HMS Defender (D114)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kuvaa Britannian kuninkaallisen laivaston Daring-luokan hävittäjää. Muita saman nimisiä aluksia on täsmennyssivulla.
HMS Defender
Aluksen vaiheet
Rakentaja Alexander Stephen and Sons
Kölinlasku 22. maaliskuuta 1946
Laskettu vesille 27. heinäkuuta 1950
Palveluskäyttöön 5. joulukuuta 1952
Poistui palveluskäytöstä 1969
Loppuvaihe myyty romutettavaksi 10. toukokuuta 1972
Tekniset tiedot
Uppouma 2 830 t (standardi)
3 820 t (kuormattu)
Pituus 120 m
Leveys 16 m
Syväys 4,1 m
Koneteho 54 000 hv (40 MW)
Nopeus 30 solmua
Miehistöä noin 300
Aseistus
Aseistus 6 x QF 4,5" Mk V kaksiputkisina UD Mk VI -asennuksina
4 x Bofors 40 mm/L60 kaksiputkisina STAAG Mk II -asennuksina
2 x Bofors 40 mm/L60 kaksiputkisena Mk V asennuksena
10 x 21" torpedoputkea
1 x Squid-sukellusveneentorjuntaheitin

HMS Defender (viirinumerot I47 ja D114) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Daring-luokan hävittäjä, joka piti alun perin nimetä HMS Dogstariksi. Se nimettiin uudelleen huhtikuussa 1946.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus tilattiin 16. helmikuuta 1945 Alexander Stephen and Sonsilta Greenockista, missä köli laskettiin 22. maaliskuuta 1946. Alus laskettiin vesille 27. heinäkuuta 1950 ja valmistui 5. joulukuuta 1952.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus liitettiin Kaukoidän laivastoon, jossa se oli lokakuussa 1953 Japanissa Yhdysvaltain laivaston mukana osana 5. risteilijäviirikköä ennen liittymistään 1954 Välimeren laivaston Daring-osasto A:han. Alus oli huollettavana, mistä se palasi palvelukseen 14. kesäkuuta 1955 ollen sekä Koti- että Välimeren laivastoissa. Se osallistui marraskuussa 1956 HMS Daringin kanssa Suezin kanavan vallanneen Egyptin vastaisiin sotatoimiin.[2]

Alus osallistui Malesian kriisiin, jolloin se ampui Johorin alueen kohteita[3]. Se osallistui Kyproksen EOKA-terroristijärjestön etsintään[4]. Alus luokiteltiin 2. lokakuuta 1957 hävittäjäksi jatkaen palvelustaan 2. hävittäjälaivueessa, kunnes se poistettiin 17. helmikuuta 1958 palveluksesta ja siirrettiin Chathamin telakalle. Telakalla aluksen taaemmat torpedoputket poistettiin ja rakennettiin lisää majoitustiloja. Huoltoa seuranneiden koeajojen päätyttyä alus palasi 30. huhtikuuta 1959 palvelukseen Välimeren laivaston 2. hävittäjälaivueeseen, josta se palasi kotivesille huhtikuussa 1960. Alus poistettiin palveluksesta tammikuussa 1961.[2]

Alus oli Chathamissa reservissä vuoteen 1965, jona aikana se siirrettiin 2. huhtikuuta 1962 Chathamin telakalle modernisoitavaksi, jolloin sen etummaiset torpeodputket poistettiin ja alukselle asennettiin tyypin 903 tulenjohtotutka. Se palasi telakalta 1963. Amiraliteetti ilmoitti 9. joulukuuta 1964 aluksen korvaavan 23. saattajalaivueessa HMS Diamondin. Defender palasi palvelukseen maaliskuussa 1965.[5]

Alus oli Koti- ja Välimeren laivastossa lukuun ottamatta talvea 1966-1967, jolloin se oli valmiustehtävissä Karibialla, kun Saint Vincentillä oli levotonta. Alus oli 1967 suojaamassa laivasto-osastoa sukellusveneiltä, kun brittijoukot vetäytyivät Adenista[6]. Se kolaroi 13. lokakuuta 1967 lievästi Hr. Ms. Hollandin kanssa Portsmouthissa. Vaurioiden korjaaminen vei ainoastaan 40 puntaa ja aluksen miehistöä vastaan ei nostettu syytteitä. Alus palasi Britteinsaarille, jossa se poistettiin palveluksesta Devonportissa elokuussa 1969 ja sijoitettiin syyskuussa poistolistalle. Sen kaikki käyttökelpoinen poistettiin ja alus myytiin 10. toukokuuta 1972 romutettavaksi G. A. White and Companylle St. David's Harbouriin ja romutettiin Inverkeithingissä.[5]

Päälliköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluksen päälliköinä olivat:

  • Joseph Charles Cameron Henley 1954-1955
  • Hardy 1956
  • Geoffrey Harry Carew-Hunt 1959-1960
  • George Vallings 1967-1970

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • English, John: Obdurate to Daring - British Fleet Destroyers 1941-45. Windsor, Englanti: World Ship Society, 2008. ISBN 978-0-9560769-0-8. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. English, John s. 209
  2. a b English, John s. 190
  3. Britains-smallwars.com - Malesia (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Britains-smallwars.com - Kypros (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. a b English, John s. 191
  6. britain-smallwars.com Aden (Arkistoitu – Internet Archive)