Hjalmar Rantanen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hjalmar Rantanen
Henkilötiedot
Syntynyt2. maaliskuuta 1915
Turku
Kuollut11. huhtikuuta 2012 (97 vuotta)
Trosa, Ruotsi
Poliitikko
Puolue Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue
Entiset puolueet Suomen Kommunistinen Puolue

Soini Hjalmar Rantanen (2. maaliskuuta 1915 Turku – 11. huhtikuuta 2012 Trosa) oli ruotsinsuomalainen ammattiyhdistysaktiivi, siirtolaisuuden tutkija ja sosiaalidemokraatti. 1950-luvulla Ruotsiin muuttanut Rantanen oli poliittisista syistä vankilassa ollut entinen kommunisti, joka luopui aatteestaan jatkosodan aikana.

Toiminta SKP:ssa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rantasen isä oli Suomen sisällissodan aikana punakaartiin kuulunut seppä. Varhaislapsuuden kokemukset ja isän vankileiriaika Viipurissa vaikuttivat Rantaseen niin, että hän lähti mukaan vuonna 1930 kielletyn Suomen kommunistisen puolueen maanalaiseen toimintaan. Rantanen oli mukana SKP:n Turun piirijärjestön organisoimissa mielenosoituksissa, joutuen ensimmäistä kertaa pidätetyksi vain 16-vuotiaana. Vuodet 1933–1936 hän oli vangittuna Tammisaaren pakkotyöleirillä yhdessä usean muun suomalaisen kommunistin, kuten Toivo Antikaisen kanssa.

Vapauduttuaan Rantanen jatkoi poliittista aktivismiaan, joutuen vuonna 1937 uudelleen vankilaan. Rangaistus oli kärsitty toukokuussa 1941. Jatkosodan alettua saman vuoden kesäkuussa Rantanen tiesi joutuvansa jälleen Valpon pidättämäksi ja hän päätti liittyä Turun ympäristössä piileskeleviin metsäkaartilaisiin. Rantanen oli mukana vastarintaliikkeen niin sanotussa ”taisteluryhmässä”, jonka tehtäviä olivat sabotaasit, vakoilu ja erilaisen propagandan levittäminen. Hänen ryhmänsä onnistuttiin kuitenkin saamaan kiinni jo syksyllä 1941. Rantanen oli aluksi pidätettynä Turun lääninvankilassa, kunnes kesäkuussa 1942 Turun hovioikeus tuomitsi hänet elinkaudeksi kuritushuoneeseen ja hänet siirrettiin Sukevan vankilaan.

Ero puolueesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen vankilatuomionsa aikana Rantanen oli alkanut suhtautumaan kriittisesti SKP:n johdon toimintaan. Heinäkuussa 1941 hän kirjoitti puoluejohtoa arvostelevan kirjeen, joka toimitettiin Ruotsin kautta Neuvostoliitossa oleskelleelle Otto Wille Kuusiselle. Samalla hän katkaisi kaikki suhteensa kommunistiseen puolueeseen.

Sodan päätyttyä ja SKP:n toiminnan tultua jälleen lailliseksi Rantanen vapautettiin syyskuussa 1944 muiden vangittujen kommunistien tavoin. Rantasen muistelmateoksen mukaan SKP vaati heti lokakuussa kirjallista selvitystä hänen sotavuosien toiminnastaan. Rantanen kirjoitti muistion, jonka esitti Nummenmäen työväentalolla kokoontuneelle SKP:n ”kansantuomioistuimelle”. Kyseisellä epävirallisella oikeusistuimella ei ollut mitään laillista valtaa. Rantasen kertomuksen mukaan se syytti kuitenkin häntä puoluepetturuudesta ja tuomitsi ”ankarimpaan tuomioon”. Tämän jälkeen Rantanen joutui omien sanojensa mukaan kolme kertaa väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi, joista viimeisessä hän ampui päällekarkaajiaan.

Sodan jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1950-luvun alussa Rantanen muutti Ruotsiin, työskennellen aluksi teollisuuden palveluksessa. Hän oli pitkään paikallisen työmarkkinahallituksen Arbetsmarknadsstyrelsenin virkamiehenä sekä ammatillisen keskusjärjestön Landsorganisationen i Sverigen tiedottajana. Rantanen toimi myös Ruotsin sosiaalidemokraattisessa puolueessa.

Hjalmar Rantasen SKP-aikojen muistelmat julkaistiin vuonna 1958. Stalinin kuolemaa seuranneen poliittisen suojasään johdosta julkaisivat samoihin aikoihin muistelmateoksensa Suomessa myös kaksi muuta entistä SKP:n aktiivia; Yrjö Leino ja Arvo ”Poika” Tuominen. [1] Rantasen kirja julkaistiin samana vuonna ruotsiksi nimellä Som politruk i Finland. [2] Kylmän sodan ansiosta teos kiinnitti tutkijoiden huomiota myös Yhdysvalloissa. [3] Myöhempinä vuosinaan Rantanen oli mukana ruotsinsuomalaisten järjestöjen toiminnassa sekä tutki Ruotsin siirtolaisuutta. Vuonna 1992 hän julkaisi maan siirtolaispolitiikkaa kritisoivan kirjan Ruotsin avarassa sylissä.[4] Rantanen kirjoitti myös useita siirtolaisuuteen liittyviä artikkeleita eri julkaisuille. Vielä loppuvaiheissa hän sai vastaansa vuorostaan sosialidemokraatit julkaistuaan kirjan, jonka mukaan Ruotsin sos.dem. hallitusten alaiset elimet olivat kortistoineet salaa suomalaisia ja ruotsalaisia kommunisteja.

Hjalmar Rantanen kuoli huhtikuussa 2012 Södermanlandin Trosassa 97-vuotiaana.[5]

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuljin SKP:n tietä. (Nimellä S. Hj. Rantanen) Helsinki: Otava, 1958.
  • Ruotsin avarassa sylissä : kyseenalaiseksi asettava ja kantaaottava kirja siirtolaisten sulautuspolitiikasta Ruotsissa. Voxnabruk: Kirjakone, 1992. ISBN 919-71867-0-8

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuljin SKP:n tietä. (S. Hj. Rantanen) Helsinki: Otava, 1958.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Yrjö Leinon muistelmat julki, Kommunisti sisäministerinä on mainettaan parempi tilinteko 8. maaliskuuta 1991. Helsingin Sanomat. Viitattu 23.4.2012.
  2. ↑ Som politruk i Finland Libris. Viitattu 23.4.2012.
  3. ↑ Kuljin Skp:N Tietä Council on Foreign Relations. Viitattu 23.4.2012.
  4. ↑ Ruotsin avarassa sylissä Tukholman kaupunginkirjasto. Viitattu 23.4.2012.
  5. ↑ Hjalmar Rantanen kuollut 18. huhtikuuta 2012. Sveriges Radio Sisuradio. Viitattu 23.4.2012.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Laakkonen, Risto: Rantanen, Hjalmar (1915–2012) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 15.1.2010 (päivitetty 25.4.2012). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hjalmar_Rantanen&oldid=20690167”