Heinkel

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Heinkel
Perustettu 1. joulukuuta 1922
Perustaja Ernst Heinkel
Toimiala lentokoneteollisuus

Ernst Heinkel Flugzeugwerke A.G. oli saksalainen lentokonetehdas.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ernst Heinrich Heinkel perusti 1. joulukuuta 1922 Ernst Heinkel Flugzeugwerke-yrityksen Warnemündeen. Sen tehtaat sijaitsivat Rostockissa, josta 1900-luvun alkupuolella kehittyi moderni teknologiakeskus, ja Warnemündessä.

Heinkelin tehtaat saivat kaikkiaan 1352 lentotekniikan patenttia ja 587 tuotesuojaa voimalaitealalla. Lentokoneitaan se myi mm. Tanskaan, Suomeen, Ruotsiin, Unkariin, Neuvostoliittoon ja Japaniin.

Vuonna 1932 Heinkelin tehtaat olivat Mecklenburgin suurin työnantaja. Vuonna 1932 sen tehtaalla oli 1 000 työntekijää. Sodan alla, vuonna 1939, työvoimaa oli jo 9 000 henkeä, ja vuonna 1944 eli Saksan sotatalouden huippuvuonna 16 000. Vuonna 1945 työntekijöitä oli 17 000, joista osa oli orjatyövoimaa.

Vuodesta 1935 tehdas kehitti nesterakettimoottoreita. Tehdas kehitti Heinkel He 176 -rakettikoneen, jossa oli Hellmuth Walterin kehittämä rakettimoottori. Sen ensilento tapahtui 20. kesäkuuta 1939 Peenemündessä.

Maailman ensimmäinen suihkumoottorilento puolestaan tehtiin Heinkel He 178 -koneella 27. elokuuta 1939.[1] Koneessa käytettiin Hans von Ohainin kehittämää moottoria.[1]

Sodan aikana Ernst Heinkel joutui yhä enemmän sivuun yhtiönsä hoitamisesta. Hän ei ollut sodan allakaan suosiossa, koska halusi tehdä hävittäjälentokoneita, mutta ilmailuministeriön mukaan yhtiön piti tehdä vain pommikoneita.

Venäläiset joukot saapuivat Rostockiin 1. toukokuuta 1945. Tehtaan toiminta päättyi Saksan itäosassa. Yhtiön toiminta oli pysähdyksissä myös Saksan länsiosassa.

Heinkel
Heinkel Tourist

Sodan jälkeen yhtiö alkoi valmistaa moottoreita, kääpiöautoja, mopedeja ja skoottereita, joiden myynti jatkui 1960-luvulle asti. Yhtiö valmisti myös Länsi-Saksan ilmavoimille lisenssillä ranskalaista Fouga Magister-suihkuharjoituskonetta, ja kehitti sen pohjalta liikekone-tyypin joka jäi prototyyppi-asteelle.lähde?

Vuodesta 1959 vuoteen 1965 Heinkel liittyi osaksi Entwicklungsring Süd GmbH eli EWR-allianssia, johon tulivat mukaan myös Messerschmitt ja Bölkow. Yhtiö kehitti pystysuoraan nousevan EWR VJ 101 -hävittäjälentokoneen, joka jäi prototyyppiasteelle.

Vuonna 1964 liittyi Heinkel yhdessä Weserflugin ja Focke-Wulfin kanssa Vereinigte Flugtechnische Werke- eli VFW-yhteenliittymäksi. VFW liittyi lopulta EADSiin.

VFW muodosti yhteisyrityksen Fokkerin kanssa, mutta se purkautui, koska osapuolilla oli liian voimakas kilpailuasema niissä matkustajakoneissa, joita nykyään kutsutaan syöttöliikennekoneiksi.lähde?

Saavutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Katapultilla laivasta laukaistavat He 12 ja He 58.
  • Heinkel He 70 (1932), nopea liikenne- ja pommikone
  • Heinkel He 111 (1934), pommikone
  • Heinkel He 100 (1938), maailmanennätysnopeus 30. maaliskuuta 1939 746,4 km/h. Messerschmitt Bf 109-prototyyppi ylitti tämän pian, mutta ainakin Ernst Heinkel on muistelmissaan epäillyt sen ennätyksen olleen Luftwaffen ostopäätösten mukaan manipuloitu.
  • Rakettilentokone Heinkel He 176, 1939
  • Suihkumoottori He S 3, 1936
  • Ensimmäinen suihkukone Heinkel He 178
  • Heinkel He 280, ensimmäinen suihkuhävittäjä, 1941
  • Heinkel He 177, raskas pommikone, joka käytti ns. kaksoismoottoreita (4 moottoria, 2 potkuria)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hans Joachim Pabst von Ohain 9.3.2019. Encyclopaedia Britannica. Viitattu 16.4.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Heinkel.