Gheorgheni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Gheorgheni [ɡe̯orˈɡenʲ] (unk. Gyergyószentmiklós [ˈɟɛrɟoːˌsɛntˌmikloːʃ], saks. Niklasmarkt) on Romaniassa, Transilvaniassa, Harghitan piirikunnassa sijaitseva kaupunki, hallinnolliselta luokitukseltaan niin kutsuttu municipiu. Se on Székelymaahan kuuluvan Gyergyószek [ˈɟɛrɟoːseːk] ‑nimisen historiallis-maantieteellisen alueen keskus.

Kaupungissa on noin 18 000 asukasta (vuoden 2011 tieto), joista noin 15 000 on oman ilmoituksensa mukaan etnisiä unkarilaisia, loput suurimmaksi osaksi romanialaisia ja romaneja.

Gheorghenissa on satoja vuosia vanha, kielellisesti unkarilaisiin sulautunut armenialaisvähemmistö, jonka jäsenistä kuitenkin vain muutama on vuoden 2011 väestönlaskennassa ilmoittanut olevansa kansallisuudeltaan armenialainen. Merkittävin armenialaisia yhdistävä tekijä on heidän oma seurakuntansa, joka kuuluu Armenian katolisen kirkon Romanian-ordinariaatin alaisuuteen.

Miercurea Ciuciin on matkaa 59 km linnuntietä ja 62 km valtatietä nro 12 pitkin. Junalla Gheorghenista pääsee vaihdotta muun muassa Brașoviin, Miercurea Ciuciin, Dejiin, Cluj-Napocaan ja Budapestiin (vuoden 2019 tilanne). Itä-Karpaatteihin kuuluvista läheisistä vuorenhuipuista korkein on Vârful Prișca (unk. Piricske-tető; 1545 m). Kaupungin alueeseen kuuluvat merkittävät luonnonnähtävyydet Lacul Roșu (unk. Gyilkostó; maanvyörymän vuonna 1838 muodostama järvi) ja Cheile Bicazului (unk. Békás-szoros; jyrkkä kalkkikivisola). Ilmastoltaan Gheorgheni on yksi koko Romanian kylmimmistä kaupungeista: talvet ovat pitkiä (yli 160 pakkaspäivää vuodessa) ja pakkaset leveyspiiriin nähden ajoittain erittäin kovia. Korkeus merenpinnasta on noin 800 metriä.

Unkarinkielinen nimi Gyergyószentmiklós merkitsee ’Gyergyón-pyhää-Nikolausta’. Paikkakunta on saanut nimensä Nikolaos Ihmeidentekijälle pyhitetyn kirkon mukaan. Unkarinkielisessä arkipuheessa nimi useimmiten lyhenee muotoon Gyergyó, joka siis voi merkitä joko ympäröivää seutua tai sen kaupunkikeskusta. Gyergyó-nimen tausta on epäselvä, ja keskenään kilpailevia etymologioita on ainakin neljä.

Paikkakunta mainitaan säilyneissä asiakirjoissa ensi kertaa vuonna 1332, jolloin se kuului Unkarin kuningaskuntaan. Markkinapaikanoikeudet se sai vuonna 1607 mutta kaupunginoikeudet vasta 1907. Vuonna 2006 Gheorgheni nostettiin tavallisten kaupunkien luokasta municipiu-luokkaan.

Kuten koko Székelymaa, Gheorgheni on kuulunut historiansa aikana vaihtelevasti Unkariin, itsenäiseen Transilvaniaan ja 1900-luvulta lähtien Romaniaan. Vuonna 1557 paikkakunnasta tuli osa Transilvanian ruhtinaskuntaa, joka pysyi osmanien uhan alla vaihtelevassa määrin itsenäisenä. Osmanien kärsittyä ratkaisevan tappion itävaltalaisia vastaan vuonna 1683 Transilvania sulautettiin asteittain Itävaltaan. Vuodesta 1867 paikkakunta kuului Itävalta-Unkariin osana Unkarin kuningaskuntaa. Vuonna 1920, Trianonin rauhansopimuksen myötä, kaupunki siirtyi Romanian hallintaan, 1940 takaisin Unkarille ja 1944 jälleen Romanialle, mikä vahvistettiin Pariisin rauhansopimuksessa 1947. Vuosien 1952 ja 1968 välillä kaupunki kuului tuolloin olemassa olleisiin romanianunkarilaisten itsehallinnollisiin alueisiin (Regiunea Autonomă Maghiară/Magyar Autonóm Tartomány, 1952–1960, ja Regiunea Mureș-Autonomă Maghiară/Maros-Magyar Autonóm Tartomány, 1960–1968).

Gheorghenissa syntyneitä ovat muitten muassa katolinen kirkonmies Mihály Fogarasy (1800–1882; Transilvanian piispana 1864–1882), runoilija Ernő Salamon (1912–1943) ja vesipalloilija Endre Molnár (s. 1945).

Tämä Eurooppaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.