Hirvensalo (Juva)
Hirvensalo on saari varsinaisella Saimaalla Luonterin järvenosassa Mikkelin Anttolassa ja Juvalla Etelä-Savossa. Saarelle on tieyhteys Uimasalosta. Samassa kohdassa pitäisi kartan mukaan olla umpeen kasvamassa oleva salmi [1], mutta yhtä hyvin voidaan tulkita Hirvensalon olevan niemi, joka on kapealla kannaksella kiinni mantereen Hakolahden ja Pienen Hakolahden välissä. Salmen voi ylittää pengertietä pitkin kuivin jaloin, vaikka tien alta vaihtuukin lahtien välinen vesi.[2][1]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hirvensalo on 6,2 kilometriä pitkä, 4,7 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 16 neliökilometriä. Saari on eteläosastaan leveä ja pohjoisosastaan kapea. Saaren seutu on mäkistä vuorimaata, jossa lyhyelläkin matkalla voi kulkija kohdata suuria korkeuseroja. Saaren rantaviiva on selkeäpiirteinen ja vain Heponiemi muodostaa pitkän ja kapeakannaksisen niemen Hepovirran kohdalla. Sen asema Luonterin ja Lietveden välissä on ahdas, sillä luoteispuolella on heti Saukonsalo, lounaassa ja etelässä Hurissalo, koillisessa ja idässä Uimasalo sekä lounaassa Ihantsalo. Lueteltujen saarien edessä on vain kapeita salmia, joissa Luonterista tuleva vesi virtaa Lietveteen päin. Pohjoisessa sijaitsevalta Luonterin pääselältä tulee salmi etelään päin ja se on kapeimmillaan Hepovirran kohdalla. Salmessa sijaitsee Korkiasaari, jonka takana on luoteeseen päin levittäytyvä Hietavesi. Hietavesi tuo Luonterin vettä luoteesta ja se virtaa Korkiasaaren eteläpuolella kapeaan Kuparonvirran eli Hotteinvirran salmeen. Hirvensalon eteläpuolella on Linnunpäänselkä ja sen keskellä Kirvessaari. Kuntaraja seuraa täällä selkää itään päin kulkien kapenevan Hirvensalmen läpi Lietveden puolelle. Näin ollen Ihantsalon sijaitsee jo Lietveden puolella ja kuntaraja Lietveden pohjoisosia kohti pohjoista.[2][1]
Vuorimaan selkein geologinen muodostuma on saaren eteläosaa halkova pohjois-etelä-suuntainen kalliomurros, joka kulkee maastossa Etelälahdelta Sikolahdelle. Se muodostaa saareen syvän ja kapean laakson. Toinen murrosjakso erottaa Hirvensalon Uimasalosta. Sen pohjalle on tulvinut Pieni Hakolahti, joka on L-kirjaimen muotoinen vuonomainen lahti. Se päättyy ojitettuun kosteikkoon, joka jatkuu toisella puolella Hakolahtena. Saarella kohoaa joitakin korkeita mäkiä, joita ovat esimerkiksi Hakolahdenvuori (korkeus 150 metriä mpy.), Rajavuori (150 m), Rapionvuori (145 m) ja Paavonpuksunmäki (140 m). Rapionvuorella nousee pystysuoraan sileä länteen aukeava kallioseinämä, jolla on korkeutta 50–60 metriä. Seinämä soveltuu kalliokiipeilyn harjoitteluun.[2][1]
Mäkien väliin on muodostunut pienialaisia soita, joitakin lampia ja jopa järviä. Saaren pohjoispäässä sijaitseva Ruskolampi (18 ha) on järvi, jonka voisi määritellä lahdeksikin, koska sillä on lasku-uomana Ruskosalmi. Se on ainoa vesistö, joka laskee saaren länsirantaan. Saaren pitkittäislaakson lounaispuolella on suurimpana järvenä Ohmolampi (23 ha). Siihen laskevat pohjoisesta Sopukkalampi (2 ha) ja Rapiolampi. Rapiolammen vedenpinta on 113,6 metriä (mpy.) ja se on siten saaren korkein lampi. Ohmolampi laskee Pienet-Ohmot lampien kautta saaren lounaisrantaan Linnunpääselkään. Sikolahteen laskee metsäpuro, joka alkaa Sikolammesta ja jonka kautta laskee myös pieni Tetrilampi. Laakson itäpuolella sijaitsevat lammet ovat Haukilampi (2 ha), joka laskee Pieneen Hakolahteen, Pöytälampi, joka laskee itärantaan, Pitkuslampi (6 ha), joka laskee etelään Hirvensalmeen. Saaren keskellä on vielä Patalampi (2 ha), jolla ei ole laskuojaa.[2][3][1]
Saaren noin 15 talouden asutus on haja-asutusta eikä mitään kylämäistä asutusta ole saarella ollutkaan. Vapaa-ajan asuntoja on alle 100 ja niitä on eniten saaren kaakkois- ja luoteisosassa. Saarelle on nykyään hyvät tieyhteydet. Koillisesta saapuu Uimasalon läpi yhdystie 15147 Juvan ja Puumalan suunnilta. Saaren kaakkoispäässä on lossipaikka, josta Kuparonvirran lossi ylittää Kuparonvirran 230 metriä leveän salmen Hurissalon saarelle. Sieltä pääsee samaa yhdystietä (tienumero 15147) Anttolaan, Mikkeliin ja Ristiinaan. Kolmas tie johtaa pengertienä ja lyhyenä siltana viereiselle Saukonsaarelle. Saaren vesialueilla kulkee etelässä ja idässä Puumalan vastainen kuntaraja. Saari on jakautunut pitkittäislaakson kautta länteseen Mikkeliin kuuluvaan ja itäiseen Juvalle kuuluvaan alueeseen.[2]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luonterissa on rauhoitettu laaja Natura 2000-hankkeeseen kuuluva rantojensuojelualue (Luonteri (FI0500021), 8 441 ha), joka levittäytyy Juvan, Mikkelin ja Puumalan kuntien alueille ja jonka kokonaispinta-ala on 84,41 km². Suojelualue sijaitsee pääosin Saukonsalon luoteispuolella olevilla Luonterin saarilla ja Uimasalon alueella, mutta osa suojelualueista sijaitsevat Hirvensalossa. Suojeluun kuuluu yksityisiä maita saaren pohjois- ja koillisrannoilta, joissa voi suojelusta huolimatta harjoittaa metsätaloutta. Hirvensalon pohjoisosassa siihen kuuluu Kotaniemessä Kotavuoden itäpuoli, Hakolahden pohjukkaan, Pienen Hakolahden rannikon rinteet sekä saman lahden Sulavirran kohdalta Haukilamppen ulottuva alue.[4]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Manninen, Ari: Saimaa – koko tarina, s. 454–456. Helsinki: A Bonnier Group Company/Readme.fi, 2020. ISBN 978-952-321-783-6.
- ↑ a b c d e Hirvensalo (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.5.2021.
- ↑ Ala-Saimaan lähialue (04.112) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 4.5.2021.
- ↑ Luonteri (6519) ymparisto.fi. 24.9.2019. Mikkeli: Etelä-Savon ELY-keskus. Viitattu 10.5.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuparonvirran lossin korvaaminen sillalla, Väyläviraston suunnitelma
- Tuomo Lapp, Jukka Ristikartano & Kalle Syrjäläinen: Lyhyitä lauttavälejä korvaavien siltojen hankearviointi (PDF) (ISBN 978-952-317-721-5, 42/2019, s.28) Väyläviraston julkaisuja. 2019. Helsinki: Väylävirasto. Viitattu 2.6.2021.