HMS Newfoundland

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
HMS Newfoundland
HMS Newfoundland
HMS Newfoundland
Aluksen vaiheet
Rakentaja Swan Hunter and Wigham Richardson Ltd, Wallsend
Kölinlasku 9. marraskuuta 1939
Laskettu vesille 19. joulukuuta 1941
Palveluskäyttöön 21. tammikuuta 1943
Poistui palveluskäytöstä Perun laivastolle 30. joulukuuta 1959
Tekniset tiedot
Uppouma 8 530 t (standardi)
10 800 t (kuormattu)
Pituus 169,31 m
Leveys 18,90 m
Syväys 6,04 m
Koneteho 72 500 shp (54,1 MW)
Nopeus 33 solmua (61 km/h)
Miehistöä 733
Aseistus
Aseistus 3 × kolmeputkista 6" Mk XXIII -tykkiä
4 × kaksiputkista 4" Mk XVI -ilmatorjuntatykkiä
3 × neliputkista QF 2 naulan ilmatorjuntatykkiä
8 × kaksiputkista Oerlikon 20 mm -ilmatorjuntatykkiä
6 × 21" (533 mm) torpedoputkea

HMS Newfoundland (viirinumero 59) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Uganda-luokan ilmatorjuntaristeilijä.

Alus tilattiin vuoden 1939 laivasto-ohjelmassa Swan Hunter and Wigham Richardsonin telakalta, missä köli laskettiin 9. marraskuuta 1939. Alus laskettiin vesille 19. joulukuuta 1941 ja otettiin palvelukseen 21. tammikuuta 1943.

Palvelukseen otettaessa alus liitettiin Kotilaivastoon, kunnes se siirrettiin Välimerelle. Alus osallistui kesäkuussa hyökkäykseen Pantellerian saarelle sekä heinäkuussa Sisilian maihinnousuun Itäisessä osastossa. Alukseen osui 23. heinäkuuta 1943 Italian laivaston sukellusveneen Ascianghin laukaisema torpedo, jonka aiheuttamat vauriot korjattiin tilapäisesti Maltalla. Alus purjehti elokuussa Bostoniin telakalle varsinaisia korjauksia varten.[1]

Huhtikuussa 1944 alus palasi telakalta. Englantiin paluun jälkeen se siirrettiin Clydeen modernisoitavaksi. Alus palasi palvelukseen marraskuussa, minkä jälkeen se lähti Intian valtamerelle ja edelleen Tyynelle valtamerelle Brittiläiseen Tyynenmeren laivastoon.[1]

Alus palveli toukokuussa 1945 yhdessä Australian laivaston yksiköiden kanssa Uuden-Guinean vesillä lounaisella Tyynellä valtamerellä. Se otti kesäkuussa osaa Trukin hyökkäykseen. Newfoundland kuului heinäkuussa osastoon, joka tulitti Japanin pääsaarella olevia kohteita. Alus oli Tokion lahdella Japanin lopullisesti antautuessa.[1]

Sodan päätyttyä alus sijoitettiin reserviin, jossa sitä käytettiin koululaivana. Alus siirrettiin 1951 huollettavaksi Plymouthiin ja se palasi palvelukseen 5. marraskuuta 1952, jolloin siitä tuli Itä-Intian aseman 4. risteilijäviirikön lippulaiva. Alus palveli osan ajasta Kaukoidän laivastossa. Newfoundland oli 1956–1957 Punaisellamerellä ja Välimerellä osallistuen Suezin kriisin tapahtumiin. Alus upotti 1. marraskuuta 1956 Egyptin laivaston fregatin Domiatin.[1]

Alus palasi Kaukoitään, kunnes se poistettiin palveluksesta 24. kesäkuuta 1959 sijoitettuna Portsmouthin reserviin. Alus myytiin 2. marraskuuta Perulle ja se siirrettiin virallisesti Perun laivastolle joulukuussa 1960, jolloin se nimettiin samalla Almirante Grauksi. Aluksen nimi vaihdettiin 15. toukokuuta 1973 Capitán Quiñonesiksi. Vuodesta 1979 alkaen alusta on käytetty Callaon satamaan ankkuroituna koululaivana. Alus on poistettu käytöstä.[1]

  • Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0 (englanniksi)
  1. a b c d e Whitley s. 126