Hevosmuurahaiskoi
| Hevosmuurahaiskoi | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Koimaiset Tineoidea |
| Heimo: | Aitokoit Tineidae |
| Alaheimo: | Tineinae |
| Suku: | Niditinea |
| Laji: | truncicolella |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Niditinea truncicolella |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Hevosmuurahaiskoi (Niditinea truncicolella) on pieni ja huonosti tunnettu, myrmekofiilinen eli muurahaisten seurassa elävä perhoslaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hevosmuurahaiskoin etusiivet ovat tumman harmaanruskeat ja siipisuomut ovat melko suuria. Aivan siiven kärjessä saattaa joillakin yksilöillä olla muutamia valkoisia täpliä. Takasiivet ovat yksivärisen harmaanruskeat. Päälaella on oranssinruskea tupsu ja huulirihmat ovat kellertävät, niiden kärkijaokkeissa on tummia poikkivöitä ja toisen jaokkeen ulkosyrjässä on neljä okaa. Siipiväli on 9–13 mm.[1][2]
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lajia on tavattu Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Venäjältä, Virosta, Liettuasta, Saksasta, Tšekistä, Slovakiasta, Sveitsistä, Italiasta ja Espanjasta.[3] Suomessa koista on hajanaisesti havaintoja ympäri maata, mutta vain harvakseltaan ja ne painottuvat länteen ja pohjoiseen. Perhoset lentävät kesä-heinäkuussa.[4]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hevosmuurahaiskoi on täysin sidoksissa hevosmuurahaiseen (Camponotus herculeanus). Perhoset ja niiden toukat elävät muurahaisten pesissä eikä niitä tavata lennosta käytännössä koskaan. Joskus pesää häirittäessä ne voivat kuitenkin poistua sieltä ja liikkua kävellen pesäaukon ympäristössä. Lajin elintavat ovat muutoin jokseenkin tuntemattomat.[2]
Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa vuonna 2010 hevosmuurahaiskoi todettiin silmälläpidettäväksi lajiksi[5]. Sama luokitus sillä on myös Ruotsissa[3].
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukan arvellaan syövän muurahaispesissä hajoavaa eloperäistä ainesta.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Svenska fjärilar (ruotsiksi)
- ↑ a b c B. Å. Bengtsson, G. Palmqvist & R. Johansson: Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar. Käkmalar–säckspinnare (Lepidoptera: Micropterigidae–Psychidae). Uppsala: SLU, 2008. ISBN 998-91-88506-60-3. s. 478–479.
- ↑ a b SLU: Artfaktablad (ruotsiksi)
- ↑ Niditinea truncicolella (Tengström, 1848). Perhoswiki. Arkistoitu 19.7.2013.
- ↑ Jari-Pekka Kaitila, Kari Nupponen, Jaakko Kullberg & Erkki Laasonen 2010. Perhoset. Julk.: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. (Arkistoitu – Internet Archive) s. 460
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)