Ian White

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ian White
Henkilötiedot
Syntynyt4. kesäkuuta 1984 (ikä 39)
Steinbach, Manitoba,
Kanada
Kansalaisuus  Kanada
Jääkiekkoilija
Pelipaikka puolustaja
Maila oikea
Pituus 178 cm
Paino 84 kg
Pelinumero 18
Pelaajaura
Pääsarjaura 2005–2015
Seurat Toronto Maple Leafs (NHL)
Calgary Flames (NHL)
Carolina Hurricanes (NHL)
San Jose Sharks (NHL)
Detroit Red Wings (NHL)
Traktor Tšeljabinsk (KHL)
NHL-varaus 191. varaus, 2002
Toronto Maple Leafs

Ian White (s. 4. kesäkuuta 1984 Steinbach, Manitoba, Kanada) on uransa lopettanut kanadalainen jääkiekkoilija. Hän on pienikokoinen ja laukoo rightin puolelta. Whitea on verrattu Brian Rafalskiin. Hän pelasi toisinaan myös hyökkääjänä.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Junioriura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

White varattiin WHL-joukkue Swift Current Broncosiin WHL Bantam Draftin 83. pelaajana jo kesällä 1999,[1] mutta hän siirtyi sinne Manitoban paikallisista juniorisarjoista kaudeksi 2000–2001. Hän pelasi siellä kohtalaisen hyvän tulokaskauden tekemällä 69 ottelussa tehot 21+32=43. White oli Broncosin toiseksi tehokkain puolustaja Jay Langagerin jälkeen.[1] Kaudella 2001–2002 hän teki läpimurtonsa WHL:ssä tekemällä 70 runkosarjaottelussa tehot 32+47=79. White voitti pelipaikastaan huolimatta joukkueen sisäisen piste-, maali- sekä syöttöpörssin, jonka voiton hän jakoi Tim Smithin kanssa. Hän voitti WHL:n puolustajien piste- ja maalipörssin ja valittiin kauden päätteeksi liigan itäisen konferenssin toiseen tähdistökentälliseen. White palkittiin myös WHL:n urheilullisimpana pelaajana Brad Hornung Trophylla.[1][2] Toronto Maple Leafs varasi hänet kuudennella kierroksella 191. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2002.

Kaudella 2002–2003 White teki Broncosissa 64 runkosarjaottelussa tehot 24+44=68. Hän oli joukkueen kolmanneksi paras pistemies edellään myöhemmin myös Maple Leafsin organisaatiossa joukkuetovereina pelanneet Jeremy Williams ja Ben Ondrus. White voitti WHL:n puolustajien maalipörssin ja tuli puolustajien pistepörssissä kolmanneksi edellään vain Kelowna Rocketsin Tomáš Slovak ja Seattle Thunderbirdsin Tomáš Mojzis. Hänet valittiin kauden päätteeksi WHL:n itäisen konferenssin ensimmäiseen tähdistökentälliseen sekä koko CHL:n toiseen tähdistökentälliseen.[1][2] White teki kesäkuussa 2003 kolmivuotisen tulokassopimuksen Toronto Maple Leafsin kanssa.

White pelasi WHL:ssä vielä lähes koko kauden 2003–2004. Hänen runkosarjansa jäi 43 ottelun mittaiseksi nilkkavamman takia ja samasta syystä Whitelta jäi väliin myös alle 20-vuotiaiden MM-kilpailut. Hän teki pelaamissaan otteluissa tehot 9+23=32 ja oli Broncosin eniten maaleja sekä toiseksi eniten pisteitä tehnyt puolustaja Aaron Romen jälkeen.[1] Keväällä 2004 White pelasi kahdeksan AHL-ottelua Toronto Maple Leafsin farmijoukkueessa St. John's Maple Leafsissa tehden siellä neljä syöttöpistettä.

Ammattilaisura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Whiten ammattilaisuran ensimmäinen kokonainen kausi oli 2004–2005, joka kului kokonaan St. John's Maple Leafsissa. Hän teki 78 runkosarjaottelussa tehot 4+22=26 ja oli joukkueen toiseksi tehokkain puolustaja Brendan Bellin jälkeen.[1] Kaudella 2005–2006 Toronto Maple Leafsin farmiseura oli Toronto Marlies. White teki siellä 59 runkosarjaottelussa tehot 8+29=37 ja hän oli jälleen toiseksi tehokkain puolustaja Bellin jälkeen.[1] White teki kauden aikana myös NHL-debyyttinsä Maple Leafsissa, jossa hän pelasi 12 ottelua tehoin 1+5=6. White teki hänen viidessä ensimmäisessä NHL-ottelussaan tehot 1+4=5.

Varsinaisen NHL-tulokaskautensa 2006-2007 White pelasi kokonaan ylhäällä Toronto Maple Leafsissa ja teki siellä 76 runkosarjaottelussa tehot 3+23=26. Hän oli San Jose Sharksin Matt Carlen jälkeen kauden toiseksi tehokkain tulokaspuolustaja. Whiten pakkiparina pelasi useimmiten 201-senttinen Hal Gill ja kaksikkoa kutsuttiin lempinimillä "Barney" ja "Fred", joilla tarkoitettiin Kiviset ja Soraset -piirrossarjan Retua ja Tahvoa. White teki toukokuussa 2007 kolmivuotisen jatkosopimuksen Maple Leafsin kanssa.[1] Hänen kolmannella sopimuskaudellaan 2009–2010 White kaupattiin Niklas Hagmanin, Jamal Mayersin ja Matt Stajanin kanssa isossa pelaajakaupassa Calgary Flamesiin vaihdossa Dion Phaneufiin ja Keith Aulieen tammikuussa 2010.[2][3] Yhteensä hän teki kauden aikana 83 runkosarjaottelussa tehot 13+25=38, mikä on Whiten yhden kauden piste-ennätys.

White teki heinäkuussa 2010 yksivuotisen ja 2,95 miljoonan dollarin arvoisen jatkosopimuksen Calgary Flamesin kanssa.[4] Hänet kuitenkin kaupattiin Brett Sutterin kanssa 16 pelatun ottelun jälkeen Carolina Hurricanesiin vaihdossa Tom Kostopoulosiin ja Anton Babtšukiin marraskuussa 2010.[2][5] Helmikuussa 2011 White kaupattiin toisen kerran kauden aikana, kun hän siirtyi San Jose Sharksiin vaihdossa toisen kierroksen varausvuoroon. Sharkissa hän pelasi kauden loppuun ja edusti joukkuetta myös pudotuspeleissä, joissa Sharks tippui Konferenssien finaaleissa Vancouver Canucksille. Kauden jälkeen Detroit Red Wings teki Whiten kanssa kahden vuoden ja 5,75 miljoonan dollarin sopimuksen.[6]

Maajoukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitalit
Maa:  Kanada
Miesten jääkiekko
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Sveitsi 2009 jääkiekko
Alle 20-v. MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Nova Scotia 2003 jääkiekko

White voitti hopeaa alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuista 2003. Hän oli Suomen Joni Pitkäsen kanssa tehoilla 2+4=6 koko turnauksen toiseksi tehokkain puolustaja joukkuetoverinsa Carlo Colaiacovon jälkeen.[1] Vuoden 2004 turnaus jäi Whitelta kuitenkin väliin nilkkavamman takia.

White pelasi miesten MM-kilpailuissa vuonna 2009, jolloin hän voitti hopeaa.[1] Hän edusti Kanadaa myös Spengler Cupissa kaudella 2005–2006.

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
1999–2000 Eastman Selects MMHL 32 29 33 62 36
2000–2001 Swift Current Broncos WHL 69 12 31 43 24
2001–2002 Swift Current Broncos WHL 70 32 47 79 40 12 4 5 9 12 Kakkostähdistö
2002–2003 Swift Current Broncos WHL 64 24 44 68 44 4 0 4 4 0 Ykköstähdistö JMM 6 2 4 6 0
2003–2004 Swift Current Broncos WHL 43 9 23 32 32 5 1 3 4 8
St. John's Maple Leafs AHL 8 0 4 4 2
2004–2005 St. John's Maple Leafs AHL 78 4 22 26 54 5 0 2 2 2
2005–2006 Toronto Marlies AHL 59 7 30 37 42 5 1 4 5 4
Toronto Maple Leafs NHL 12 1 5 6 10
2006–2007 Toronto Maple Leafs NHL 76 3 23 26 40
2007–2008 Toronto Maple Leafs NHL 81 5 16 21 44
2008–2009 Toronto Maple Leafs NHL 71 10 16 26 57 MM 5 1 2 3 0
2009–2010 Toronto Maple Leafs NHL 56 9 17 26 39
Calgary Flames NHL 27 4 8 12 12
2010–2011 Calgary Flames NHL 16 2 4 6 6
Carolina Hurricanes NHL 39 0 10 10 12
San Jose Sharks NHL 23 2 8 10 8 17 1 8 9 8
2011–2012 Detroit Red Wings NHL 77 7 25 32 22 5 1 0 1 0
2012–2013 Detroit Red Wings NHL 25 2 2 4 4
2013–2014 Traktor Tšeljabinsk KHL 10 0 1 1 0
2014–2015 Providence Bruins AHL 8 1 3 4 4
Milwaukee Admirals AHL 34 3 16 19 13
8 kautta yhteensä NHL 503 45 134 179 254 22 2 8 10 8

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Elite Prospects
  2. a b c d Legends of Hockey
  3. Flames trade D Phaneuf to Maple Leafs in seven-player deal 31.1.2010. TSN.ca. Viitattu 1.1.2011. (englanniksi)
  4. Randy Sportak: Flames sign Ian White 30.7.2010. Calgary Sun. Arkistoitu 2.8.2010. Viitattu 1.1.2011. (englanniksi)
  5. Ken Preston: Canes Acquire Ian White and Brett Sutter From Flames 11.17.2010. Carolina Hurricanes. Viitattu 1.1.2011. (englanniksi)
  6. Wings add Ian White with two-year deal NHL.com. 2.7.2011. National Hockey League. Viitattu 4.7.2011. (englanniksi)