Iivar Ahava

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Anders Iivar Ahava, sukunimi vuoteen 1906 Winter (8. tammikuuta 1873 Kuopio19. lokakuuta 1947 Joensuu) oli suomalainen hallintoneuvos ja lakimies.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahavan vanhemmat olivat rehtori Evert Winter ja Josefina Otteliana Telén. Hän pääsi ylioppilaaksi Kuopion lyseosta 1891 ja suoritti kameraalitutkinnon 1894 ja oikeustutkinnon 1895. Varatuomarin arvon hän sai 1898. Ahava toimi Viipurin hovioikeudessa kanslistina 1903–1904 ja notaarina 1904–1909. Hän oli eduskunnan sihteeri 1909–1918 ja korkeimman hallinto-oikeuden hallintoneuvos 1918–1943. Hän omisti myös maatilan Kiteellä. Ahava oli Suomen lakimiesyhdistyksen puheenjohtaja 1925–1926, Henkivakuutusyhtiö Salaman johtokunnan jäsen 1923–1947, valtionasiamies Osuuskassojen keskuslainarahastossa 1922–1933 ja valtion metsistä tapahtuneen puutavaran myynnin säännöstelykomitean puheenjohtaja 1930–1931.

Ahava harrasti sukututkimusta ja julkaisi muisteluksia Winter-suvun vaiheista, isänsä elämäkerran (1922, 1931) sekä omat muistelmansa (1918). Hän oli naimisissa vuodesta 1899 Natalia Popoffin (k. 1948) kanssa. Juristi, oikeusministeriön kansliapäällikkö Teini Ahava oli heidän poikansa.[1]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiopäiväjärjestys ja eduskunnan työjärjestys selityksillä varustettuna. WSOY 1914
  • Säätyvaltiopäiväin pöytä- ja asiakirjain sisällys. luettelo (muiden avust. ). 1915
  • Hovioikeuden herrasta kamaripalvelijaksi: virkamiehen muistelmia. Otava 1918
  • Köyhäinhoitolaki ja kerjäämistä koskevat vaivaishoitoasetuksen säännökset selityksillä varustettuina. WSOY 1923
  • Sukumuistoja ja minkä mitäkin Kiteelta. Tekijä, Helsinki 1922
  • Lakiasiain käsikirja; päätoimittaja Esko Hakkila; toimituskunta: Iivar Ahava ym. WSOY 1929, 1936, 1939
  • Kuopiolainen koulumies Evert Winter * 19/5 1834, [kuollut] 15/1 1917 ja vähän koulunkin historiaa ja historioita. WSOY 1931
  • Rieti Itkonen: Kunnallismiehen käsikirja; tarkastanut Iivar Ahava. WSOY 1934
  • Kaksikymmentä vuotta Suomen itsenäisyyttä: katsaus eduskunnan toimintaan vuodesta 1917 vuoteen 1937; toim. Kaarlo Nuorvala; teoksen toimittamista ovat avustaneet kirjoituksin, muistelmin ja käsikirjoitusta tarkastaen Iivari Ahava ym. Tietoteos, Helsinki 1937
  • Kiteeltä minkä mitäkin: muistoja ja tarinoita. Pohjois-Karjalan kirjapaino 1943
  • Paha pajari: Pajarin tarina / J. Maukonen; Pajarin tytär Oiti / (Iivar Ahavan muistelmien mukaan). Kiteen elinkeino- ja matkailulautakunta, Kitee 1985

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sen Karjalan osan kreikanuskoisista seurakunnista, joka on Ruotsin valtakuntaan kuuluva: historiallinen tutkielma 1; jonka Kunink. Turun Akatemian korkea-arv:n filos. tiedek:n luvalla vaatimattomasti alistavat julkisesti tarkastettavaksi Adolphus Henricus Winter Phil. Mag. ja Gustavus Fredericus Hjerppe Karjalaisia Suuremmassa oppisalissa marrask. 30 p. 1796.; suomentanut Iivari Ahava. P. Sergein ja Hermanin veljeskunta, Sortavala 1931, 2. painos Ortokirja, Joensuu 1986
  • Sen Karjalan osan kreikanuskoisista seurakunnista, joka on Ruotsin valtakuntaan kuuluva: historiallinen tutkielma 2; jonka Kunink. Turun akatemian korkea-arv:n filos. tiedek:n luvalla alistavat julkisesti tarkastettavaksi Maist. Adolphus Henricus Winter Kuopion trivialikoulun konrehtori ja Haartm. stipend. Johannes Agapetus Törngren Uusmaalainen Math. oppisalissa 21 p. jouluk. 1797 tavall. aikaan aamupäiv.; suomentanut Iivari Ahava. P. Sergein ja Hermanin veljeskunta, Sortavala 1931, 2. painos Ortokirja, Joensuu 1986

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuka kukin on 1954, s. 17. Viitattu 10.3.2024.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kautto, Timo: Ahava, Iivar (1873–1947) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 1.11.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.