Varesjoki
| Varesjoki | |
|---|---|
 Varesjokea Varesjoen sahan luona |
|
| Alkulähde | Varesjärvi |
| Laskupaikka | Aneriojärvi |
| Maat | Suomi |
| Pituus | noin 13[1] km |
| Alkulähteen korkeus | 86,1[2] m |
| Valuma-alue | 57,71[3] km² |
Varesjoki on Kiskonjoen–Perniönjoen vesistöön kuuluva joki Kiikalassa ja Suomusjärvellä Salossa.
Joen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noin 13 kilometrin pituinen joki saa alkunsa Varesjärvestä Kiikalassa ja laskee Aneriojärveen Suomusjärvellä.[1][3] Yläjuoksullaan joki on Kiikalan Saaren ja Yltäkylän, sitten Kiikalan Silvan ja Yltäkylän kylien rajajokena, virtaa keskijuoksullaan Kiikalan Yltäkylän ja alajuoksullaan Suomusjärven Kitulan kylien alueilla ja laskee Aneriojärveen Suomusjärven Laperlan ja Kitulan kylien rajalla.[4][5][6]
Luonnonarvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yläjuoksullaan Varesjoki muodostaa noin 20 metriä syvän puronotkon Kolmanteen Salpausselkään kuuluvalla Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -alueella. Notkoon liittyy useita sivupuroja sekä hetteisiä lähdealueita ja vanhaa metsää, jotka kuuluvat soidensuojelun ja vanhojen metsien suojeluohjelmiin ja on merkitty suojeltaviksi myös luonnonsuojelulailla.[7]
Kulttuuriympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alajuoksullaan joki virtaa vanhojen viljelysmaisemien halki, ja sen varteen jäävät Kiikalan Yltäkylän historiallinen kylätontti ja vanhimmat pellot. Tämä Aneriojärven kyläasutukseksi nimetty kokonaisuus, johon sisältyvät myös Suomusjärven Häntälän ja Laperlan kylät Aneriojärven rannalla, kuuluu Museoviraston määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[8]
Vuodesta 1751 aina 1900-luvun loppuvuosikymmeniin Varesjoen varressa joen yläjuoksulla Kiikalan Saaren ja Yltäkylän kylien rajalla toimi alueen metsävaroja hyödyntänyt Varesjoen saha.[4][9]
Valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varesjoen valuma-alue on laajuudeltaan 57,71 km², josta vesipinta-alan osuus on 4,85 %.[1][3] Valuma-alueen suurin järvi on Varesjoen lähdejärvi Varesjärvi (158,75 ha) aiemmalla Kiikalan ja Suomusjärven rajalla. Sen jälkeen lähinnä suurimpia ovat Varesjokeen pohjoisesta Huhdanojan kautta laskevat Säräjärvi (32,66 ha) Salon ja Lohjan, aiemmin Kiikalan ja Nummen rajalla sekä Ruukinjärvi (21,22 ha) Kiikalan Johannislundissa. Pienempiin järviin kuluvat muiden muassa laskujoeton Riidus (19,53 ha) Kiikalan Yltäkylässä ja Säräjärveen laskeva Tervakas (12,5 ha) Lasikylässä Kiikalassa sekä Varesjokeen laskeva Härjänvatsa Kiikalan Silvan kylässä. Lisäksi etenkin harjualueella Ruukinjärven ja Säräjärven ympärillä on paljon pieniä lampia ja järviä.[4][5][6][10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Rauhala, Mikko: Varesjärven valuma-aluekartoitus, s. 14. Turun ammattikorkeakoulu, 2005. julkaisun verkkoversio Varesjärven hoito ry:n sivustolla (viitattu 2.2.2014).
- ↑ Varesjärvi (24.073.1.006) (Suomen ympäristökeskuksen tietojärjestelmistä peräisin oleva viranomaistieto) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 2.2.2014.
- ↑ a b c Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet, s. 13, 53. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ a b c Peruskartta 1:20 000. 2023 09 Johannislund. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1965. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -verkkopalvelussa (jpg) (viitattu 27.6.2014)
- ↑ a b Peruskartta 1:20 000. 2023 06 Kiikala. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1965. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -verkkopalvelussa (jpg) (viitattu 27.6.2014)
- ↑ a b Peruskartta 1:20 000. 2023 05 Laperla. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1964. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -verkkopalvelussa (jpg) (viitattu 27.6.2014)
- ↑ Hyyppärän harjualue Ymparisto.fi. Uudenmaan ELY-keskus, Varsinais-Suomen ELY-keskus. Viitattu 17.1.2014.
- ↑ Aneriojärven kyläasutus Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Hertzen, Erik von: Kiikalan historiallinen aika, s. 282-289, 524. Teoksessa: Kiikalan historia. Kiikala: Kiikalan kunta, seurakunta ja manttaalikunta, 1987. ISBN 951-99830-5-8.
- ↑ Varesjoen valuma-alue (24.073) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 3.2.2014.
