neuvonnasta neuvontaan: Kirjastontarkastuksen historia 1800-luvun lopulta 1990-luvulle hyväksyttiin Tampereen yliopistossa vuonna 1992.[23] Sitä seurasi vuonna 1998 väitöskirja Kunnankirjastojen toimintaedellytykset ja kirjastontarkastajan rooli kirjastotoiminnan kehittämisessä Kuopion läänin tarkastuspiirissä v. 1921-1961.[23][24]   Tutkimus osoitti, että kunnallinen kirjastotoimi kehittyi kaikkialla Suomessa jotakuinkin samalla tavalla ja kehitys oli mahdollista kirjastontarkastajien ohjauksen ja valvonnan ansiosta.[23][24] [4]

Julkaisut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvelin, Ilmi: Neuvonnasta neuvontaan: Kirjastontarkastuksen historia 1800-luvun lopulta 1990-luvulle. Kirjastotieteen ja informatiikan lisensiaatintutkimus Tampereen yliopistossa, 1992.

Järvelin, Ilmi: Kunnankirjastojen toimintaedellytykset ja kirjastontarkastajan rooli kirjastotoiminnan kehittämisessä Kuopion läänin tarkastuspiirissä v. 1921-1961 . Väitöskirja  - Tampere : Tampereen yliopisto, 1998, s. 463 ISBN: 9514443322

Järvelin, Ilmi: ”1950-luku: Kehityksen vuosikymmen”. Teoksessa Kirjastojen vuosisata: yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla, s. 147–162. Toim. Ilkka Mäkinen. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 1999. ISBN 951-692-470-0.

JÄRVELIN, ILMI. KIRJASTOVIRKAILIJAT YLEISÖÄ PALVELEMASSA. - 1998. Julkaisussa: Elämää entisajan Joensuussa. - , S. 283-291 – käsittelee kirjastonhoidon ja kirjastohenkilöstön kehitystä Joensuussa (mm. nimitykset)

JÄRVELIN, ILMI. 1950S : THE DECADE OF WAIT OR THE DECADE OF PROGRESS AFTER ALL. - 2001. THE DECADE OF WAIT OR THE DECADE OF PROGRESS AFTER ALL Julkaisussa: FINNISH PUBLIC LIBRARIES IN THE 20TH CENTURY [TAMPERE] : TAMPERE UNIVERSITY PRESS : TAJU [JAKAJA], 2001 ISBN: 9514451716 NID.

Järvelin, Ilmi. Kansalaiskirjastojen juurtuminen pohjoiskarjalaiseen maaperään. – 1994 Julkaisussa: Meillä ja muualla. - , s. 54-67 Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen vuosikirja : 2,.Julkaisutiedot: Joensuu : Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys, 1994 ISBN: 9519666419 nid.

Pohjoiskarjalaisia kirjailijoita : bibliografia. - Joensuu : [Joensuun kaupunginkirjasto - Pohjois-Karjalan maakuntakirjasto], 1991 ISBN 9519949054  (Perustuu Ilmi Järvelinin laatimaan samannimiseen bibliografiaan)

JÄRVELIN, ILMI. KANSANVALISTUSTA LAHJAVAROIN : ERÄS VAIHE NURMEKSEN KIRJASTOHISTORIAA. – 1991

Järvelin, Ilmi. Koulukirjasto / Ilmi Järvelin. - [Joensuu] : Pohjois-Karjalan lääninhallitus, 1986

Järvelin, Ilmi. Pohjoiskarjalaisia kirjailijoita : bibliografia / Ilmi Järvelin. - 4. korj. ja täyd. p. - Joensuu : [Joensuun kaupunginkirjasto], 1983 ISBN 9519949054 (aiemmat painokset 1968, 1971 ja 1979)

Aurinko säteineen : lapseni taiteilee / [julk.: Kuopion, Mikkelin ja Pohjois-Karjalan läänien taidetoimikunnat ; toimituskunta: taidetoimikuntien lastenkulttuurityöryhmä: Ilmi Järvelin...et al. ; teksti, taitto ja valokuvat: Heikki Hamarila]. - Kuopio ; Mikkeli : Kuopion, Mikkelin ja Pohjois-Karjalan läänien taidetoimikunnat, 1982

Joensuun kaupunginkirjasto 1862-1982 : maakuntakirjastotoimintaa 20 vuotta / [kirjoittajat] Ilmi Järvelin ... [et al.]. - Joensuu : Joensuun kaupunki, 1982

Elokuva : Pohjois-Karjalan läänin taitetoimikunnan teemalehti -81 / Ilmi Järvelin. - Joensuu : Pohjois-Karjalan läänin taidetoimikunta, 1981

Itäsuomalaisen lapsen päivä / kuvaajat: Leena Anttila...[et. al] ; teksti: Elina Karjalainen ja Ilmi Järvelin ; toim. ja taitto: Topi Ikäläinen ja Mikko Savolainen ; [julk.] Kuopion läänin taidetoimikunta...[et al.]. - [Iisalmi] : Iisalmen kamera [jakaja], 1979 ISBN: 9519920323 ( nid. )

JÄRVELIN, ILMI. JOENSUUN KAUPUNGINKIRJASTON KIRJAVARAT JA LAINAUSLIIKE 1862-63. – 1973

Järvelin, Ilmi. Ensimmäinen vaan ei ainoa. Kymmenen vuotta maakuntakirjastotoimintaa Pohjois-Karjalassa 1962-1972. - [Joensuu] : Joensuun kaupungin kirjasto, 1972

Järvelin, Ilmi. Kirjastoliikkeen vaiheita Pohjois-Karjalassa vv. 1850-1930 / Ilmi Järvelin. - Joensuu : [Ilmi Järvelin], 1966.

Järvelin, Ilmi. Joensuun kaupunginkirjasto 1862-1962 / Ilmi Järvelin. - Joensuu : Joensuun kaupunki, 1962

Järvelin, Ilmi: Havaintoja Neuvostoliiton kirjasto-oloista Kirjastolehti 1953 :1, s. 26-30 

Ilmi Järvelinin artikkelit Käkönen-tietokannassa[25]  

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g Suomen kirjastonhoitajat ja informaatikot 1980 = Finlands bibliotekarier och informatiker 1980 / [julkaisija] Suomen kirjastoseura = Finlands biblioteksförening ; [toimitustyö: Ylva Lindholm]. - Helsinki : Suomen kirjastoseura, 1980 ISBN: 9519025324 nid.
  2. ↑ a b c d e f g h i j Väisänen, Ritva: Vainajia : yhteiskuntatieteiden tohtori Ilmi Järvelin. Karjalainen, 31.01.2002, s. 4.
  3. ↑ a b Kansanvalistusseura palkitsi Ilmi Järvelinin. Karjalan maa, 18.12.1984, s. 11.
  4. ↑ a b c Väisänen, Ritva: Ilmi Järvelin tohtoriksi. Väitös. Karjalainen, 23.05.1998, s. 5.
  5. ↑ a b c d Huuskonen, Alpo: Vapaan sivistystyön luonnonilmiö : Kansanvalistusseura muisti Ilmi Järveliniä. Karjalainen, 18.12.1984.
  6. ↑ Kehdosta hautaan : asiakirjanäyttely Joensuun maakunta-arkistossa / [Laat. Jaana Kilkki]. - Joensuu : Joensuun maakunta-arkisto, 1991, s. 1
  7. ↑ Joensuun vapaaopisto 1920–2006 Joensuun seudun kansalaisopisto. Arkistoitu 13.10.2017. Viitattu 13.10.2017.
  8. ↑ a b c Välitalo, Liisa, Luentolautakunnasta oppilaitokseksi : Joensuun vapaaopisto 70 vuotta / [Liisa Välitalo]. - [Joensuu] : [Joensuun vapaaopisto], 1990, s. 35
  9. ↑ Joensuun historia. Osa 6, Vuodet 1954-1980. - Joensuu : Joensuun kaupunki, 1998, s. 186
  10. ↑ Latvavesiltä - pohjoiskarjalaisten kirjailijoiden tietokanta Joensuun seutukirjasto - Pohjois-Karjalan maakuntakirjasto.
  11. ↑ Järvelin, Ilmi: Maakuntakirjastotyötä kymmenen vuotta. Kirjastolehti, 1972, nro 1, s. 317.
  12. ↑ a b Tarma, Heikki: Lainakirjastosta seutukirjastoksi. Joensuun kirjaston historiaa, s. 19. Teoksessa: Kirjasto virtaa : Joensuun kaupunginkirjasto 150 vuotta / toimitus Seija Salminen ; graafinen suunnittelu ja taitto Marja Purto. - [Joensuu] : Joensuun seutukirjasto - Pohjois-Karjalan maakuntakirjasto, 2012. ISBN: 9789525011159 s, 6-27
  13. ↑ Taidelainaamo Joensuun taiteilijaseura. Viitattu 17.10.2017.
  14. ↑ a b c d Kärki, Riitta: Kansanvalistusseuran vuoden 1984 palkinto Ilmi Järvelinille. Pohjois-Karjala, 18.12.1984.
  15. ↑ a b Väisänen, Ritva: Vanha Rouva eläkkeelle. Karjalainen, 22.05.1987, s. 7.
  16. ↑ a b Järvelin, Ilmi: Kansalaisopistot Pohjois-Karjalassa. Opistolehti, 1986, s. 28.
  17. ↑ a b c Järvelin, Ilmi: Valintaperiaatteet kehittyvät. Kirjastolehti, 1982, nro 5, s. 245-246.
  18. ↑ a b c d e f g h i Järvelin, Ilmi: Neuvonnasta neuvontaan: Kirjastontarkastuksen historia 1800-luvun lopulta 1990-luvulle. Kirjastotieteen ja informatiikan lisensiaatintutkimus Tampereen yliopistossa, 1992. s. 331(17a), s. 339 (17b), 352, 353 (17c), 353 (17d), 337-338 (17e)
  19. ↑ Järvelin, Ilmi: Kirjastotoimen tehoviljelyä Pohjois-Karjalassa. Kirjastolehti, 1982, nro 7-8, s. 378-381.
  20. ↑ Järvelin, Ilmi. Kansalaiskirjastojen juurtuminen pohjoiskarjalaiseen maaperään. – 1994 Julkaisussa: Meillä ja muualla. - , s. 54-67 Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen vuosikirja : 2,.Julkaisutiedot: Joensuu : Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys, 1994 ISBN: 9519666419 nid.
  21. ↑ Järvelin, Ilmi: ”1950-luku: Kehityksen vuosikymmen”. Teoksessa Kirjastojen vuosisata: yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla, s. 147–162. Toim. Ilkka Mäkinen. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 1999. ISBN 951-692-470-0.
  22. ↑ Vuoden sivistyspalkinto 17.10.2017. Kansanvalistusseura.
  23. ↑ a b c Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Ilmi Järvelinin informaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Kunnankirjastojen toimintaedellytykset ja kirjastontarkastajan rooli kirjastotoiminnan kehittämisessä Kuopion läänin tarkastuspiirissä v. 1921-1961tarkastetaan... Tampereen yliopisto. Viitattu 17.10.2017.
  24. ↑ a b Kunnankirjastojen toimintaedellytykset ja kirjastontarkastajan rooli kirjastotoiminnan kehittämisessä Kuopion läänin tarkastuspiirissä v. 1921-1961 / Ilmi Järvelin. - Tampere : Tampereen yliopisto, 1998, s. 463 ISBN: 9514443322
  25. ↑ Käkönen (Ilmi Järvelinin artikkelit) Joensuun seutukirjasto - Pohjois-Karjalan maakuntakirjasto. Arkistoitu 15.3.2017. Viitattu 18.10.2017.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ilmi_Järvelin&oldid=22175491”