Gösta Mittag-Leffler

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gösta Mittag-Leffler.

Magnus Gustaf (Gösta) Mittag-Leffler (16. maaliskuuta 1846 Tukholma7. heinäkuuta 1927 Djursholm) oli ruotsalainen matemaatikko.[1]

Gösta Mittag-Lefflerin vanhemmat olivat tukholmalaisen Klaran koulun rehtori ja valtiopäiväedustaja Johan Olof Leffler ja Gustava Wilhelmina Mittag. Leffler-porvarissuku oli peräisin Breslausta ja tunnettu jo 1300-luvulla; Ruotsiin Lefflerin sukua oli siirtynyt 1600-luvulla. Hänen sisarensa Anne Charlotte Leffler (1849–1892) oli kirjailija, veli Frits Läffler (1847–1921) menestynyt murretutkija ja foneetikko. Gösta Leffler rupesi käyttämään äitinsä ja isänsä nimistä muodostettua kaksiosaista sukunimeään vuonna 1871.[2] Muttag-Leffler solmi 1982 Helsingissä avioliiton 1882 varakkaasta suomalaisesta suvusta peräisin olleen Signe af Lindforsin (1861–1921) kanssa.[3] Lindforsin isä oli kenraalimajuri Julius af Lindfors ja äidinpuoleinen isoisä kauppaneuvos Henrik Borgström. Avioliitto oli lapseton. Borgströmiltä peritty omaisuus oli osaltaan perustana Mittag-Lefflerin yritystoiminnalle.[4]

Opiskeltuaan Uppsalan yliopistossa ja puolustettuaan vuonna 1872 tohtorinväitöskirjaansa, jonka otsikko oli Om skiljandet af rötterna till en synektisk funktion af en variabel ja tultuaan nimitetyksi Uppsalan yliopiston dosentiksi Mittag-Leffler sai stipendin suurta Euroopan-matkaa varten. Vuodet 1874–1876 hän vietti Pariisissa, Göttingenissä ja Berliinissä ajan johtavien matemaatikkojen, kuten Charles Hermiten ja Karl Weierstrassin, oppilaana. Vuonna 1875 Lorenz Lindelöf erosi Helsingin yliopiston matematiikan professuurista ja Mittag-Leffler haki avointa virkaa. Lindelöf arvioi Mittag-Lefflerin viranhakua varten kirjoittama professorinväitöskirjan En metod att komma i besittning af de Elliptiska Funktionerna erinomaiseksi, ja hänet nimitettiin, joskin tiukan äänestyksen jälkeen, virkaan vuonna 1877. Nimitys herätti kohua ja vastustusta lähinnä kielipoliittisista syistä, koska suomea taitamattomalle Mittag-Lefflerille jouduttiin myöntämään erivapaus.[5] Mittag-Leffler toimi Helsingissä vuodet 1877–1881. Hän toi Suomeen funktioteorian tutkimuksen. Mittag-Lefflerin suomalaisista oppilaista merkittävin on Hjalmar Mellin, mutta hän vaikutti myös myöhemmin suuresti Suomen matematiikan kansainvälisten suhteiden luomiseen.[5] Hän vieraili usein sukulaistensa luona Helsingissä. Vuonna 1881 Mittag-Leffleristä tuli vasta perustetun yksityisen Tukholman korkeakoulun ensimmäinen matematiikan professori. Pariin otteeseen Mittag-Leffler oli myös korkeakoulun rehtorina. Hän jäi eläkkeelle 1911. Mittag-Leffler oli moniaalle suuntautunut liikemies. Hän toimi mm. vakuutus-, vesivoima- ja rautatiealalla. Suurimman osan omaisuuttaan Mittag-Leffler kuitenkin menetti 1920-luvun alun talouslamassa.[2]

Matematiikkaan pysyvimmän jäljen on Mittag-Leffler on jättänyt 1875 syntyneessä Mittag-Lefflerin tuloesityksessä joka antaa kokonaiselle analyyttiselle funktiolle polynomin tuloesitystä vastaavan päättymättömän tulon muotoisen ja funktion nollakohtien parametrisoiman esityksen, ja Mittag-Lefflerin lauseessa, joka antaa yleisen esitysmuodon meromorfiselle funktiolle. Molemmat tulokset olivat seurausta Mittag-Lefflerin ja Weiertrassin yhteistyöstä.[5] Mittag-Leffler julkaisi noin 85 tieteellistä artikkelia ja kymmeniä muita artikkeleita, mm. matemaatiikkoelämäkertoja.[2]

Mittag-Leffler oli Ruotsin matematiikan värikkäimpiä ja vaikutusvaltaisimpia ihmisiä. Hän toimi professorina Tukholman korkeakoulussa vuodesta 1881 ja perusti edelleen maailman arvostetuimpiin matemaattisiin julkaisufoorumeihin kuuluvan aikakauskirjan Acta Mathematica 1882.[2] Mittag-Leffler rakennutti Djursholmiin Tukholman ulkopuolelle kodikseen linnamaisen talon, johon hän mm. kokosi ainutlaatuisen matemaattisen kirjaston.[2] Rakennuksessa (jota koristaa Albert Edelfeltin maalaama suurikokoinen Mittag-Lefflerin muotokuva) toimii nykyisin Makarna Mittag-Lefflers matematiska stiftelse eli Mittag-Leffler-instituutti, tutkimuslaitos, joka mm. järjestää eri matematiikan osa-alueisiin keskittyviä teemavuosia. [6] Mittag-Leffler nosti esiin myös useita tärkeitä matemaatikkoja, kuten Sofia Kovalevskajan, Ivar Fredholmin ja Helge von Kochin. Ehkä suurin merkitys matematiikalle oli kuitenkin hänen järjestötoimintansa. Acta Mathematica syntyi aikana, jolloin maailman johtavat matematiikkamaat Ranska ja Saksa olivat poliittisesti vihamielisiä toisilleen tavalla, joka vaikutti tieteessäkin. Puolueeton Ruotsi ja Mittag-Lefflerin lehti tarjosivat foorumin esimerkiksi Felix Kleinin ja Henri Poincarén automorfifunktioiden teoriaan johtaneelle tieteelliselle ajatustenvaihdolle. Mittag-Lefflerin rooli sekä Kansainvälisten matemaatikkokongressien että Skandinaavisten matemaatikkokongressien alkuunpanossa oli merkittävä.[5]

Mittag-Leffler oli Suomen Tiedeseuran jäsen vuodesta 1878 ja vuodesta 1903 sen kunniajäsen, lisäksi hän oli useiden ruotsalaisten ja ulkomaisten tiedeseurojen jäsen ja kaikkiaan 17 tieteellisen seuran kunniajäsen. Hän oli Oxfordin, Cambridgen, Bolognan, Kristianian, Aberdeenin yliopiston ja skotlantilaisen St Andrewsin yliopiston kunniatohtori.[2][3]

Tarina, jonka mukaan Alfred Nobel ei olisi valinnut matematiikkaa yhdeksi palkintojensa tieteenalaksi, koska hänellä ja Mittag-Lefflerillä olisi ollut kitkaa naissuhteissa, on täysin perätön.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vem var det? 1944. Tukholma: P. A. Norstedt & Söner. Viitattu 7.3.2013.
  2. a b c d e f g Stubhaug, Arild: Att våga sitt tärningskast. Atlantis, 2007. ISBN 978-91-7353-185-6.
  3. a b O'Connor, J. J. – Robertson, E. F.: Magnus Gösta Mittag-Leffler 2003. The MacTutor History of Mathematics archive. Viitattu 7.3.2013.
  4. Lehtinen, Matti: 17. Matematiikkaa Suomessa 7.9.2000. Matematiikkalehti Solmu. Viitattu 7.3.2013.
  5. a b c d Elfving, Gustav: The History of Mathematics in Finland 1828–1918, s. 179. Societas Scientiarum Fennica, 1981. ISBN 951-653-098-2.
  6. Institut Mittag-Leffler Viitattu 4.4.2015.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]