Hesperian esplanadi
 |
Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Ehdotettu uusi nimi on Hesperianesplanadi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Puiston- ja aukionnimen kirjoitusasun korjaus [1] |
Hesperianesplanadi [1](ruots. Hesperiaesplanaden) on kapeahko Töölönlahden rannalta Taivallahdelle johtava puistovyöhyke Etu- ja Taka-Töölön rajalla Helsingissä. Sen reunoja pitkin kulkevat Eteläinen ja Pohjoinen Hesperiankatu. Sen kohdalla kannas, joka yhdistää Helsinginniemen ja siellä sijaitsevan Helsingin keskustan mantereeseen, on kapeimmillaan, noin kilometrin levyinen.
Hesperiankadut alkavat Mannerheimintieltä, joka erottaa Hesperian esplanadin Töölönlahden rannalla olevasta Hesperianpuistosta. Muut Hesperian esplanadin poikki kulkevat kadut ovat Töölönkatu, Runeberginkatu, Mechelininkatu ja Hietakannaksentie. Puistovyöhyke on Runeberginkadun itäpuolella noin 60 metrin, länsipuolella yli 100 metrin levyinen.
Puistoon on istutettu muun muassa hevoskastanjoita. Siellä sijaitsevat myös sijaitsevat Veikko Myllerin suunnittelema Risto Rytin muistomerkki Vastuun vuodet vuodelta 1994 lähellä Mannerheimintietä[2] sekä Matti Peltokankaan suunnittelema Lauri Kristian Relanderin muistomerkki Alhaalta ylös, sisältä ulos vuodelta 1996 Runeberginkadun kulmassa.[3]
Runebergin- ja Mechelininkatujen välisellä osuudella Hesperian esplanadilla on leikkipuisto Taivallahti, jossa on myös pieni uima-allas ja luistinrata. Iltaisin siellä oleva rakennus toimii Nuorisoasiainkeskuksen nuorisotilana.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Töölö oli vielä 1800-luvun lopulla selvästi varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolella. Kuitenkin jo 1700-luvulla nykyisen Hesperiankadun kohdalla kulki Taivallahden rannalle johtava tie, Edesviksvägen (Taivallahdentie). Myöhemmin se sai nimen Fattigsgårdsvägen (Köyhäintalontie), koska sitä pitkin kuljettiin myös nykyisen Kivelän sairaalan alueella sijainneelle köyhäintalolle.[5]
Nykyisen Hesperian esplanadin kohdalle on suunniteltiin ehdotettiin 1890-luvulla Hesperian kanavaa, joka olisi yhdistänyt Töölönlahden ja Taivallahden. Sen tarkoituksena olisi ollut edistää Töölönlahden veden vaihtuvuutta, mutta myös parantaa vesiliikenneyhteyksiä kaupungin eri satamien välillä. Rakentamista perusteltiin myös esteettisillä syillä.[6]
Töölön ensimmäiseen, Gustaf Nyströmin ja Lars Sonckin laatimaan ja vuonna 1906 vahvistettuun asemakaavaan kanava ei kuitenkaan sisältynyt, vaan sen paikalla oli vain normaalilevyinen katu nimeltä Hesperiagatan, jonka länsipäässä olisi ollut Taivallahden tori.[6][7] Kanavan rakentamista ehdotettiin kuitenkin pian tämän jälkeen uudestaan, ja laaditun suunnitelman mukaan sen rantoja pitkin olisivat kulkeneet Eteläinen ja Pohjoinen Hesperiankatu (ruots. Södra och Norra Hesperiagatan)[6]
Vuonna 1917 vahvistettiin alueen uusi asemakaava. Siinä kanavasuunnitelmasta oli luovuttu, mutta sen paikalle päätettiin rakentaa leveä puistokatu, joka myöhemmin voitaisiin tarvittaessa muuttaa kanavaksi. Päätökseen vaikutti erityisesti kaupungin asemakaavatoimikunnan lausunto, jonka mukaan suunnitteilla olleeseen Töölön kaupunginosaan oli ennestään varattu liian vähän puistoja.[8]
Puistoalue oli kallioinen, mutta 1930-luvulla se tasoitettiin, kun alueella toteutettiin Birger Brunilan suunnittelemat istutustyöt. Ne aloitettiin silloisen Turuntien (nyk. Mannerheimintien) puoleisesta päästä vuonna 1931 ja valmistuivat vuonna 1936, länsipäästä eli Taivallahden alueella kuitenkin vasta 1940-luvulla.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Helsinki korjaa useiden tunnettujen puistojen nimiä – katso lista Yle Uutiset. 2.7.2024. Viitattu 3.7.2024.
- ↑ Julkiset veistokset: Risto Rytin muistomerkki Helsingin kaupungin taidemuseo. Arkistoitu 9.11.2005. Viitattu 18.10.2011.
- ↑ Julkiset veistokset: Relander-muistomerkki Helsingin kaupungin taidemuseo. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 18.10.2011.
- ↑ Muksut mukana, leikkipuisto Taivallahti muksutmukana.fi. Viitattu 18.10.2011.[vanhentunut linkki]
- ↑ Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24, s. 100. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
- ↑ a b c d Hesperian esplanadi, puistohistoriallinen selvitys Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Viitattu 18.10.2011.
- ↑ Töölön asemakaava vuodelta 1906 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 18.10.2011.[vanhentunut linkki]
- ↑ Asmo Alho, Uljas Rauanheimo: Helsinki ennen meitä, s. 232. Otava, 1962.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hesperian esplanadi Wikimedia Commonsissa
