Guinatenpäivännouto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Guinatenpäivännouto
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malvales
Heimo: Päivännoutokasvit Cistaceae
Suku: Päivännoudot Helianthemum
Laji: bramwelliorum
Kaksiosainen nimi

Helianthemum bramwelliorum
Marrero Rodr.

Guinatenpäivännouto (Helianthemum bramwelliorum) on päivännoutokasvien (Cistaceae) heimoon, päivännoutojen (Helianthemum) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on Kanariansaarilla Lanzaroten pohjoisosissa kasvava endeeminen laji, jolta tunnetaan vain yksi eristynyt populaatio. Laji on luokiteltu Espanjassa äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Lajin merkittävimpiä uhkia ovat karjaeläinten laidunnus sekä pidemmät kuivuusjaksot.

Guinatenpäivännouto voi kasvaa noin 5–20 cm korkeaksi ja se on kasvutavaltaan maanmyötäinen tai koheneva. Varret haarautuvat usein tyveltään. Elomuodoltaan guinatenpäivännouto on kamefyytti. Sen lehdet ovat muodoltaan suikeita tai puikeita ja väriltään oliivinvihreitä. Kukinto on muutamakukkainen. Kukkien verholehdet ovat 7–7,5 mm pitkiä ja terälehdet ovat vaaleankeltaisia. Kukissa on 20–25 hedettä. Guinatenpäivännouto kukkii helmikuun ja toukokuun välillä, joskus heinäkuussakin, ja tuottaa hedelmiä maaliskuun ja kesäkuun välillä, joskus elokuussakin. Kukinta-ajan pituus riippuu osittain sääolosuhteista. Guinatenpäivännouto on hyönteispölytteinen, muttei ole erikoistunut mihinkään tiettyyn pölyttäjähyönteislajiin.

Guinatenpäivännouto kasvaa rinteillä, joissa on basalttista kallioperää, ja voi kasvaa hyvin vähäisessäkin maaperässä. Guinatenpäivännouto kasvaa usein yhdessä nystykaninkelton (Andryala glandulosa), lanzarotenasterikin (Asteriscus intermedius), kaunokilokan (Campylanthus salsoloides), palsamityräkin (Euphorbia balsamifera), jubantyräkin (Euphorbia regis-jubae), kanarianmehivillakon (Kleinia neriifolia) sekä kanariansilkkisarven (Periploca laevigata) kanssa. Kivisemmillä kasvupaikoilla seuralaislajeina voivat olla myös muun muassa famaranajuruoho (Thymus origanoides), lenkokeltapaunikko (Aichryson tortuosum) sekä famaranolkikukka (Helichrysum gossypinum). Ruderaattiympäristöissä seuralaislajeina voi puolestaan olla muun muassa pensasrisuvalvatti (Launaea arborescens), makaronesianlaventeli (Lavandula pinnata) sekä pensastupakka (Nicotiana glauca).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]