Herman Jesenhausen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Herman Jesenhausen (1609 Schwelm, Westfalen, Saksa - 27. toukokuuta 1667 Vaasa) oli kauppias ja lahjoittaja.[1]

Jesenhausen muutti vain 17-vuotiaana Saksasta Turkuun veljensä Petter Jesenhausenin kauppa-apulaiseksi. Pohjanmaalle hän kävi tekemään kauppamatkoja ensin veljensä ja sitten Simon Blomin asiamiehenä, kunnes asettui kauppiaaksi Vaasaan 1637 ja meni siellä samana vuonna naimisiin. Jesenhausen toimi varsinkin tervan kauppiaana, Vaasan 500 lästin tervan vientikiintiöstä hänellä oli suurin yksittäinen osuus eli 75 lästiä 1660-luvulla ja sen ohella ns. ylimääräistä tervaa ainakin saman verran. Hänellä oli Mickel Fantin kanssa myös yksinoikeus viinan pienpolttoon Vaasassa. Hän vei tervan ohella Tukholmaan myös voita, traania ja ajoittain viljaa ja toi sieltä muun muassa suolaa, rautaa ja kotitaloustarvikkeita. Tukholmassa hänen tärkein kauppakumppaninsa oli saksalaissyntyinen Johan Hester.[1]

Jesenhausen oli yksi ns. majamiesjärjestelmän alullepanijoista Vaasan seudulla. Tervaa ja muuta hänelle myytäväksi tuoneet talonpojat saivat hänen kauppakartanossaan majoituksen ja kestitystä. Hän maksoi talonpoikien verot liikesuhteiden vakinnuttamiseksi, esimerkiksi 1658 Korsholman kreivikunnan osalta summa oli 6 000 kuparitaaleria. Tämän mukaan hänellä oli yli sata kiinteää kauppasuhdetta mainitun alueen talonpoikiin. Vaasan Hermanni oli muutenkin taitava liikemies, jolla oli suuri kaupunkitalo ja joka omisti useita laivoja. Testamentissa hänen omaisuutensa arvioitiin 91 000 kuparitaalerin suuruiseksi ja todellisuudessa se lienee ollut vieläkin suurempi. Jesenhausen testamenttasi omaisuutensa vaimolleen ja Saksassa asuneelle sisarelleen. Eläessään hän lahjoitti Vaasan kirkolle muun muassa uudet urut ja kynttiläkrunnun sekä huomattavan summan rahaa sakariston kunnostukseen.[1]

Jesenhausenin puoliso vuodesta 1637 oli Magdalena Kempe eli Kempus (k. 1670) Vähänkyrön Tervajoelta, joka oli skotlantilaisperäisen kauppiaan Matts Långin leski. Pariskunta, joka oli lapseton, adoptoi Jesenhausenin veljen Petterin pojan Jakobin 1659, joka ei kuitenkaan jatkanut Jesenhausenin liiketoimintaa. Tämän teki sen sijaan hänen kauppakumppaninsa Herman Ross (1636-1687), joka avioitui Jesenhausenin toisen veljenpojan Petterin tyttären Margaretan kanssa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Kai Hoffman: Jesenhausen, Herman (1609-1667). Suomen Kansallisbiografia. Osa 4. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2. Sivut 427-428.