Hietasisilisko

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hietasisilisko
Koiras
Koiras
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat Squamata
Alalahko: Liskot Sauria
Heimo: Sisiliskot Lacertidae
Suku: Lacerta
Laji: agilis
Kaksiosainen nimi
Lacerta agilis
Linnaeus, 1758
Levinneisyyskartta
Hietasisiliskon levinneisyys
Hietasisiliskon levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Hietasisilisko Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Hietasisilisko Commonsissa

Hietasisilisko (Lacerta agilis) on suurimpaan osaan Eurooppaa levinnyt sisiliskolaji. Pohjoisrajana on Etelä- ja Luoteis-Englanti ja Skandinavian eteläosat. Laji puuttuu Iberian niemimaalta. Idässä sitä tavataan Mongoliaan saakka ulottuvalla alueella Keski-Aasiassa. Suomessa laji havaittiin vuonna 2014 Turun seudulla.

Hietasisiliskon pituus kuonosta hännänpäähän voi pisimmillään olla 25 senttimetriä, Suomessa ehkä vähän vähemmän. Se on rakenteeltaan tavallista sisiliskoa huomattavasti tanakampi, ja sen pää on suhteellisen iso ja raskasrakenteinen, etenkin koirailla. Selässä erottuu tavallisesti selvä, kapeiden suomujen muodostama nauha. Useimpien eläinten, myös poikasten, kyljissä näkyy rengastäpliä. Koiraat ovat pohjaväriltään vihreitä, naaraat ruskeita.

Hietasisiliskot elävät erilaisilla kuivilla elinpaikoilla, kuten kasvillisuuden peittämissä rantojen hiekkakinoksissa ja hietanummilla. Ne syövät hyönteisiä ja myös erilajisten sisiliskojen poikasia. Toisin kuin sisilisko, hietasisilisko munii munia (4-14 kpl), jotka se hautaa hiekkakinokseen, auringon haudottaviksi. Liskot alkavat lisääntyä 3–4-vuotiaina. Talven ne horrostavat kaivamassaan kolossa. Ruotsissa on havaittu 19-vuotiaaksi elänyt hietasisilisko.

Vuonna 2014 hietasisiliskoja löydettiin Varsinais-Suomesta.[2] Suomen lähialueilla sitä tavataan muun muassa Venäjän Karjalassa, Baltiassa ja Ruotsissa. Hietasisiliskolla on noin kymmenen alalajia: Karjalassa tavattu lisko on eri alalajia kuin Suomesta löydetty.

Hietasisiliskonaaras

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Agasyan, A., Avci, A., Tuniyev, B., Lymberakis, P., Andrén, C., Cogalniceanu, D., Wilkinson, J., Ananjeva, N., Üzüm, N., Orlov, N., Podloucky, R., Tuniyev, S., Kaya, U., Crnobrnja Isailovic, J., Vogrin, M., Corti, C., Pérez Mellado, V., Sá-Sousa, P., Cheylan, M., Pleguezuelos, J., Kyek, M., Westerström, A., Nettmann, H.K., Borczyk, B., Sterijovski, B. & Schmidt, B.: Lacerta agilis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 26.6.2014. (englanniksi)
  2. Uusi liskolaji löytyi Varsinais-Suomesta ts.fi. Viitattu 26.4.2014.
Tämä matelijoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.