Galepsos (Traakia)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Galepsos
Γαληψός
Sijainti

Galepsos
Koordinaatit 40°44′25″N, 23°59′9″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Karianí, Pangaío, Kavála, Itä-Makedonia ja Traakia
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Traakia
Aiheesta muualla

Galepsos Commonsissa

Galepsos (m.kreik. Γαληψός, Galēpsos; lat. Galepsus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Traakiassa nykyisen Kreikan alueella.[1][2] Se sijaitsi nykyisen Pangaíon kunnan alueella lähellä Karianín kylää.[3][4][5]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Galepsoksen kaupunki sijaitsi Traakian rannikolla kaakkoon Amfipoliista. Se oli Thasoksen peraia-aluetta.[1][5] Samalla rannikolla kaupungista länteen sijaitsivat Eion ja Argilos ja itään Apollonia, Oisyme ja Neapolis.[5] Kaupungin akropoliina eli yläkaupunkina toimivat kaksi nimellä Gaïdourókastro tunnettua kukkulaa etelään Karianín kylästä.[1][4] Galepsoksen kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 100–200 neliökilometriä.[1]

Traakian Galepsosta ei tule sekoittaa toiseen Galepsokseen, joka sijaitsi Sithonian niemellä Khalkidiken alueella.[1][2]

Galepsoksen nimiin laitettu pronssiraha, 300-luku eaa. Kuvituksessa Dionysoksen pää sekä pässin etuosa, jossa pää kääntynyt oikealle ja teksti ΓΑΛΗΨΙΩΝ, Galēpsion, ”galepsoslaisten [polis]”.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Galepsos oli Thasoksen siirtokunta ja sen alainen polis sekä emporion eli kauppa-asema. Se perustettiin ilmeisesti arkaaisella kaudella 600-luvulla eaa. Paikalla saattoi olla varhaisempi traakialainen asutus. Kaupungin nimi juonnettiin kreikkalaisessa mytologiassa Galepsoksesta, joka oli Thasoksen ja Telefen poika.[1][6] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Galēpsios (Γαλήψιος).[2]

Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Galepsos kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa useita kertoja vuosina 454/453–415/414 eaa.[1] Spartalaisten vallattua Amfipoliin vuonna 424 eaa. Brasidaan johdolla he saivat haltuunsa myös Galepsoksen Makedonian kuninkaan Perdikkas II:n avulla. Kleon kuitenkin valtasi sen parin vuoden sisällä takaisin Ateenalle.[1][2][6]

Galepsos löi ilmeisesti omaa pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien. Joskus kyseiset rahat on kuitenkin laitettu Khalkidiken Galepsoksen nimiin.[1][7] Makedonian Filippos II valtasi ja tuhosi Galepsoksen oletettavasti pian sen jälkeen kun oli vallannut Krenideen vuonna 356 eaa. Makedonialaiset vaikuttavat kuitenkin perustaneen kaupungin uudelleen, koska Livius mainitsee sen Perseuksen pysähtymispaikkana hänen pakomatkallaan Samothrakeen vuoden 168 eaa. Pydnan taistelussa kärsimänsä tappion jälkeen.[1][8]

Galepsoksen Demeterin temppelin rajakiviä.[1] Kaválan arkeologinen museo.

Nykyinen Galipsóksen kylä, joka sijaitsee sisämaassa useita kilometrejä kaupungin paikasta pohjoiseen, on nimetty antiikin aikaisen kaupungin mukaan.

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Galepsoksen akropolis on ollut linnoitettu muurein, jotka ajoitetaan 400-luvun eaa. alkupuolelle. Varhaisimmat löydöt kaupungin paikalta ovat 600-luvun eaa. lopulta ja 500-luvun eaa. alusta. Kaupungissa on ilmeisesti ollut Zeukselle omistettu pyhäkkö. Kukkulan läheltä on löydetty nekropolis eli hauta-alue, jonka haudat ajoitetaan 500–300-luvuille eaa. Kaupungin lähellä on ollut Demeterille omistettu pyhäkkö, jota ei ole paikannettu, mutta jonka neljä löydettyä rajakiveä mainitsevat sen hekatompedon-temppelin.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”631. Galepsos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c d Smith, William: ”Galepsus (2)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. Galepsos Pleiades. Viitattu 27.11.2023.
  4. a b Galepsos (Kavala) 20 near Karyani - Γάληψος ToposText. Viitattu 27.11.2023.
  5. a b c ”51 B3 Galepsos”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
  6. a b Thukydides: Peloponnesolaissota 4.107, 5.6.
  7. Hansen, Mogens Herman: Index of characteristics that indicate polis status of 541 communities not explicitly called polis in Archaic and/or Classical sources Copenhagen Polis Centre. Arkistoitu 24.7.2011. Viitattu 2.10.2023.
  8. Livius: Rooman synty 44.45.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]