Sanna Sillanpää

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Helsingin ampumaratasurmat)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sanna Riitta Liisa Sillanpää (s. 15. huhtikuuta 1968) on suomalainen atk-suunnittelija, joka surmasi ampumalla kolme miestä ja haavoitti yhtä pysyvästi helsinkiläisellä ampumaradalla helmikuussa 1999. Tapaus tunnetaan Albertinkadun kolmoissurmana tai ampumaratasurmana.[1]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taustaltaan tuolloin 30-vuotias Sillanpää on filosofian maisteri pääaineenaan tietojenkäsittelytiede. Hän on toiminut atk-asiantuntijana.[2] Ennestään Sillanpäällä ei ollut lainkaan rikollista taustaa[3]. Sillanpää oli eläinrakas ihminen, joka oli joitain vuosia aiemmin alkanut eristäytyä ihmisistä.[4][5] Sillanpää ei ollut ennen tekoa osoittanut mitään viitteitä väkivaltaan.[6] Vuoden 1996 aikana Sillanpää oli muuttunut aiemmin avoimesta nuoresta naisesta hiljaiseksi ja sulkeutuneeksi. Sisarelleen hän oli kertonut tulleensa raiskatuksi. Sillanpään vanhemmat olivat yrittäneet saada tyttärensä mielenterveydelliseen hoitoon, mutta tuloksetta.[7]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sillanpää surmasi vuokraamallaan Beretta-puoliautomaattipistoolilla[8] 21. helmikuuta 1999 Helsingin Albertinkadulla Helsinki Shooting Club -ampumakerhon tiloissa kolme miestä ja haavoitti yhtä siten, että uhrille jäi ampumisesta elinikäiset vammat.[4] Yksi paikalla olleista miehistä selvisi vahingoittumatta.[4] Surmansa saivat 23-vuotias ampumaradan valvoja, 25-vuotias automaatiomekaanikko ja 37-vuotias autonkuljettaja.[9]

Poistuessaan ampumaradalta Sillanpää sanoi: ”Näinhän opetettiin FBI-akatemiassa”.[10] Hän matkusti ase ja patruunoita mukanaan tavallisessa reittibussissa Helsingin keskustasta Helsinki-Vantaan lentoasemalle.[6] Lentoasemalla hän osti lentolipun epämääräisesti ”jonnekin päin”. Sillanpään taskusta löytyi turvatarkastuksessa patruunoita, jotka hän selitti muistoksi kuolleesta miehestään, mutta löydöstä huolimatta hänet päästettiin odottamaan lentoaan.[4][11]

Sillanpää saatiin kiinni neljän tunnin kuluttua lentoasemalta hänen ollessaan nousemassa Lontooseen lähtevään koneeseen.[4] Ennen lentokoneeseen siirtymistään hän oli pudottanut murha-aseen lentoasematerminaalin roskakoriin, josta sen löysi siivooja.[12]

Tutkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeudenkäynneissä ja kuulusteluissa Sillanpää ei puhunut juuri mitään, eikä teon motiivi selvinnyt.[6] Selvisi kuitenkin, että hänellä oli harhakuvitelmia, joiden mukaan hän olisi amerikkalaisen FBI-agentin leski ja kostamassa tämän kuolemaa.[6] Motiivia etsittiin Salaiset kansiot -sarjasta, johon löytyviä viitteitä löytyi Sillanpään kotoa, mutta vastaavaa tarinan kulkua sarjasta ei löydetty.[6]

Välikohtauksesta selvinnyt mies tunnisti Sillanpään.[13] Ampuma-aseesta löydettiin Sillanpään sormenjäljet.[14] Sillanpään iholta löytyi ruutijäämiä.[15]

Sillanpää lähetettiin 2. kesäkuuta mielentilatutkimukseen.[16] Hänen todettiin sairastavan paranoidista skitsofreniaa.[4][17]

Syytteet ja tuomio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin käräjäoikeudessa valtionsyyttäjä Maarit Loimukoski vaati Sillanpäälle vankeusrangaistusta kolmesta täyttä ymmärrystä vailla tehdystä taposta ja kahdesta tapon yrityksestä.[18] 11. lokakuuta 1999 käräjäoikeus totesi Sillanpään syylliseksi, mutta jätti hänet syyntakeettomana tuomitsematta vankeusrangaistukseen.[19][20] Sillanpää tuomittiin maksamaan uhreille korvauksia satojen tuhansien markkojen edestä.[19]

Loimukoski valitti Helsingin hovioikeuteen, mutta käräjäoikeuden päätös pysyi voimassa 10. lokakuuta 2000.[21] Loimukoski perusteli rangaistusvaatimustaan muun muassa sillä, että Sillanpää oli hänen mielestään käyttäytynyt suunnitelmallisesti yrittäessään teon jälkeen paeta Suomesta.[21] Sillanpää toimitettiin psykiatriseen hoitoon Niuvanniemen mielisairaalaan.[4]

Reaktiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapauksen jälkeen sisäministeriö vaati kaupallisten ampumaratojen turvallisuuden ja lupaehtojen tarkistamista.[22] Ampumaratojen sääntöihin tuli tiukennuksia.[6]

Televisiosarjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Televisiosarjan Kylmäverisesti sinun ensimmäisen kauden ensimmäinen jakso Salainen agentti perustuu Sillanpään tapaukseen. Sarjaa ja Sillanpään tapausta on käsitelty Metropolia Ammattikorkeakoulun elokuvan ja television koulutusohjelman opinnäytetyössä.[23]

Katastrofin anatomia -sarjan toisen kauden seitsemäs jakso perustuu Sillanpään tapaukseen.[24][25]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ 30-vuotias nainen tuli Albertinkadun ampumaradalle ja surmasi kolme miestä 9 mm:n Berettalla – asianajaja luonnehti 20 vuoden takaista veritekoa ”täysin sairaan ihmisen teoksi” Ilta-Sanomat. 21.2.2019. Viitattu 18.7.2020.
  2. ↑ Albertinkadun surmista epäilty pysyy vangittuna Helsingin Sanomat. 7.5.1999. Viitattu 4.6.2017.
  3. ↑ Keskisuomalaisen vuosikirja 1999 tai 2000
  4. ↑ a b c d e f g "Muija tuli, sekos ja ampu kaikki": Hätäkeskusnauha avaa 18 vuoden takaista Sanna Sillanpään kolmoissurmaa ampumaradalla mtv.fi. Viitattu 2.6.2017.
  5. ↑ Sillanpää mielentilatutkimukseen mtv.fi. Viitattu 26.5.2018.
  6. ↑ a b c d e f Ampumaratasurmia tutkinut poliisikansanedustaja muistelee – Salaiset kansiot -sarjaakin tutkittiin motiivina mtv.fi. Viitattu 2.6.2017.
  7. ↑ Mitä missä milloin, Kansalaisen vuosikirja 2000, s. 93. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-15503-2.
  8. ↑ ”Kympin tyttö” ampui kolme ja käveli pois tulitaistelusta - 20 vuotta sitten Helsingissä käynnistyi ihmisjahti, joka oli minuuteista kiinni www.iltalehti.fi. Viitattu 21.2.2019.
  9. ↑ Ampumaratasurmien vaiheet selviämässä Yle Uutiset. Viitattu 4.6.2017.
  10. ↑ Avaintodistaja täysin varma Sillanpään syyllisyydestä 31.5.1999. MTV3.
  11. ↑ Kolmoissurmasta epäilty: "Patruunat muistoesineitä" mtv.fi. Viitattu 4.6.2017.
  12. ↑ Kolmoissurman oletettu surma-ase löytynyt 23.2.1999. MTV3.
  13. ↑ Avaintodistaja täysin varma Sillanpään syyllisyydestä mtv.fi. Viitattu 4.6.2017.
  14. ↑ Sillanpään sormenjäljet Beretassa Yle Uutiset. Viitattu 4.6.2017.
  15. ↑ Sillanpään oikeudenkäynti alkoi Yle Uutiset. Viitattu 4.6.2017.
  16. ↑ Sanna Sillanpää mielentilatutkimukseen Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2017.
  17. ↑ Sillanpää jää hoidettavaksi mielisairaalaan Yle Uutiset. Viitattu 26.5.2018.
  18. ↑ Albertinkadun surmaaja pysyy vaiti mtv.fi. Viitattu 4.6.2017.
  19. ↑ a b Sanna Sillanpää passitettiin sairaalaan Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2017.
  20. ↑ Lääkärit yksimielisiä Sanna Sillanpään mielisairaudesta Ilta-Sanomat. 11.10.2000. Viitattu 26.5.2018.
  21. ↑ a b Sillanpään tuomio pysyi hovioikeudessa mtv.fi. Viitattu 2.6.2017.
  22. ↑ Sisäministeriö: Ampumaratojen toiminta tutkittava Yle Uutiset. Viitattu 4.6.2017.
  23. ↑ Haldin, Kim: Kaupunkitarinoita : kaupungin kerronnallisia ulottuvuuksia. Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2014. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 2.1.2021).
  24. ↑ Katastrofin anatomia (S) Iltalehti.fi. Viitattu 2.1.2021.
  25. ↑ Albertinkadun ampumaratasurmat järkyttivät – paikalle saapunut poliisi: "Eihän Suomessa voi tällaista tapahtua" Nelonen.fi. 24.5.2017. Viitattu 2.1.2021.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pohjolan poliisi kertoo 2001 (Artikkeli: Ampumaratasurmat)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sanna_Sillanpää&oldid=22336273”