Ihantalan kartano
Ihantalan kartano sijaitsi Viipurin maalaiskunnassa, jonka Suomi toisessa maailmansodassa joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle. Kartanon historia alkaa vuodesta 1639, jolloin Lindved Hästesko sai oikeuden perustaa säterin Ihantalan kylään.[1] Tämän yhden manttaalin perintötilan osti 1820 kreivi Fabian von Steinheil, joka hankki ja liitti tilaan kolme muuta tilaa, jotka olivat yhteensä 2/3 manttaalia. Myöhemmin maatilan ovat omistaneet kenraali Nikolai von Rechenberg ja pankinjohtaja A. Ramstén, joka myi sen kreivi Nik. Sieversille 1903. Seuraavaksi kartano siirtyi Alfred Kordelinin ja A. Saarelan omistukseen. Heidän aikanaan Ihantalan hovin metsät hakattiin ja puut myytiin. Vuonna 1907 Suomen valtio osti kartanon, jonka pinta-ala silloin oli 1 969,81 hehtaaria. Kartanon maille muodostettiin vuokraoikeudella 45 pien- ja palstatilaa ja niille 270 hehtaarin yhteismetsä. Kartanon emätilasta tehtiin 109 hehtaarin suuruinen maatila, joka sekin vuokrattiin yksityiselle maanviljelijälle.[2]
Kartanon jäljelle jääneelle maalle perustettiin koulutila, jonne 1913 järjestettiin Ihantalan kasvatuslaitos. Koulutilalle hankittiin 1916 lisää maata niin että pinta-alaksi tuli 55,4 hehtaaria, josta 26,6 hehtaaria oli viljelykelpoista. Väliaikainen kasvatuslaitos toimi kartanon kaksikerroksisessa päärakennuksessa, jossa oli 13 huonetta. Laitokseen voitiin sijoittaa 7–15-vuotiaita poikia yhteensä 35. Pojat otettiin laitokseen joko yleisen tuomioistuimen määrääminä tai hakemuksen perusteella, jolloin vaadittiin kouluhallituksen lastensuojeluosaston hyväksyntä. Lastensuojeluosasto laati suunnitelman Suomen kasvatuslaitosten uudelleenjärjestelemiseksi ja ehdotti Ihantalan laitoksen siirtämistä toiselle paikkakunnalle. Tällöin paikkakunnan väestö päätti anoa tilaa ja sen rakennuksia perusteilla olleen Ihantalan seurakunnan tarpeisiin, sillä niistä saataisiin seurakunnalle pappila ja papinvirkatalo.[2] Kasvatuslaitoksen toiminta loppui 1919.[1] Ihantalan kartanon päärakennus kunnostettiin kirkkosaliksi ja rakennuksen päätyyn rakennettiin kellotorni. Ihantalan kirkon vihki käyttöön Viipurin hiippakunnan piispa Erkki Kaila 6. marraskuuta 1927.[3] Kirkko tuhoutui sodassa 1940.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Iso tietosanakirja, Otava 1932, osa 4, palsta 1346, hakusana Ihantala.
- ↑ a b Tietosanakirja, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1922, osa 11 (täydennysosa), palsta 405, hakusana Ihantala.
- ↑ Kaipolan kylän esittely (Arkistoitu – Internet Archive) (viitattu 19.8.2014.)