Sanna Sillanpää

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Helsingin ampumaratasurmat)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sanna Riitta Liisa Sillanpää (s. 15. huhtikuuta 1968) on suomalainen atk-suunnittelija, joka surmasi ampumalla kolme miestä ja haavoitti yhtä pysyvästi helsinkiläisellä ampumaradalla helmikuussa 1999. Tapaus tunnetaan Albertinkadun kolmoissurmana tai ampumaratasurmana.[1]

Taustaltaan tuolloin 30-vuotias Sillanpää oli filosofian maisteri pääaineenaan tietojenkäsittelytiede. Hän oli toiminut atk-asiantuntijana.[2] Ennestään Sillanpäällä ei ollut lainkaan rikollista taustaa[3]. Sillanpää oli eläinrakas ihminen, joka oli joitain vuosia aiemmin alkanut eristäytyä ihmisistä.[4][5] Sillanpää ei ollut ennen tekoa osoittanut mitään viitteitä väkivaltaan.[6] Vuoden 1996 aikana Sillanpää oli muuttunut aiemmin avoimesta nuoresta naisesta hiljaiseksi ja sulkeutuneeksi. Sisarelleen hän oli kertonut tulleensa raiskatuksi. Sillanpään vanhemmat olivat yrittäneet saada tyttärensä mielenterveydelliseen hoitoon, mutta tuloksetta.[7]

Sillanpää surmasi vuokraamallaan Beretta-puoliautomaattipistoolilla[8] 21. helmikuuta 1999 Helsingin Albertinkadulla Helsinki Shooting Club -ampumakerhon tiloissa kolme miestä ja haavoitti yhtä siten, että uhrille jäi ampumisesta elinikäiset vammat.[4] Yksi paikalla olleista miehistä selvisi vahingoittumatta.[4] Surmansa saivat 23-vuotias ampumaradan valvoja, 25-vuotias automaatiomekaanikko ja 37-vuotias autonkuljettaja.[9]

Poistuessaan ampumaradalta Sillanpää sanoi: ”Näinhän opetettiin FBI-akatemiassa”.[10] Hän matkusti ase ja patruunoita mukanaan tavallisessa reittibussissa Helsingin keskustasta Helsinki-Vantaan lentoasemalle.[6] Lentoasemalla hän osti lentolipun epämääräisesti ”jonnekin päin”. Sillanpään taskusta löytyi turvatarkastuksessa patruunoita, jotka hän selitti muistoksi kuolleesta miehestään, mutta löydöstä huolimatta hänet päästettiin odottamaan lentoaan.[4][11]

Sillanpää saatiin kiinni neljän tunnin kuluttua lentoasemalta hänen ollessaan nousemassa Lontooseen lähtevään koneeseen.[4] Ennen lentokoneeseen siirtymistään hän oli pudottanut murha-aseen lentoasematerminaalin roskakoriin, josta sen löysi siivooja.[12]

Oikeudenkäynneissä ja kuulusteluissa Sillanpää ei puhunut juuri mitään, eikä teon motiivi selvinnyt.[6] Selvisi kuitenkin, että hänellä oli harhakuvitelmia, joiden mukaan hän olisi amerikkalaisen FBI-agentin leski ja kostamassa tämän kuolemaa.[6] Motiivia etsittiin Salaiset kansiot -sarjasta, johon löytyviä viitteitä löytyi Sillanpään kotoa, mutta vastaavaa tarinan kulkua sarjasta ei löydetty.[6]

Välikohtauksesta selvinnyt mies tunnisti Sillanpään.[13] Ampuma-aseesta löydettiin Sillanpään sormenjäljet.[14] Sillanpään iholta löytyi ruutijäämiä.[15]

Sillanpää lähetettiin 2. kesäkuuta mielentilatutkimukseen.[16] Hänen todettiin sairastavan paranoidista skitsofreniaa.[4][17]

Syytteet ja tuomio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin käräjäoikeudessa valtionsyyttäjä Maarit Loimukoski vaati Sillanpäälle vankeusrangaistusta kolmesta täyttä ymmärrystä vailla tehdystä taposta ja kahdesta tapon yrityksestä.[18] 11. lokakuuta 1999 käräjäoikeus totesi Sillanpään syylliseksi, mutta jätti hänet syyntakeettomana tuomitsematta vankeusrangaistukseen.[19][20] Sillanpää tuomittiin maksamaan uhreille korvauksia satojen tuhansien markkojen edestä.[19]

Loimukoski valitti Helsingin hovioikeuteen, mutta käräjäoikeuden päätös pysyi voimassa 10. lokakuuta 2000.[21] Loimukoski perusteli rangaistusvaatimustaan muun muassa sillä, että Sillanpää oli hänen mielestään käyttäytynyt suunnitelmallisesti yrittäessään teon jälkeen paeta Suomesta.[21] Sillanpää toimitettiin psykiatriseen hoitoon Niuvanniemen mielisairaalaan.[4]

Tapauksen jälkeen sisäministeriö vaati kaupallisten ampumaratojen turvallisuuden ja lupaehtojen tarkistamista.[22] Ampumaratojen sääntöihin tuli tiukennuksia.[6]

Televisiosarjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Televisiosarjan Kylmäverisesti sinun ensimmäisen kauden ensimmäinen jakso Salainen agentti perustuu Sillanpään tapaukseen.

Katastrofin anatomia -sarjan toisen kauden seitsemäs jakso perustuu Sillanpään tapaukseen.[23][24]

  1. 30-vuotias nainen tuli Albertinkadun ampumaradalle ja surmasi kolme miestä 9 mm:n Berettalla – asianajaja luonnehti 20 vuoden takaista veritekoa ”täysin sairaan ihmisen teoksi” Ilta-Sanomat. 21.2.2019. Viitattu 18.7.2020.
  2. Albertinkadun surmista epäilty pysyy vangittuna Helsingin Sanomat. 7.5.1999. Viitattu 4.6.2017.
  3. Keskisuomalaisen vuosikirja 1999 tai 2000
  4. a b c d e f g "Muija tuli, sekos ja ampu kaikki": Hätäkeskusnauha avaa 18 vuoden takaista Sanna Sillanpään kolmoissurmaa ampumaradalla mtv.fi. Viitattu 2.6.2017.
  5. Sillanpää mielentilatutkimukseen mtv.fi. Viitattu 26.5.2018.
  6. a b c d e f Ampumaratasurmia tutkinut poliisikansanedustaja muistelee – Salaiset kansiot -sarjaakin tutkittiin motiivina mtv.fi. Viitattu 2.6.2017.
  7. Mitä missä milloin, Kansalaisen vuosikirja 2000, s. 93. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-15503-2.
  8. ”Kympin tyttö” ampui kolme ja käveli pois tulitaistelusta - 20 vuotta sitten Helsingissä käynnistyi ihmisjahti, joka oli minuuteista kiinni www.iltalehti.fi. Viitattu 21.2.2019.
  9. Ampumaratasurmien vaiheet selviämässä Yle Uutiset. Viitattu 4.6.2017.
  10. Avaintodistaja täysin varma Sillanpään syyllisyydestä 31.5.1999. MTV3.
  11. Kolmoissurmasta epäilty: "Patruunat muistoesineitä" mtv.fi. Viitattu 4.6.2017.
  12. Kolmoissurman oletettu surma-ase löytynyt 23.2.1999. MTV3.
  13. Avaintodistaja täysin varma Sillanpään syyllisyydestä mtv.fi. Viitattu 4.6.2017.
  14. Sillanpään sormenjäljet Beretassa Yle Uutiset. Viitattu 4.6.2017.
  15. Sillanpään oikeudenkäynti alkoi Yle Uutiset. Viitattu 4.6.2017.
  16. Sanna Sillanpää mielentilatutkimukseen Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2017.
  17. Sillanpää jää hoidettavaksi mielisairaalaan Yle Uutiset. Viitattu 26.5.2018.
  18. Albertinkadun surmaaja pysyy vaiti mtv.fi. Viitattu 4.6.2017.
  19. a b Sanna Sillanpää passitettiin sairaalaan Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2017.
  20. Lääkärit yksimielisiä Sanna Sillanpään mielisairaudesta Ilta-Sanomat. 11.10.2000. Viitattu 26.5.2018.
  21. a b Sillanpään tuomio pysyi hovioikeudessa mtv.fi. Viitattu 2.6.2017.
  22. Sisäministeriö: Ampumaratojen toiminta tutkittava Yle Uutiset. Viitattu 4.6.2017.
  23. Katastrofin anatomia (S) Iltalehti.fi. Viitattu 2.1.2021.
  24. Albertinkadun ampumaratasurmat järkyttivät – paikalle saapunut poliisi: "Eihän Suomessa voi tällaista tapahtua" Nelonen.fi. 24.5.2017. Viitattu 2.1.2021.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pohjolan poliisi kertoo 2001 (Artikkeli: Ampumaratasurmat)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]