Holsteininhevonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Holsteininhevosta juoksutetaan.

Holsteininhevonen (myös holsteiner) on saksalainen puoliverinen hevosrotu, joka on kotoisin Schleswig-Holsteinin alueelta, Pohjois-Saksasta. Holsteininhevosen sanotaan olevan Saksan vanhimpia lämminverisiä hevosrotuja. Se polveutuu muun muassa täysiverisistä ja andalusianhevosesta.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Holsteininhevonen on tyypiltään kevyt lämminverinen. Säkäkorkeudeltaan se on noin 160–170 cm ja väriltään yleensä yksivärinen. Yleisin väri on ruunikko, mutta on myös esimerkiksi mustia ja kimoja. Holsteininhevosta käytetään lähinnä ratsuna ja vaunuhevosena. Ne ovat yleensä hyviä hyppääjiä ja niillä on hyvä laukka. Tunnettu ori Landgraf I[1] symboloi uutta urheilukäyttöön jalostettua holsteininhevosta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rotu on peräisin noin 1200-luvulta, jolloin munkit kasvattivat holsteininhevosta. Holsteininhevonen toimi aluksi sotaratsuna. 1500–1800-luvuilla holsteininhevosia vietiin paljon kaikkialle Eurooppaan. Sodat ja teollistuminen vähensivät holsteinhevosten määrää, ja vuonna 1960 jäljellä oli vain 1 280 yksilöä. Kanta elpyi, kun holsteininhevosta alettiin risteyttää täysiverioriiden kanssa. Rotu on edelleen varsinkin muihin saksalaisiin puoliverirotuihin verrattuna harvalukuinen, mutta hevosten laatu on ensiluokkainen.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Holsteininhevonen on menestyksekäs kilparatsu, jolla kilpaillaan olympia- ja maailmanmestaruustasolla muun muassa kenttäratsastuksessa, esteratsastuksessa ja valjakkoajossa. Rodun suosiota ratsastusurheilussa kuvaa sitä, että 70 prosenttia vuoden 1984 olympialaisissa kilpailleista hevosista oli holsteininhevosia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Holsteininhevonen.