HMS Diana (D126)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
HMS Diana
Aluksen vaiheet
Rakentaja Yarrow and Company, Clydebank
Kölinlasku 3. huhtikuuta 1947
Laskettu vesille 8. toukokuuta 1952
Palveluskäyttöön 19. maaliskuuta 1954
Poistui palveluskäytöstä myyty Perulle 1969 BAP Palacios
Loppuvaihe poistettu palveluksesta 1993
Tekniset tiedot
Uppouma 2 830 t (standardi)
3 820 t (kuormattu)
Pituus 120 m
Leveys 16 m
Syväys 4,1 m
Koneteho 54 000 hv (40 MW)
Nopeus 30 solmua
Miehistöä noin 300
Aseistus
Aseistus 6 x QF 4,5" Mk V kaksiputkisina UD Mk VI -asennuksina
4 x Bofors 40 mm/L60 kaksiputkisina STAAG Mk II -asennuksina
2 x Bofors 40 mm/L60 kaksiputkisena Mk V asennuksena
10 x 21" torpedoputkea
1 x Squid-sukellusveneentorjuntaheitin

HMS Diana (viirinumero D126) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Daring-luokan hävittäjä.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus tilattiin 16. helmikuuta 1945 työnumerolla J14074 nimellä HMS Druid Hawthorn Leslieltä, mutta köliä ei koskaan laskettu (telakkanumero 682). Amiraliteetti peruutti tilauksen 18. joulukuuta.[1]

Alus nimettiin huhtikuussa 1946 uudelleen HMS Dianaksi, jotta luokan nimet vastaisivat aiemman Daring-luokan aluksia. Tilaus uudistettiin Yarrow and Companylle Clydebankiin, missä köli laskettiin 3. huhtikuuta 1947 telakkanumerolla 1846. Alus laskettiin vesille 8. toukokuuta 1952 kumminaan amiraali Sir Rhoderick McGrigorin puoliso Lady McGrigor ja valmistui 19. maaliskuuta 1954.[2]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus liitettiin 25. toukokuuta 1954 Daring-luokan hävittäjistä muodostettuun osasto B:hen, jonka muut alukset olivat HMS Diamond, HMS Duchess ja HMS Decoy. Alus oli osaston mukana kaksi palvelusrupeamaa Välimerellä ennen kuin osasto lakkautettiin. Alus oli touko-kesäkuussa 1956 koeajoissa Australiassa.[3]

Alus oli Suezin kriisissä risteilijä HMS Newfoundlandin kanssa Punaisella merellä,[3] missä se upotti 31. lokakuuta 1956 torpedoimalla Newfoundlandin kanssa tykistötaistelua käyvän Egyptin laivaston fregatin Domiatin.

Alus palautettiin palvelukseen 27. elokuuta 1957 ja luokiteltiin hävittäjäksi 2. lokakuuta. Se oli syyskuusta 1957 heinäkuuhun 1958 Välimerellä 5. hävittäjälaivueessa. Alus päätettiin modernisoida. Oltuaan lyhyen aikaa Devonportissa reservissä se siirrettiin 11. toukokuuta 1959 telakalle, mistä alus vapautui 20. tammikuuta 1961.[3]

Seuraavana päivänä alus palautettiin palvelukseen 5. hävittäjälaivueeseen, jonka mukana se oli seuraavat kaksi vuotta Koti- ja Välimeren laivastoissa. Alus siirrettiin 3. tammikuuta 1963 Kaukoitään, missä se oli seuraavat kuusi vuotta lukuun ottamatta muutamaa matkaa Britteinsaarille. Alus kuului 22. ja 24. saattajalaivueeseen sekä 1. ja 2. hävittäjälaivueeseen.[3]

Palattuaan Britteinsaarille alus sijoitettiin toukokuussa 1969 myyntilistalle. Se myytiin modernisoitavaksi Cammell Lairdille, joka luovutti sen Decoyn kanssa Perulle.[3]

Perun laivasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus liitettiin Perun laivastoon nimellä BAP Palacios. Modernisointi toteutettiin Cammell Lairdilla 1970–1973, mikä toistettiin 1977–1978. Alus poistettiin palveluksesta 1993.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • English, John: Obdurate to Daring - British Fleet Destroyers 1941-45. Windsor, Englanti: World Ship Society, 2008. ISBN 978-0-9560769-0-8. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. English 2008 s. 196
  2. Gardiner, Robert s. 505
  3. a b c d e f English 2008 s. 193